Cornflake Girl on yhdysvaltalaisen laulaja-lauluntekijä Tori Amosin kappale vuodelta 1994. Amos on säveltänyt kappaleen yksin ja tuottanut sen Eric Rossen kanssa.[1] ”Cornflake Girl” julkaistiin ensimmäisenä singlenä Amosin toiselta sooloalbumilta Under the Pink (1994). Kappale nousi listoille useissa maissa ja on Amosin tunnetuimpia kappaleita. Iso-Britanniassa se oli singlelistan sijalla 4.[2]
Kappaleen sanoitukset kertovat petoksesta naisten välisissä suhteissa. Amos on kertonut alkaneensa pohtia teemaa luettuaan Alice Walkerin romaanin Possessing the Secret of Joy, jossa käsitellään naisten sukuelinten silpomista. Silpominen on sukupolvilta toisille siirtyvä tapa ja siihen osallistuu yleensä toinen nainen, usein uhrin lähisukulainen. Tapa on yleisin Itä-Afrikassa. Amos keskusteli kirjasta ystävänsä, stylisti ja valokuvaaja Karen Binnsin, kanssa. He alkoivat pohtia laajemmin sitä, miksi naiset satuttavat toisiaan miesten hallitsemassa maailmassa. Amos on sanonut, että toisen naisen tekemä petos sattuu hänen mielestään enemmän kuin miehen petos. Kappaleen nimi ”Cornflake Girl” tulee siitä, että Amos ja Binns kutsuivat petollisia naisia ja tyttöjä tällä nimellä.[3][4][5] Kappaleen musiikki sai inspiraatiota reggae-genrestä.[5]
Albumi Under the Pink äänitettiin pääosin TaosissaNew Mexicossa 150 vuotta vanhalla haciendalla. Amos oli vuokrannut haciendan silloisen kumppaninsa ja tuottajansa Eric Rossen kanssa ja inspiroitunut paikasta. Albumille tehtiin lisä-äänityksiä Los Angelesissa ja Lontoossa. Amos laulaa ja soittaa kappaleella pianoa. Taustalaulajana toimii yhdysvaltalainen soul- ja gospellaulaja Merry Clayton.[1][6][7]
Julkaisu
”Cornflake Girl” julkaistiin tammikuussa 1994. Se oli ensimmäinen single Amosin albumilta Under the Pink Iso-Britanniassa, Australiassa ja useissa muissa maissa. Yhdysvalloissa ”Cornflake Girl” julkaistiin albumin toisena singlenä kappaleen ”God” jälkeen. Single on julkaistu CD:llä, kasetilla ja vinyylillä. Singlestä on olemassa useita eri versioita, joiden B-puolina on eri kappaleita.[8][9][10] B-puolina julkaistiin albumilta pois jääneitä kappaleita kuten ”Honey” ja cover-versioita muiden artistien kappaleista. Kappaleet ”All the Girls Hate Her" ja ”Over It” ovat instrumentaalisia ja muodostavat kokonaisuuden nimeltä ”Piano Suite”.[8]
Kappaleelle tehtiin kaksi musiikkivideota, Ison-Britannian video ja Yhdysvaltojen video.[17][18] Britannian video on suurimalta osin mustavalkoinen. Videon tarina sai inspiraatiota elokuvasta Ihmemaa Oz (1939), mutta Dorothy päätyy siinä Ihmemaan sijaan Helvettiin.[5][19] Yhdysvaltojen videossa Amos ja ryhmä muita nuoria naisia ajaa avolava-autoa aavikolla Amerikassa.[20] Amosin mukaan molempien videoiden teema on petos.[5] Molemmat musiikkivideot on julkaistu myöhemmin verkossa sekä videokokoelmissa Complete Videos 1991–1998 (1998) ja Fade to Red (2006).[21][17][18][22]
Kaupallinen menestys
Kappale menestyi hyvin kaupallisesti. Kappale oli Iso-Britanniassa singlelistan sijalla 4.[2] Se nousi listojen 20 kymmenen kärkeen myös Australiassa, Irlannissa, Italiassa ja Islannissa.[23][24][25][26] Suomessa kappale oli Rumban ylläpitämän 50 hittiä -listan sijalla 18.[27] Yhdysvalloissa kappale oli alternative-musiikin radiosoittolistan sijalla 12.[28]
Vaikutus
”Cornflake Girl” -kappaleesta on tullut yksi Amosin tunnetuimmista kappaleista. Häntä on kutsuttu haastatteluissa ja lehtijutuissa usein nimellä ”cornflake girl”.[3][29][30] Amos on kertonut saaneensa vuosien varrella paljon kirjeitä ja keskustelunavauksia naisilta, jotka samastuvat kappaleeseen eri syistä. Kappale ja sen saama palaute on myös osaltaan vaikuttanut siihen, että Amos keskustellut silpomisesta ja naisten kokemasta väkivallasta julkisuudessa. Hän kirjoitti aiheesta myös kirjassaan Resistance (2020).[4]
Kappale oli mukana yhdysvaltalaisen televisiosarjan Yellowjackets toisella tuotantokaudella vuonna 2023. Sarjan musiikkituottajan mukaan kappale valittiin jaksoon, koska siinä käsitellään naisten välistä petosta kuten sarjassakin.[3][31] Kappale on esiintynyt myös irlantilaisessa televisiosarjassa Conversations with Friends vuonna 2022 ja Netflixin komediasarjassa Beef vuonna 2023.[32][33]
Cover-versiot
Useat muut artistit ovat tehneet kappaleesta cover-versioita. Yhtye Jawbox julkaisi coverin piiloraitana vuoden 1996 albumillaan Jawbox.[34] Laulaja Imogen Heap esitti kappaleen livenä vuonna 2010.[35]
Florence and the Machine levytti kappaleen vuonna 2018. Se julkaistiin SpotifynSpotify Singles -julkaisusarjassa.[36]Noah Hawleyn ja Jeff Russon tekemä cover oli samana vuonna mukana televisiosarjassa Legion. Se julkaistiin sarjan toisen kauden soundtrack-albumilla.[37]