Bruno Schulz

Bruno Schulz
Bruno Schulz
Bruno Schulz
Henkilötiedot
Syntynyt12. heinäkuuta 1892
Drohobytš, Itävalta-Unkari (nykyinen Ukraina)
Kuollut19. marraskuuta 1942 (50 vuotta)
Drohobytš, Puola (nykyinen Ukraina)
Kansalaisuus puolalainen
Ammatti opettaja, kirjailija, kuvataiteilija
Kirjailija
Äidinkielipuola
Tuotannon kielipuola
Kirjallinen suuntausmodernismi
Esikoisteos Sklepy cynamonowe (1933)
Aiheesta muualla
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta

Bruno Schulz (12. heinäkuuta 1892 Drohobytš, Galitsia, Itävalta-Unkari19. marraskuuta 1942 Drohobytš, Puola (nykyinen Ukraina[1]) oli puolanjuutalainen kirjailija ja kuvataiteilija. Schulz julkaisi elinaikanaan novellikokoelmat Kanelipuodit (1933) ja Kuolinilmoituksen sanatorio (1936). Hän kuoli natsien juutalaisvainoissa kotikaupunkinsa Drohobytšin getossa.[2] Nykyisin Schulzia pidetään yhtenä maailmansotien välisen eurooppalaisen modernismin merkittävimmistä kirjailijoista.[3][4]

Elämä

Bruno Schulz, Dedikaatio, grafiikansarjasta Epäjumalanpalveluksen kirja, noin 1922.

Schulzin teoksia kyllästää hänen kotikaupunkinsa Drohobytš (puolaksi Drohobycz), josta hän harvoin poistui.[1] Schulzin kotiseutuun vaikutti niin puolalainen, juutalainen, ukrainalainen, itävaltalainen, armenialainen, saksalainen kuin romanialainenkin kulttuuri.[3] Schulzin syntymän aikaan Drohobytš kuului Itävalta-Unkarin autonomiseen rajamaakuntaan Galitsiaan ja vuodesta 1918 Puolaan. Vuonna 1939 alueen miehitti Neuvostoliitto ja 1941 Saksa. Toisen maailmansodan jälkeen Drohobytš on kuulunut Ukrainaan.[4]

Schulzin nuoruudessa Drohobytš oli pieni, noin 20 000 asukkaan kaupunki. Sen asukkaista nelisenkymmentä prosenttia oli juutalaisia, ja siellä asui lisäksi puolalaisia ja ukrainalaisia. Sen lähellä sijaitsevan Lwówin (ukrainaksi Lviv) taide- ja kirjallisuuspiirit saivat vaikutteita silloisesta pääkaupungista Wienistä. Schulzin isä oli kangaskauppias Jakub Schulz. Perhe asui kivitalossa kaupungin torin laidalla, kangaskaupan yläkerrassa. Perhe oli maallistunutta juutalaissukua, jossa puhuttiin puolaa ja saksaa.[4]

Schulz oli luonteeltaan syrjäänvetäytyvä, ja hän kärsi masennuksesta. Hän muutti vuonna 1910 Lwówiin opiskelemaan arkkitehdiksi, mutta opinnot keskeytyivät sydän- ja keuhkotaudin vuoksi. Kun ensimmäinen maailmansota syttyi 1914, perhe lähti rintamaa pakoon Wieniin. Schulz opiskeli Wienin kuvataideakatemiassa. Jakub Schulz kuoli pian palattuaan kotikaupunkiinsa vuonna 1915. Drohobytšissa Schulz harjoitti kuvataidetta ja osallistui lwówilaisen taiteilijaryhmän toimintaan. Hän osallistui vuonna 1922 näyttelyihin Lwówissa ja Varsovassa ja alkoi 1924 työskennellä paikallisessa yläkoulussa kuvaamataidon ja puukäsityön opettajana. Schulz ei pitänyt työstään, ja se vei myös aikaa taiteelliselta toiminnalta. Schulzin entiset oppilaat ovat muistelleet hänen kertoneen kiehtovia tarinoita.[4]

