Fredrik (Yorkin ja Albanyn herttua)

Fredrik
Yorkin ja Albanyn herttua
Yorkin ja Albanyn herttua Fredrik, Richard Bromptonin maalaama muotokuva.
Syntynyt 16. elokuuta 1763
Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta
Kuollut 5. tammikuuta 1827 (63 vuotta)
Lontoo, Yhdistynyt kuningaskunta
Puoliso Fredrika Charlotta
Koko nimi Frederick Augustus
Suku Hannover
Isä Yrjö III
Äiti Charlotte von Mecklenburg-Strelitz
Nimikirjoitus
Herttua Fredrikin patsas Lontoossa (kuvanveistäjä Richard Westmacott).

Frederick (Fredrik) Augustus, Yorkin ja Albanyn herttua (16. elokuuta 1763 Lontoo5. tammikuuta 1827 Lontoo) oli Ison-Britannian kuninkaan Yrjö III:n toinen poika ja sotamarsalkka.[1] Hän toimi komentajana Ranskan vallankumoussotien aikana sekä Ison-Britannian armeijan ylipäällikkönä Napoleonin sotien aikana vuosina 1798–1809 ja 1811–1827.

Elämäkerta

Fredrikin vanhemmat olivat kuningas Yrjö III ja kuningatar Charlotte.[2] Isänsä vaikutuksen ansiosta Fredrik valittiin vuonna 1764 vain yksivuotiaana Osnabrückin ruhtinaspiispaksi, minkä aseman hän säilytti vuoteen 1803. Hän sai Yorkin ja Albanyn herttuan arvon vuonna 1784. Fredrik muutti Saksasta Englantiin vuonna 1787. Hänen isänsä suosi häntä vanhemman veljen, kruununprinssi Yrjön kustannuksella. Vuonna 1793 Fredrik nimitettiin Hollannissa sotineen englantilais-hannoverilaisen armeijan komentajaksi.[3] Yhdessä itävaltalaisten kanssa hän sai aluksi joitain voittoja Ranskan armeijasta Flanderissa, mutta kärsi tappion Hondschootessa syyskuussa 1793 sekä Tournaissa toukokuussa 1794 ja joutui sen seurauksena perääntymään Belgian halki.[1] Palattuaan Englantiin vuonna 1795 hänet kuitenkin ylennettiin sotamarsalkaksi ja nimitettiin kolme vuotta myöhemmin armeijan ylipäälliköksi.[1][3]

Vuonna 1799 Fredrik johti uutta hyökkäystä Hollantiin, tällä kertaa venäläisten tuella. Hän kuitenkin kärsi jälleen tappion ranskalaisille Bergenin taistelussa 19. syyskuuta ja Castricumin taistelussa 6. lokakuuta, ja joutui 18. lokakuuta allekirjoittamaan Alkmaarin sopimuksen, jossa sitoutui vetämään joukkonsa pois Hollannista.[1] Myöhemmin Fredrik kuitenkin sai ylipäällikkönä myös hyödyllistä aikaan tukiessaan David Dundasin ajamia armeijan uudistuksia ja vastustaessaan suosikkijärjestelmää upseeriylennyksissä.[3] Hän myös perusti Lontoon Chelseaan Duke of York’s School -sotilasakatemian. Fredrik joutui eroamaan ylipäällikön tehtävistä vuonna 1809, kun paljastui, että hänen rakastajattarensa Mary Anne Clarke oli myynyt rahasta upseereille lupauksia ylennyksistä. Alahuone vapautti herttuan syytteistä ja hän sai palata virkaansa vuonna 1811.[1]

Yrjö III:n kuoltua vuonna 1820 Fredrikistä tuli ensimmäinen kruununperimysjärjestyksessä, sillä hänen kuninkaaksi tulleen veljensä Yrjö IV:n ainoa lapsi Charlotte oli kuollut jo vuonna 1817.[3] Fredrik sai taakseen jyrkkien konservatiivien tuen esiintyessään katolilaisten emansipaation johtavana vastustajana.[3][1] Hän kuoli kolme vuotta ennen veljeään ehtimättä periä kruunua.

Fredrikin puolisona oli vuodesta 1791 Preussin prinsessa Fredrika Charlotta, jonka isä oli kuningas Fredrik Vilhelm II. Liitto oli lapseton ja päättyi avioeroon.[4]

Muistaminen

Vuonna 1785 perustettu Frederictonin kaupunki Kanadassa on nimetty herttua Fredrikin mukaan.[5] Myös Australiassa sijaitsevan Albanyn kaupungin alkuperäinen nimi Frederickstown viittasi häneen.[6]

Lontoon St James’s -kaupunginosassa lähellä The Mall -katua on Fredrikin muistoksi vuonna 1833 pystytetty muistopylväs Duke of York Column. Sen huipulla on häntä esittävä patsas, jonka on toteuttanut kuvanveistäjä Richard Westmacott.[7]

Esivanhemmat

 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Yrjö II
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Fredrik (Walesin prinssi)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Caroline von Brandenburg-Ansbach
 
 
 
 
 
 
 
 
Yrjö III
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Fredrik II (Saksi-Gotha-Altenburg)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Augusta (Saksi-Gothan prinsessa)
 
 
 
Frederick
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Aadolf Fredrik II (Mecklenburg-Strelitz)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Kaarle Ludvig Fredrik (Mecklenburgin herttua)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Christiane Emilie of Schwarzburg-Sondershausen
 
 
 
 
 
 
 
 
Charlotte von Mecklenburg-Strelitz
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Ernst Fredrik I (Saksi-Hildburghausenin herttua)
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Elisabeth Albertine (Saksi-Hildburghausenin prinsessa)
 
 
 

Lähteet

  1. a b c d e f Frederick Augustus, duke of York and Albany (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 13.1.2014.
  2. Charlotte of Mecklenburg-Strelitz (1744–1818) (englanniksi) Women in World History: A Biographical Encyclopedia (2002), Encyclopedia.com. Viitattu 14.10.2023.
  3. a b c d e Nordisk familjebok (1908), s. 1291 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 14.1.2014.
  4. Frederica of Prussia (1767–1820) (englanniksi) Women in World History: A Biographical Encyclopedia (2002), Encyclopedia.com. Viitattu 14.10.2023.
  5. Fredericton (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 14.10.2023.
  6. Albany (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online. Viitattu 14.10.2023.
  7. Duke of York's column (englanniksi) London Remembers. Viitattu 14.10.2023.

Aiheesta muualla