PROFILPELAJAR.COM

	al-Quraiš
	1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31 32 33 34 35 36 37 38 39 40 41 42 43 44 45 46 47 48 49 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100 101 102 103 104 105 106 107 108 109 110 111 112 113 114

Suura 106 arabialaisena resitaationa

Sūrat Quraiš (arab. سورة قريش‎, "Quraiš") eli Quraišin suura on Koraanin 106. suura ja sisältää 4 jaetta. Suuran nimi tulee ensimmäisessä jakeessa olevasta sanasta. Jaakko Hämeen-Anttilan suomentamana suura kuuluu seuraavasti:^[1]

»1. Quraishin yhteenliittymisen tähden,
2. talvi- ja kesäkaravaaninsa tähden
3. palvokoot ihmiset tämän temppelin Herraa,
4. joka ruokkii heidät, kun he olivat nälkäisiä, ja suojasi heitä, kun he pelkäsivät. »

Nöldeken ajoituksessa suura 106 kuuluu mekkalaisten suurien joukkoon ja niissä Koraanin kaikkein varhaisimpaan kerrostumaan.

Islamilainen tulkinta

800-luvulla alkoi ilmestyä Koraania selittävää eksegeettistä kirjallisuutta (tafsir), jonka tehtävä oli kytkeä Koraanin tekstit profeetta Muhammedin elämäkertaan. Tätä kirjallisuutta seuraten Jaakko Hämeen-Anttila kertoo, että suura liittyy Mekkaan. Quraiš oli Mekan pääheimo, johon myös profeetta Muhammed kuului. Islamilaisen tulkinnan mukaan suura annettiin ilmestyksenä Muhammedille hänen asuessaan vielä Mekassa. Jumala kehottaa ilmestyksessä palvelemaan Jumalaa, joka on suojellut omiaan muun muassa kauppamatkoilla.

Muita tulkintoja

Hämeen-Anttilan mukaan Koraanin kääntäminen on vaikeaa arabian kielen erikoisen syntaksin takia, mikä hankaloittaa tekstin tulkintaa.^[2] Toiset orientalistit ovat huomauttaneet myös vaikeudesta tulkita yksittäisiä sanoja.^[3] Kielitieteellisten ongelmien ohella tieteellinen Koraanin tutkimus on kiinnittänyt huomiota islamilaisen tulkinnan kehämäisyyteen: Koraanin tekstejä selitetään Muhammedin elämäkerran pohjalta, joka kuitenkin on ensin luotu Koraanin avulla.^[3]^[4]

Kaaba ja Mekka

Hämeen-Anttilan mukaan kolmannen jakeen ilmaisu "tämä temppeli" tarkoittaa Mekassa sijaitsevaa Kaaban temppeliä.^[2] Näkemys perustuu islamilaiseen tulkintaan. Jakeessa käytetty sana on bayt (talo), joten sananmukaisesti puhutaan vain "tämän talon Herrasta" mainitsematta tarkemmin, mitä tarkoitetaan.

Jakeessa kaksi puhutaan talvi- ja kesäkaravaanista, mikä viittaa kaupankäyntiin. Ibn Ishaq kuvaa Muhammed-elämäkerrassaan Muhammedin kotikaupunkia Mekkaa kauppakeskukseksi, missä myös Muhammed aluksi toimi kauppiaana. Patricia Crone toteaa klassisessa tutkimuksessa "Meccan Trade and the Rise of Islam" (1987), että historialliset lähteet eivät tunne Mekkaa, sen pyhäkköä tai Quraiš-heimoa ennen 700-luvun puoliväliä.^[5] Mekka ei liioin esiinny Arabian niemimaan vanhojen pyhiinvaelluskohteiden joukossa, vaikka lähteet luettelevat 16 muuta pyhiinvaelluskohdetta. ^[6] Karttoihin Mekka ilmestyy vasta 900-luvulla. Crone päättelee, että kaikki väitteet Mekasta kauppapaikkana palautuvat suuraan 106 tai oikeammin sille tarjottuun eksegeettiseen selitykseen.^[5]

Yhteenliittymä ja Quraiš -heimo

Ensimmäisen jakeen sana ilaf on tuottanut orientalisteille vaikeuksia, sillä se esiintyy Koraanissa vain tässä kohtaa, eikä sanaa tunneta modernissa arabiassa. Ilmaisun tulkinta on perustunut samankaltaisuuteen arabian ystävää tarkoittavan sanan ilf kanssa.^[3] Eri käännöksissä puhutaan mm. Quraišin "ystävyydestä" (Kramer)^[3], "turvallisuudesta" (Sahih International)^[7], "kesyttämisestä" (Pickthall) ^[7] tai "suosiosta" (suom.).^[8]