Schulz alkoi kirjoittaa 1920-luvun lopulla. Tiettävästi kesällä 1928 hän kirjoitti novellin ”Heinäkuun yö”. Schulzin kanssa kirjeenvaihdossa ollut lwówilainen kriitikko ja kirjailija Debora Vogel kannusti Schulzia kehittelemään edelleen fantastisia aihelmia, joita tämä oli esitellyt. Schulz antoi käsikirjoituksensa luettavaksi tunnetulle varsovalaiselle kirjailijalle Zofia Nałkowskalle. Nałkowskan suosituksesta varsovalainen Rój-kustantamo julkaisi vuoden 1933 lopussa Schulzin ensimmäisen novellikokoelman Kanelipuodit (Sklepy cynamonowe). Teos sai puolalaisilta kriitikoilta ja kirjailijoilta hyvän vastaanoton, joskin eräät lähinnä oikeistolaisiin nationalistipiireihin kuuluneet kriitikot arvostelivat Schulzin tapaa käyttää ”epäpuolalaisia” sivistyssanoja. Vuonna 1937 ilmestyi kokoelma Kuolinilmoituksen sanatorio (Sanatorium pod Klepsydrą), joka oli koottu pääosin jo edellisellä vuosikymmenellä kirjoitetuista teksteistä. Schulz yritti saada teoksilleen myös saksan-, ranskan- ja italiankielisiä käännöksiä, mutta yritykset raukesivat. Schulzilla oli tekeillä myös Messias-niminen romaanikäsikirjoitus, mutta sitä ei ole löytynyt.[4]

Schulz ammuttiin 19. marraskuuta 1942 Drohobytšin getossa sattumanvaraisessa juutalaisjahdissa. Hänet haudattiin tuntemattomaan joukkohautaan Drohobytšin uudelle juutalaiselle hautausmaalle. Schulzin kirjojen käsikirjoitukset ja valtaosa hänen kuvataideteoksistaan katosivat sodan aikana. Sodan jälkeen puolalainen kirjallisuudentutkija Jerzy Ficowski onnistui keräämään joukon Schulzin kirjeitä ja löysi osan hänen piirustuksistaan ja grafiikanvedoksistaan. Lähes kaikki Schulzin öljymaalaukset ovat kadonneet.[4]

Merkitys

Schulzin kaunokirjallinen tuotanto käsittää kaksi novellikokoelmaa ja lisäksi neljä kokoelmiin kuulumatonta kertomusta.[2] Jonkin verran on säilynyt myös esseitä, kirjallisuusarvosteluja ja kirjeenvaihtoa.[3]

Wojciech Hasin elokuva Sanatorium pod Klepsydrą (1973) perustuu Schulzin novelleihin ”Kuolinilmoituksen sanatorio” ja ”Kevät”. Jerzy Ficowskin kirjoittama Schulzin elämäkerta Regiony wielkiej herezji (1967, 4. uusittu laitos 2002) on käännetty useille kielille, myös englanniksi nimellä The Region of Great Heresy.[5][4]

Schulzin tuotannosta ovat saaneet vaikutteita muun muassa tšekkiläinen Bohumil Hrabal, jugoslavialainen Danilo Kiš ja suomalainen Bo Carpelan. Schulz on keskeisiä hahmoja israelilaisen David Grossmanin romaanissa Hakusana rakkaus. Schulzista ovat teoksissaan kirjoittaneet Philip Roth, John Updike, Cynthia Ozick, Jonathan Safran Foer ja Nicole Krauss.[4][3] China Miévillen romaani Toiset alkaa lainauksella Schulzin Kanelipuodeista.[6]

Schulzin tuotannosta julkaistiin vuonna 1965 suomeksi 18 novellin valikoima Krokotiilikuja, jonka novellit Aarno Peromies käänsi välikielen saksan kautta.[4] Schulzin kaunokirjallinen tuotanto ilmestyi vuonna 2013 kokonaan suomeksi Tapani Kärkkäisen suoraan puolasta kääntämänä teoksessa Kanelipuodit ja muita kertomuksia.[2]

Teemat

Bruno Schulzin kuvitusta teokseen Kanelipuodit.

