Emmanuel Jean-Michel Frédéric Macron (ranskaksi: [ɛmanɥɛl makʁɔ̃]; s. 21. joulukuuta1977Amiens, Ranska) on ranskalainen poliitikko ja Ranskan 25. presidentti. Macron astui Ranskan presidentin virkaan 14. toukokuuta 2017. Samalla hänestä tuli myös Andorran toinen ruhtinaskumppani yhdessä Urgellin piispana toimivan Joan-Enric Vives i Sicílian kanssa.[1] Hän on EU-myönteinen presidentti ja kannattaa EU:n yhteisiä puolustusvoimia ja euroalueen reformia. Macron tekee eron patriotismin (isänmaanrakkaus) ja ulossulkevan nationalismin välille.[2] Macron kannattaa tiivistä kansainvälistä yhteistyötä kansallisen eristäytymisen sijaan, minkä vuoksi häntä kuvataan sekä tiedotusvälineissä että vaihtoehtomedioissa käsitteellä globalisti.[3][4] Macron valittiin toiselle kaudelle presidentiksi keväällä 2022. Istuva presidentti ei ollut saanut Ranskassa jatkokautta yli 20 vuoteen.
Taustaltaan Macron on ollut valtionhallinnon virkamies, entinen investointipankkiiri, presidentti François Hollanden henkilökunnan apulaispääsihteeri sekä Ranskan talous- ja elinkeinoministeri vuosina 2014–2016, jolloin Macron valmisteli hänen nimeään kantavan talousuudistuksia kattaneen ”Macron-lain”, joka hyväksyttiin voimaan 6. elokuuta 2015.[5][6] Huhtikuussa 2016 Macron ilmoitti perustavansa oman puolueensa (myöhemmin nimeksi asetettiin La Republicue En Marche!) ja marraskuussa 2016 Macron ilmoitti asettuvansa ehdolle vuoden 2017 Ranskan presidentinvaaleihin. Vaaleissa Macron profiloitui keskustalaiseksi liberaaliksi, joka oli vastaehdokkaana äärivasemmiston Jean-Luc Melenchonille ja oikeistopopulisti Marine Le Penille sekä kahden valtapuolueen, keskusta-vasemmistolaisen Parti Socialistin ja keskusta-oikeistolaisen Les Republicainsin ulkopuolinen ehdokas.[6][7]
Amiensissa Pohjois-Ranskassa syntyneen Macronin isä on neurologian professori ja äiti lääketieteen tohtori. Perhe oli vasemmistolainen. Macron kävi aluksi yksityistä jesuiittakoulua, mutta suoritti lukion loppuun Pariisissa Lycée Henri-IV:ssä.[11][12] Macronin isoisoisä George William Robertson oli britti, joka taisteli Sommen taistelussa ensimmäisessä maailmansodassa ja asettui sodan jälkeen alueelle. Hän meni naimisiin paikallisen Suzanne Julia Amelie Leblondin kanssa vuonna 1919.[13]
Valmistuttuaan Macron meni ministeriöiden väliseen tarkastus- ja valvontaelimen IGF:n (Inspection générale des finances) palvelukseen. IGF:ää johti ranskalainen kansantalous- ja sosiaaliteoreetikko Jacques Attali, joka oli toiminut presidentti François Mitterrandin neuvonantajana. Attali nimitti Macronin kahdenvälisen komission apulaisesittelijäksi edistämään Ranskan talouskasvua. Attalin suosittelemana Macron siirtyi Rothschild & Cie -investointipankkiin, jonka omistaa Rothschild & Co. Macron työskenteli investointipankissa 2008–2012 ja yleni pankissa nopeasti. Macron oli osapuolena, kun Nestlé vuonna 2012 osti Pfizerin tytäryhtiön. Yrityskaupan ansiosta hänestä tuli miljonääri.[14][11][12][15]
Poliittinen ura
Macron ottamassa talous- ja elinkeinoministerin tehtävän vastaan elokuussa 2014.
