Al-Isra (arab.سورة الإسراء, Sūra al-’Isrā’) eli Yöllisen matkan suura on Koraanin 17. suura ja sisältää 111 jaetta. Ikäluokituksessa suuran jakeita 26, 32, 57 ja 73–80 pidetään medinalaisina, muut ovat ovat mekkalaisia.[1] Suura on saanut nimensä sen 1. jakeesta, jossa puhutaan yöllisestä matkasta. Islamilaisen tulkinnan suurasta esittää esimerkiksi Ibn Kathir (n. 1300 – 1373).[2] Suuraa on kutsuttu myös Israelin lasten suuraksi jakeiden 2 ja 3 perusteella.[3]
Suuran kuuluisa ensimmäinen jae (aya) kertoo ”palvelijan” yöllisestä matkasta. Jae kuuluu Ahsen-Bören suomennoksessa seuraavasti:
Kunnia olkoon Hänelle, joka yön aikana kuljetti palvelijansa pyhitetystä moskeijasta toiseen, kaukaiseen - jonka ympäristön olemme siunanneet - jotta hän saisi nähdä joitakin tunnusmerkeistämme. Totisesti, Hän on kaikkikuuleva, kaikkinäkevä.[3]
Koraanin selittäjät ovat luoneet jakeen pohjalta eri versioita sisältäviä tarinoita profeetta Muhammedin yöllisestä taivasmatkasta Mekasta Jerusalemiin. Jotkut muslimieksegeetit ovat pitäneet tapahtumaa ainoastaan Muhammedin unennäkönä.[1] Muhammedia ei jakeessa mainita, ei liioin niitä yksityiskohtia, joita tapahtumaan on liitetty. Jerusalemin asemaa islamin pyhänä kaupunkina perustellaan osaksi tämän tarinan avulla.[4][5]
Jumalan kameli
Jae 60 kuuluu:
Mikään ei estä Meitä lähettämästä merkkejä, mutta on totta, että muinoin eläneet kielsivät ne. Ja Me annoimme Tamuudille naaraskameelin näkyväksi merkiksi, mutta he rääkkäsivät sitä. Siksi Me lähetämme merkkejä vain varoitukseksi.[6]
Johannes Damaskolainen kirjoitti 700-luvulla, että Muhammed oli kirjoittanut kirjan nimeltä "Jumalan kameli".[7] Sellaista ei ole löytynyt, mutta eräät Koraanin kohdat sisältävät viitteitä sen mahdollisesta sisällöstä. Niitä on tämän jakeen lisäksi suurissa 15 ja 91.
Rukousten määrä
Jakeet 78-79 kuuluvat Ahsen-Bören islamilaisessa suomennoksessa:
Suorita rukouksesi, oi Muhammed, päivän noususta yön pimeyteen saakka ja lue Koraania aamun koitteessa. Totisesti, ei aamuhartaus jää kuulematta. Ole valveilla osa yöstä; tämä olkoon lisätehtäväsi. Ehkä Herrasi nostaa sinut kunniakkaaseen asemaan.[3]
Sanoja "oi Muhammed" ei ole Koraanin arabiankielisessä tekstissä. Rukousten ajoitus ei vastaa islamissa vakiintunutta viiden rukouksen järjestystä.[1] Ne vastaavat kristillisten munkkien tapoja yörukouksineen.[8] Islamilainen valloituskirjallisuus käytti usein metaforaa, että muslimisoturit olivat "munkkeja yöllä".[9]
Jumalan merkkejä luonnossa
Jakeet 66–69 kertovat Jumalan suojeluksesta merimatkoilla, missä rajumyrskyt uhkaavat upottaa laivat.
Profeetan kiusaukset
Jakeet 73-74 kertovat nimettömän profeetan kohtaamasta kiusauksesta luopua Jumalan sanasta:
Ja he olisivat halunneet houkutella sinua luopumaan siitä, mitä sinulle olimme ilmaissut, tarkoittaen että olisit keksinyt panetteluja Meitä vastaan, ja katso, siinä tapauksessa he olisivat ottaneet sinut läheiseksi ystäväkseen. Totisesti, jos emme olisi sinua vahvistanut, olisit heidän puoleensa vähän taipunutkin.[3]
Sano: »Totisesti, vaikka kaikki ihmiset ja dzinnit yhdessä yrittäisivät saada aikaan tämänkaltaisen Koraanin, niin he eivät kykenisi siihen, vaikkapa auttaisivatkin toisiaan.[3]
Muita sisältöjä
Suuran teksti siirtyy lyhyin välein aiheesta toiseen.
Jakeet 2–9 puhuttelevat juutalaisia ja ennustavat vihollisten tunkeutuvan toisen kerran temppeliin.
Jakeet 10–25 sisältävät yleisiä kehotuksia, kuten että vanhempia tulee kunnioittaa. Jumala varoittaa ihmisiä lähettämällä profeettoja ja uskovat saavat palkintonsa, muita jumalia ei tule palvoa.
Jakeet 26–41 sisältävät erilaisia käskyjä, kuten ei saa tappaa ilman laillista syytä, tehdä huorin, viedä orvon omaisuutta, käyttää vääriä painoja tai palvoa muita jumalia.
Jakeet 42–44 muistuttavat, että on vain yksi Jumala.
Jakeet 45–60 ovat kiistelyä uskottomia vastaan; he eivät ymmärrä Koraania.
Jakeet 61–65 kertovat siitä, miten Iblis kieltäytyi kumartamasta Aadamia.
Jakeet 66–111 käsittelevät uskovien ja uskottomien kohtaloa. Koraani on tullut Jumalalta. Ihmisten tulee rukoilla Jumalaa. Uskottomatkin rukoilevat Jumalaa.
Jakeet 101–104 kertovat lyhyesti Mooseksen tarinan.
Lähteet
Hämeen-Anttila, Jaakko: Koraanin selitysteos. Helsinki: Basam Books, 2008. ISBN 952-9842-15-5
Koraani - Israelin Lasten suura (BANII ISRAAIL) Koraani - opastus ja johdatus pahan hylkäämiseen ja hyvän valitsemiseen. Z.I. Ahsen Böre, 1942. Teoksen verkkoversio.
Luxenberg, Christoph: Die syrische Liturgie und die „geheimnisvollen Buchstaben“ im Koran. Teoksessa: Markus Groß & Karl-Heinz Ohlig (toim.) Schlaglichter, Die beiden ersten islamischen Jahrhunderte, s. 411–456. Verlag Hans Schiler, 2008. ISBN 978-3-89930-224-0Teoksen verkkoversio. (saksaksi)
Shoshan, Boaz: The Arabic Historical Tradition and the Early Islamic Conquests. Routledge, 2016. ISBN 978-0-8153-5794-0