Schulzin teksteissä juonen osuus on vähäinen. Tapani Kärkkäisen mukaan Schulzin kertomukset eivät ole varsinaisesti novelleja tai erillisiä tarinoita, vaan ”ikään kuin kohtauksia samasta maailmasta, kaleidoskoopin kuvan kaltaisia välähdyksiä tai unikuvia saman perheen ja kaupungin maailmasta”.[3][4] Kertomusten värikkyyttä ja arvaamattomuutta voi verrata Marc Chagallin taiteeseen.[5]

Schulz kirjoitti Kanelipuodeista tekemässään esittelytekstissä: ”Tässä kirjassa pyritään tuomaan päivänvaloon erään perheen, erään provinsiaalisen kodin tarina – mutta ei sen todellisista aineksista, tapahtumista, hahmoista tai kohtaloista käsin, vaan etsimällä niiden yläpuolelta sen myyttistä sisältöä, sen tarinan syvempää merkitystä” (suom. Tapani Kärkkäinen). Myyttejä käsittelevässä esseessään Schulz kirjoittaa todellisuuden perimmäisestä ykseydestä, joka on peräisin myyttisestä Sanasta. Sanojen ja todellisuuden monimuotoisuuden takana on alkuperäinen ykseys, jota kohti voidaan edetä runouden kautta. Myyttiset yhteydet voivat tällöin taas yhdistää sanat toisiinsa ja kaiken takana olevaan Sanaan. Schulzin kertomukset ovat tällaista rakennustyötä, joka tapahtuu varsinkin kielikuvien kautta. Kirja-aihe ilmentää Schulzin kertomuksissa alkuperäistä ykseyttä ja totuutta: on yksi aito Kirja, jonka pystyy erottamaan jäljitelmistä vain lapsuudessa. Kirja on myös kehotus alkuperäisen merkityksen etsimiseen ja todellisuuden sekasorron järjestämiseen. Schulz pyrki sanojensa mukaan todellisuuden uudistamiseen ”ihmetyksen avulla”.[4]

Schulz luo kertomuksissaan oman taruston, joka sijoittuu hänen kotikaupunkiinsa. Kertomuksissa on viittauksia juutalaisiin, babylonialaisiin, kreikkalaisiin ja roomalaisiin myytteihin. ”Matka Kuolinilmoituksen sanatorioon” rinnastuu eri taruissa kuvattuihin matkoihin manalaan. Tarujen sankarit kuvataan kuitenkin arkisina hahmoina, ja kaiken läpäisee lopulta ironia. Schulzin kertomuksissa esiintyvät tyhjenemisen ja vetäytymisen aihelmat on rinnastettu juutalaisen mystikon Isak Lurijan kabbalistiseen luomisoppiin. Kertomuksissa esiintyvät viittaukset kirkkauteen tuntuvat viittaavan kabbalan perusteokseen Zohariin, suomeksi Kirkkauden kirjaan.[4]

Kertomusten keskuspaikkana on Józef-nimisen pojan ja hänen Jakub-isänsä kotitalo. Siitä poispäin lähdettäessä todellisuus muuttuu hämärämmäksi, värittömämmäksi ja merkityksiltään epämääräisemmäksi. Kaupunki ja unen maailma muuttuvat usein eksyttäviksi sokkeloiksi. Retket talosta pois ovat jännittäviä, siirtymäriitin omaisia rajojen ylityksiä. Hämmentäviin ja turmeltuneisuutta huokuviin tapahtumiin liittyy myös eroottinen pohjavire. Schulz tunsi Sigmund Freudin näkemyksiä, mutta hänen ajattelunsa on mahdollisesti lähempänä Carl Gustav Jungia. Uni vie ihmiskunnan peruskuvastoon eli arkkityyppisten tarujen maailmaan.[4]

Yksi siirtymistä koskee taiteen maailman löytämistä. Luovuus kuuluu Schulzin suuriin teemoihin. Etenkin ”Traktaatti mallinukeista” -kertomuksissaan Schulz käsittelee luovuuden vaarallista kiehtovuutta. Ihmisen luovuuden tulokset ovat lopulta vain olemassa olevien muotojen jäljitelmiä. Samanlaisia ovat mallinuket, vajavaisia heijastuksia esikuvistaan. Schulzilla oli ilmeisesti tietoa 1900-luvun alkupuolen lääketieteellisistä kokeista, kuten elinsiirroista. ”Pyrstötähti”-kertomuksessa luodaan nykynäkökulmasta katsoen eräänlainen kyborgi.[4]