Macron nimitettiin toukokuussa 2012 presidentti François Hollanden henkilökuntaan Élysée-palatsin apulaispääsihteeriksi. Ranskan lehdistö alkoi pian kutsua häntä ”Élyséen Mozartiksi”, sillä Macron on palkittu pianisti. Kaksi vuotta myöhemmin, 36-vuotiaana, hänet nimitettiin Arnaud Montebourgin tilalle Ranskan talous- ja elinkeinoministeriksi. Talousministerinä Macron ajoi läpi liike-elämää tukevaa työmarkkinoiden uudistusta, jolla hän hankki itselleen Ranskan ammattiliittojen ja niitä tukevien äärivasemmiston kannattajien kaunaa.[15] Macron oli Ranskan talousministeri elokuusta 2014 elokuuhun 2016.[16] Yksi Macronin merkittävistä saavutuksista talous- ja elinkeinoministerinä oli elokuussa 2015 hyväksytty ”Macron-laki”, joka helpotti yritysten sääntelyä ja uudisti liike-elämää.[5][17]
Macron perusti huhtikuussa 2016 edistyksellisen ja sosiaaliliberaalin poliittisen ryhmittymän La République En Marche!, ja marraskuussa hän ilmoitti asettuvansa pääpuolueiden ulkopuoliseksi ehdokkaaksi vuoden 2017 presidentinvaaleihin.[18][19][20] Hän sai toisella kierroksella 66 prosenttia äänistä ja tuli valituksi Ranskan presidentiksi.[21]
Macron astui Ranskan presidentin virkaan 14. toukokuuta 2017.[22] Macronista tuli 39-vuotiaana Ranskan nuorin presidentti ja ensimmäinen, joka on syntynyt viidennen tasavallan perustamisen jälkeen.[23][24]
Huhtikuussa 2021 Macron ilmoitti lakkauttavansa ENA-koulun. Tavoitteena oli lisätä mahdollisuuksien tasa-arvoa Ranskan poliittisen johdon keskuudessa. Koulusta valmistuminen on jo pitkään korreloinut korkea-arvoisten virkojen (mm. suurlähettiläät, ministerit, presidentit ja yritysjohtajat) saamisen kanssa.[25]
Macron lupasi kunnioittaa mitä tahansa Uuden-Kaledonian kansanäänestysten sarjan tulosta. Vuonna 2020 hän kiitti äänestäjiä, kun nämä äänestivät Ranskaan jäämisen puolesta ja toivoi avointa dialogia alueen tulevaisuudesta.[26]
Vuonna 2019 Macron ilmoitti, että Ranska ei aio ratifioida EU:n ja Mercosurin välistä vapaakauppasopimusta, mikäli Brasilia ei tee isompia panostuksia sademetsiensä suojeluun. Macronin mukaan Brasilian presidentti Jair Bolsonaro oli valehdellut Macronille sanoessaan, että Brasilian on tarkoitus suojella sademetsiä.[27] Sademetsät tuottavat 20 % Maapallon hapesta ja Macron kutsui niiden häviämistä kansainväliseksi katastrofiksi.[28]
Toinen presidenttikausi 2022–
Macron valittiin toiselle presidenttikaudelle 24. huhtikuuta vuoden 2022 presidentinvaalin toisella kierroksella. Hän voitti Marine Le Penin vaalien toisella kierroksella prosenttiluvuin 58,54–41,46. Macron sai 18 779 641 ääntä. Vaalien ensimmäisellä kierroksella hän sai eniten ääniä hänen kannatuksensa ollessa 27,85 %.[29] Hän on Ranskan ensimmäinen presidentti yli 20 vuoteen, joka on voittanut presidentinvaalit kahdesti.[30] Macron astui virkaansa toiselle kaudelle 7. toukokuuta 2022, jolloin Élysée-palatsissa järjestettiin virkaanastujaisjuhlat, perustuslakineuvoston puheenjohtaja vahvisti presidentinvaalien tulokset ja Macron allekirjoitti virkaanastumisensa asiakirjan. Hän painotti puheessaan maailman kohtaamia ennennäkemättömiä haasteita Venäjän Ukrainassa aloittaman sodan ja maailmanlaajuisten ympäristöongelmien vuoksi. Macronin toinen kausi alkaa virallisesti keskiyöllä 14. toukokuuta 2022.[31]