Myös sana "quraiš" on Koraanissa niin sanottu hapax eli se esiintyy vain kerran. Tämän takia myös vakiintunut käsitys siitä, että quraiš -heimo hallitsi Mekassa palautuu suuran 106 islamilaiseen tulkintaan. Christoph Luxenberg on kuitenkin tarjonnut sanalle uutta tulkintaa. Hän katsoo, että sana قريش on lausuttu virheellisesti, kun se äännetään muodossa Quraiš. Sana vastaa morfologisesti syyro-aramean kielessä passiivin partisiipin monikon maskuliinia qarishe > qrishe (= kokoontuneet yhteen), jolloin se tarkoittaa liittolaisia (lat. foederati). Oikea arabialainen ääntämys olisi sen takia Qarish. ^[9]

Liittolaisjoukkoja (lat. foederati) oli Rooman sotajoukkojen apuvoimina. Arabiheimoja palkattiin sekä Bysantin että sassanidien armeijoiden apuvoimiksi näiden keskinäisissä sodissa. Luxenbergin tulkinnan mukaan ensimmäisessä jakeessa puhuttaisiin näin ollen armeijaa täydentävistä liittolaisjoukoista. Islamilainen tulkinta siitä, että Quraiš tarkoittaisi arabiheimoa, olisi siten syntynyt suuran 106 väärinluennan pohjalta.^[9] Vaikka Luxenbergin tulkinta olisi virheellinen, sanan tulkitseminen heimon nimeksi on luonnollisesti vielä oma kysymyksensä.

Yhteys Norsun suuraan 105

Hämeen-Anttilan mukaan suura tulisi kielellisesti selvemmäksi, jos se liitettäisiin edelliseen suuraan 105 (al-Fil eli Norsun suura).^[2] Suura 106 vaikuttaakin useimpien orientalistien mielestä Norsun suuran loppuosalta. Islamilaisen tulkinnan mukaan Norsun suura kertoo Mekan lähellä vuonna 570 käydystä taistelusta Jemenin varakuningas Abrahaa vastaan. Abraha halusi hävittää Kaaban temppelin, mutta Jumalan avulla koki tappion.

Orientalisti Mohammed Lamsiah on ehdottanut, että Norsun suura todellisuudessa kertoisi Ganzakin eli Blarathonin taistelusta vuonna 591, jossa vastakkain olivat kuningas Khusrau II roomalaisine liittolaisineen sekä kapinakenraali Bahram. Voittanut osapuoli oli persialais-roomalainen liittolaisarmeija.^[10] Ilmaisu قريش (quraiš) voisi tällöin viitata tähän liittosuhteeseen. Suurien 105 ja 106 muodostama kokonaisuus olisi siten uskonnollinen mieteruno, joka käsittelisi Ganzakin taistelua. Ilman erillistä tulkintaa suurasta ei löydy varsinaisesti islamilaista sisältöä.

Katso myös

Lähteet

Hämeen-Anttila, Jaakko: Johdatus Koraaniin. (2. korjattu painos) Helsinki: Gaudeamus, 2006. ISBN 951-662-924-5
Christoph Luxenberg: The Syro-Aramaic reading of the Koran: a contribution to the decoding of the language of the Koran. Berliini: Hans Schiler, 2007. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)

Viitteet

↑ Koraani. Suomentanut Jaakko Hämeen-Anttila. Basam Books, 1995.
↑ ^a ^b ^c Jaakko Hämeen-Anttila: Koraanin selitysteos, s. 228. Basam Books, 1997.
↑ ^a ^b ^c ^d Jansen, Hans: Mohammed. Eine Biographie, s. 179–181. C. H. Beck, 2008.
↑ Hämeen-Anttila 2006, s. 39
↑ ^a ^b Patricia Crone: Meccan Trade and the rise of Islam, s. 205–210. Gorgias Press, 1987.
↑ Patricia Crone: Meccan Trade and the rise of Islam, s. 134, 170. Gorgias Press, 1987.
↑ ^a ^b The Noble Quran 106 quran.com. 2016.
↑ Kureishien suura Koraani. 2020. islamopas.com.
↑ ^a ^b Christoph Luxenberg: The Syro-aramaic Reading of the Koran. A Contribution of the Decoding of the Language of the Koran., s. 236–237. Hans Schiler, 2007.
↑ Lamsiah, M.: The elephant story in the Quran. Myth, history, or both? Teoksessa: M. Gross ja K-H. Ohlig (toim.) Die Entstehung einer Weltreligion IV. Mohammed – Geschichte oder Mythos?, s. 817–849. Hans Schiler, 2017.