Schulzin kuvissa on nähty vaikutteita kubismista ja ekspressionismista, myös ekspressionististen elokuvien lavastekuvista. Schulzin naiskuvissa on sadomasokistinen vivahde. Hänen kuvaamansa naiset ovat ylivoimaisia, ruumiiltaan täydellisiä olentoja. Toinen kuvien keskeinen piirre on groteski, joka ilmenee myös hänen kertomuksissaan. Schulz on kiinnostunut rujosta, eläimellisestä, muotoaan muuttavasta, olemassaolon tilojen rajalla olemisesta. Toisin kuin Franz Kafkalla, Schulzin hahmojen muodonmuutokset vaikuttavat olevan enemmänkin kielikuvia mielentilasta tai henkisestä kehityksestä kuin yhtäkkisiä muutoksia. Toisen maailmansodan jälkeen Schulzia on tulkittu myös surrealismin lähtökohdista.[4]

Suomennetut teokset

Lähteet

  1. a b Małgorzata Kitowska-Łysiak: Bruno Schulz Culture.pl. 2003. Viitattu 14.12.2013. (englanniksi)
  2. a b c Hannu Marttila: Paluu nerouden aikaan. (Archive.org) Helsingin Sanomat, 14.12.2013, s. C 10. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 14.12.2013.
  3. a b c d e Tapani Kärkkäinen,: Bruno Schulz Tapani Kärkkäisen kotisivu. Arkistoitu 14.12.2013. Viitattu 14.12.2013.
  4. a b c d e f g h i j k l m n o Tapani Kärkkäinen, Suomentajan jälkisanat. Teoksessa Kanelipuodit ja muita kertomuksia, s. 389–409.
  5. a b Hämeen-Anttila, Virpi: Metaforien ja muodonmuutosten mestari. Teoksessa Kanelipuodit ja muita kertomuksia, s. 7–14.
  6. J. Pekka Mäkelä: Merkillisen isän kummallinen kuolema (ja kuolemanjälkeiset vaiheet) (blogikirjoitus) Yrttimaan aikakirja II. 14.2.2011. Viitattu 14.12.2013.

Aiheesta muualla

  • Petri Liukkonen: Bruno Schulz. Books & Writers, Authors' Calendar. (englanniksi)
  • Bruno Schulz, culture.pl (puolaksi, englanniksi, ranskaksi, saksaksi)

Read other articles:

Erlend ØyeInformasi latar belakangLahir21 November 1975 (umur 48)AsalBergen, NorwayGenreElectronicaIndie electronicIndie rockInstrumentalPekerjaanPencipta laguMusikusTahun aktif1997 - SekarangLabelAstralwerks!K7Artis terkaitKings of ConvenienceThe Whitest Boy AliveRöyksoppSitus webSitus resmi Erlend Øye (lahir di Bergen, Norwegia, 21 November 1975) adalah salah satu anggota dari grup musik Kings of Convenience. Erlend saat ini juga tergabung dalam The Whitest Boy Alive sebagai vokalis...

 

Blue Dart Aviation IATA ICAO Kode panggil BZ BDA BLUE DART Didirikan1995[1]Penghubung Bandar Udara Internasional Chennai Penghubung sekunder Bandar Udara Internasional Bengaluru (Bangalore) Bandar Udara Internasional Chhatrapati Shivaji (Mumbai) Bandar Udara Internasional Cochin (Kochi) Bandar Udara Internasional Indira Gandhi (Delhi) Bandar Udara Internasional Netaji Subhash Chandra Bose (Kolkata) Bandar Udara Internasional Rajiv Gandhi (Hyderabad) Bandar Udara Internasional Sardar V...

 

Murder of young American girl Sandra CantuBornSandra Renee Cantu(2001-03-08)March 8, 2001Tracy, California, U.S.DiedMarch 27, 2009(2009-03-27) (aged 8)[1]Tracy, California, U.S.Cause of deathHomicidal asphyxiationBody discoveredSan Joaquin County, California, U.S.Resting placeTracy, California, U.S.Known forMurder victimParent(s)Maria Chavez (mother)Daniel Cantu (father) Melissa HuckabyBornMelissa Lawless (1981-02-23) February 23, 1981 (age 43)Orange County, Califo...

هذه المقالة تحتاج للمزيد من الوصلات للمقالات الأخرى للمساعدة في ترابط مقالات الموسوعة. فضلًا ساعد في تحسين هذه المقالة بإضافة وصلات إلى المقالات المتعلقة بها الموجودة في النص الحالي. (مارس 2023) يفتقر محتوى هذه المقالة إلى الاستشهاد بمصادر. فضلاً، ساهم في تطوير هذه المقالة م...