Macron on EU-myönteinen globalisti[3] ja teknokraatti, joka kannattaa EU:n yhteisiä puolustusvoimia ja euroalueen reformia.[33] Macron on nationalismin vastustaja; hän pitää nationalismia epäisänmaallisena.[34]
Macron on pyrkinyt esiintymään poliittiseen keskustaan kuuluvana maltillisena ja poliittisten äärilaitojen stopparina,[35] mutta presidenttikaudellaan hän toteuttaa uusliberalismin mukaisia uudistuksia. Tämä on tehnyt hänestä epäsuositun poliittisen johtajan, ja sekä äärioikeisto että äärivasemmisto ovat saaneet tilaa kasvulle.[36][37] Hänen uudistuksiaan on arvosteltu oppikirjan mukaiseksi uusliberalismiksi, jossa kevennetään sääntelyä, annetaan taloudellisia etuja rikkaille ja heikennetään sosiaaliturvaa. Macron on keventänyt rikkaiden verotusta ja samanaikaisesti kiristänyt tavallisten kansalaisten verotusta.[38] Macronin varakkaita suosivat uudistukset ovat johtaneet pilkkanimeen ”rikkaiden presidentti”.[39]
Macron sai kritiikkiä osakseen, kun hän sanoi, että työnhakija voi löytää työtä, jos vain niin haluaa. Kriitikoiden mukaan Macron on irrallaan tavallisten ihmisten huolista ja samanaikaisesti hän pyrkii työntämään Ranskaa talouskasvua kohti uudistuksillaan.[40] Macron on myös sanonut, että ranskalaiset ovat muutosta vastustavia gallialaisia.[41]
Vuonna 2016 Macron sanoo tukevansa Ranskan valtion virallista laïcité-politiikkaa, joka kieltää näkyvät uskonnolliset tunnukset julkisilla paikoilla. Hän on kuitenkin sanonut, että Ranska on soveltanut tätä liian innokkaasti juuri muslimeja kohtaan.[42] Macron on puolustanut sekularismia myös presidentiksi noustuaan, ja vuonna 2020 hän sanoi, että islam on kriisissä kaikkialla maailmassa.
Kannatusluvut
Macronin kannatusluku oli 62 prosenttia toukokuussa 2017.[43] Maaliskuussa 2018 kannatusluku oli pudonnut 40 prosenttiin, sillä kansalaisten mielestä Macron oli käynnistämässä liikaa uudistuksia.[44] Marraskuussa 2018 keltaisten liivien liikkeen mielenosoitusten käynnistyessä Macronin kannatusluku oli pudonnut 25 prosenttiin.[45] Liike syntyi Macronin politiikan vastustamiseksi.[46][38]
Yksityiselämä
Emmanuel Macron vaimonsa Brigitten kanssa.
Macron on kahden lääkärin Jean-Michel Macronin ja Françoise Macron-Noguesin lapsi ja Macronin perheeseen kuulu kaksi sisarta. Macronin isä, Jean-Michel toimi neurologina Amiensin kaupungin yliopistollisessa sairaalassa. Macronin äiti Françoise Macron-Nogues toimi lastenlääkärinä. Macronin sisaret myös kouluttautuivat lääkäreiksi.
Emmanuel Macron avioitui vuonna 2007 lukioaikaisen ranskanopettajansa Brigitte Trogneux’n kanssa. Macronilla on vaimonsa kautta kolme lapsipuolta, joista yksi oli Macronin kanssa samalla lukioluokalla.[47] Uskonnolliselta vakaumukseltaan Macron on katolilainen, ja hän pyysi saada kasteen ollessaan 12-vuotias.[48] Hän on määritellyt itsensä agnostiseksi katolilaiseksi.[49]
Macron ja hänen vaimonsa adoptoivat mustan labradorinnoutaja-griffon -rotuisen koiran, jolle annettiin nimeksi Nemo. Koira asuu presidenttipariskunnan kanssa Élysée-palatsissa.[51]
.jpg)
.jpg)
.jpg)
_(cropped).jpg)
.png){kind=small}
_-_ribbon_bar.svg){kind=small}
_-_ribbon_bar.gif){kind=small}
_Ribbon.svg){kind=small}
.jpg)
_02.jpg)
.jpg)