 

Territorial authority district in Canterbury Region, New ZealandWaimate DistrictTerritorial authority districtCoordinates: 44°35′42″S 170°44′42″E / 44.595°S 170.745°E / -44.595; 170.745CountryNew ZealandRegionCanterbury RegionWardsHakataramea-WaihaorungaLower WaihaoPareora-Otaio-MakikihiWaimateGovernment • MayorCraig Rowley • Deputy MayorSharyn Cain • Territorial authorityWaimate District CouncilArea • Total3...

 

Artikel ini bukan mengenai Xiangyang, Xingyang, atau Xinyang. Xianyang (Hanzi: 咸阳; Pinyin: Xiányáng) adalah sebuah kota tingkat prefektur di tengah provinsi Shaanxi, yang terletak di Sungai Wei yang berjarak beberapa kilometer dari ibukota provinsi Xi'an. Sempat menjadi ibukota dinasti Qin, kota tersebut sekarang terintegrasi ke kawasan metropolitan Xi'an. Referensi Bacaan tambahan Cotterell, Arthur (2007). The Imperial Capitals of China - An Inside View of the Celestial Empire....

Resolusi 1108Dewan Keamanan PBBGurun Sahara BaratTanggal22 Mei 1997Sidang no.3.779KodeS/RES/1108 (Dokumen)TopikSahara BaratRingkasan hasil15 mendukungTidak ada menentangTidak ada abstainHasilDiadopsiKomposisi Dewan KeamananAnggota tetap Tiongkok Prancis Rusia Britania Raya Amerika SerikatAnggota tidak tetap Chili Kosta Rika Mesir Guinea-Bissau Jepang Kenya Korea Selatan Polandia Portugal Swedia Resolusi 1108 ...

 

Marie Gillain Marie Gillain au Festival du cinéma américain de Deauville 2014. Données clés Naissance 18 juin 1975 (48 ans)Rocourt (Belgique) Nationalité Belge Profession Actrice Films notables Mon père ce hérosL’AppâtLe BossuLaissez-passer modifier Marie Gillain est une actrice belge, née le 18 juin 1975 à Rocourt (Liège). Elle est révélée très jeune, en 1991, pour son rôle dans le film Mon père, ce héros, qui lui vaut d’être nommée pour le César du meilleur es...

 

Questa voce sull'argomento arene di pallacanestro è solo un abbozzo. Contribuisci a migliorarla secondo le convenzioni di Wikipedia. Žalgirio Arena Informazioni generaliStato Lituania UbicazioneKaunas Inizio lavori2008 Inaugurazione2011 ProprietarioCittà di Kaunas ProgettoEugenijus Miliūnas Informazioni tecnichePosti a sedere15 688 Mat. del terrenoparquet Uso e beneficiariPallacanestro Žalgiris Kaunas Mappa di localizzazione Modifica dati su Wikidata · ManualeC...

Voce principale: Juventus Football Club. Juventus FCStagione 1963-1964 Sport calcio Squadra Juventus Allenatore Paulo Amaral[1], poi Eraldo Monzeglio[2], poi Ercole Rabitti[3] Direttore Tecnico Eraldo Monzeglio[3] Presidente Vittore Catella Serie A5º (in Coppa delle Fiere) Coppa ItaliaSemifinalista Coppa delle FiereQuarti di finale Maggiori presenzeCampionato: del Sol, Gori (33)[4] Miglior marcatoreCampionato: Sívori (13)[4] StadioComuna...

 

Elisabeth dari BayernSegel Elisabeth dari BayernPermaisuri JermanPermaisuri YerusalemPeriode1 September 1246 – 21 Mei 1254Permaisuri SisiliaPeriode13 Desember 1250 – 21 Mei 1254Informasi pribadiKelahiranskt. 1227Puri Trausnitz, Landshut, BayernKematian9 Oktober 1273 (usia 45–46)Puri Goyen, Scena, TirolPemakamanBiara StamsWangsaWangsa WittelsbachAyahOtto II, Adipati BayernIbuPutri AgnesPasanganKonrad IV dari JermanMeinhard II dari KärntenAnakKonradinElisabeth dari Gorizia-TirolOtto III ...

 

Pour les articles homonymes, voir Forest. Jean-Claude ForestJean-Claude Forest en 1987, lors du Festival international de la bande dessinée d'Angoulême.Naissance 11 septembre 1930Le Perreux-sur-MarneDécès 30 décembre 1998 (à 68 ans)Lagny-sur-MarnePseudonyme ForestNationalité françaiseActivités Écrivain, scénariste, auteur de bande dessinéeDistinctions Prix du scénario (1980)Grand prix de la ville d'Angoulême (1983)Grand prix de la critiquemodifier - modifier le code - modi...

Philippe de LongvilliersSeigneur de Poincy Biographie Naissance vers 1584 Décès 11 avril 1660Saint-Christophe Ordre religieux Ordre de Saint-Jeande Jérusalem Reçu dans l'ordre 1604 Langue Langue de France Bailli gouverneur généralde Saint-Christophe 24 mai 1651 –11 avril 1660 premier détenteur Huault de Montmagny Commandeur de Coulours 1640 –1651 Commandeur d'Oisemont 21 mai 1624 ou 1625 –1640 Commandeur du membre de la MadeleineSaint-Thomas 3 janvier 1619 –1624 Chevalier de l...

 

Type of wastewater generated in households without toilet wastewater Left: greywater sample from an office building. Right: Same greywater after treatment in membrane bioreactor Greywater (or grey water, sullage, also spelled gray water in the United States) refers to domestic wastewater generated in households or office buildings from streams without fecal contamination, i.e., all streams except for the wastewater from toilets. Sources of greywater include sinks, showers, baths, washing mach...

 

This article is about AR-15 variants made by Colt's Manufacturing Company. For generic variants, see AR-15 style rifle. This article includes a list of references, related reading, or external links, but its sources remain unclear because it lacks inline citations. Please help improve this article by introducing more precise citations. (March 2016) (Learn how and when to remove this message) ArmaLite AR-15 with the charging handle located on top of the upper receiver, protected within the ca...

KabulHeratJalalabadKandaharMazar-i-SharifKunduzLashkargahPuli KhumriFarahGhazniMaymanaKhostclass=notpageimage| Map of major cities as identified by governmental organizations[1] Kabul is the only city in Afghanistan with over a million residents Herat is the second largest city and is located in western Afghanistan Mazar-i-Sharif is the third largest city and is located in northern Afghanistan Jalalabad, the fifth-largest city, located in eastern Afghanistan The only city in Afghanis...

 

Biblical Figure For other uses, see Melchizedek (disambiguation). MelchizedekMelchizedek (1681) by Michael WillmannPriest and King of SalemVenerated in Anglican Communion Catholic Church The Church of Jesus Christ of Latter-day Saints Eastern Orthodox Church Oriental Orthodox Churches Ismailism Judaism Protestantism Theosophy CanonizedPre-CongregationFeast 22 May (Eastern Orthodox Church) 26 August (Catholic Church) In the Bible, Melchizedek (/mɛlˈkɪzədɛk/;[1] Biblical Hebre...

 

Railway station in Gloucestershire, England Cam and DursleyGeneral informationLocationCoaley, StroudEnglandCoordinates51°43′05″N 2°21′32″W / 51.718°N 2.359°W / 51.718; -2.359Grid referenceSO753021Managed byGreat Western RailwayPlatforms2Other informationStation codeCDUClassificationDfT category F2HistoryOriginal companyRailtrackKey dates14 May 1994Opened for limited service30 May 1994Opened for full servicePassengers2018/19 0.191 million2019/20 0.226 millio...

Carabinieri and Polizia di Stato during inspections Crime in Italy, though low compared to other developed countries, is present in various forms throughout the nation. Italy is notorious for its organized crime groups,[1] which are present worldwide and collectively referred to as the Mafia. Resultantly, financial crimes like corruption, extortion, and theft are the most common type of illicit activity in the country.[2] Violent crimes are exceedingly rare in Italy evidenced...

 

Irland i olympiska spelen IOK-landskodIRL KommittéOlympic Council of IrelandOlympiska sommarspelen 1976 i MontréalDeltagare44 deltagare i 10 grenarFanbärareFrank Moore Medaljsummering Guld Silver Brons TotaltFel i uttryck: Operand saknas för +. Irland i olympiska sommarspelen1924 • 1928 • 1932 • 1936 • 1948 • 1952 • 1956 • 1960 • 1964 • 1968 • 1972 • 1976 • 1980 • 1984 • 1...