PROFILPELAJAR.COM

Väestö
Sijainti	37°43′45″N, 23°29′35″E, Aígina; Saaret, Attika; Kreikka
Saariryhmä	Saroniset saaret
Merialue	Egeanmeri, Välimeri
Korkein kohta	Ellánio Óros, 532 m
Pinta-ala	87 km²
Asukasluku	13 056
Suurin kaupunki	Aígina
Asutuskeskukset	Kypséli, Vathý
Kieli	kreikka

Tämä artikkeli käsittelee saarta. Muista merkityksistä, katso täsmennyssivu.

Aígina (kreik. Αίγινα; transl. myös Égina, Éjina) on Kreikan saari, joka kuuluu Saronisten saarten saariryhmään. Saaren pinta-ala on 87 neliökilometriä ja asukasluku 13 056 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Aígina kuuluu Aíginan kuntaan, Saarten alueyksikköön ja Attikan alueeseen. Saaren pääkaupunki on Aíginan kaupunki.^[1]

Maantiede

Aígina sijaitsee Egeanmereen kuuluvan Saroninlahden keskellä noin 16 meripeninkulmaa (noin 30 kilometriä) Attikan rannikosta ja Ateenasta lounaaseen. Sen lähimmät suuremmat saaret ovat Agkístri länsipuolella ja Salamis pohjoispuolella. Peloponnesokseen kuuluva Méthanan niemi sijaitsee noin 4,3 meripeninkulmaa (noin 8 kilometriä) lounaaseen.

Aígina on vuoristoinen. Saaren korkein kohta on Ellánio Óros (532 metriä).

Hallinto, kaupungit ja kylät

Pääartikkeli: Aíginan kunta

Aígina kuuluu hallinnollisesti Aíginan kuntaan, johon kuuluu myös pienempiä lähisaaria.^[1]

Saaren suurimmat asutukset ovat Aíginan kaupunki (6 867 asukasta), Kypséli (2 124), Vathý (1 495), Pérdika (680), Mesagrós (575) ja Vaḯa (291).^[1] (Katso myös: Luettelo Aíginan kunnan kaupungeista ja kylistä.)

Historia

Esihistoria ja antiikki

Pääartikkeli: Antiikin Aigina

Aiginan saari asutettiin viimeistään neoliittisella kaudella. Ensimmäiset asukkaat vaikuttavat tulleen Lähi-idän suunnasta. Varhaisin pysyvä asutus tunnetaan neoliittisen ja pronssikauden taitteesta 3000-luvulta eaa., jolloin saarelle tuli asuttajia Peloponnesokselta. Saaren sijainti oli keskeinen, ja se kehitti jo varhain kauppayhteydet Manner-Kreikkaan, Kykladeille ja laajemminkin koko itäisen Välimeren alueelle. Noin 2000 eaa. alkaen saari oli Kreetan minolaisen kulttuurin vaikutuspiirissä ja noin 1400 eaa. alkaen Manner-Kreikan mykeneläisen kulttuurin vaikutuspiirissä.^[2] Minolaisen ajan löytöihin kuuluu muun muassa niin kutsuttu Aíginan aarre.

Saari oli mahdollisesti asumattomana noin 1100–900-luvuilla eaa. ja asutettiin tämän jälkeen uudelleen. Antiikin aikana Aigina tunnettiin myös nimillä Oinone ja Oinopia. Myöhemmin sen kerrotaan saaneen nimen Aigina Asopoksen tyttären Aiginan mukaan. Saaren antiikin aikainen polis-keskus Aigina sijaitsi saaren luoteisrannikolla nykyisen Aíginan kaupungin paikalla. Aiginan kaupunkivaltio oli merkittävä kauppakaupunki ja merenkulkumahti, ja voimakkaimmillaan 600–500-luvuilla eaa. Se oli Ateenan kilpakumppani ja kaupungit kävivät usein sotaa keskenään. Ateena kukisti Aiginan lopulta vuonna 456 eaa. Kaupungin tunnetuimmat jäänteet ovat Apollonin temppelin rauniot.^[2]^[3]

Saaren sisäosissa sijaitsi Oien kaupunki.^[4] Siitä on säilynyt joitakin muinaisjäänteitä. Saaren tunnetuin antiikin aikainen rakennus on suhteellisen hyvin säilynyt Afaian temppeli saaren sisäosissa. Se oli omistettu arkaaiselle paikalliselle Afaia-jumalattarelle, joka yhdistettiin myöhemmin Atheneen.^[3]

Aiginan jouduttua Ateenan valtaan se menetti entisen merkityksensä. Myöhemmin saari oli muun Kreikan tavoin Makedonian ja Rooman (n. vuodesta 86 eaa.) vallan alla, sitten osa Itä-Roomaa eli Bysantin valtakuntaa.^[3]

Myöhempi historia

Saari kärsi tuhoja saraseeniarabien hyökkäyksessä 900-luvulla, ja muun muassa antiikin ajalta periytynyt Aíginan kaupunki tuhoutui tuolloin. Asutus vetäytyi rannikolta saaren sisäosiin, jossa saaren keskiaikaiseksi keskukseksi tuli Palaiochóra.^[5]

Myöhemmällä keskiajalla saari oli osan aikaa Venetsian vallassa, kunnes joutui Osmanien valtakunnalle. Aíginalla oli merkittävä rooli Kreikan vapaussodassa osmaneja vastaan vuodesta 1821. Aíginan kaupunki toimi itsenäistyneen Kreikan väliaikaisena pääkaupunkina vuosina 1827–1829.^[3]

Turismi ja nähtävyydet

Aígina on suosittu matkailukohde, koska se sijaitsee lyhyen matkan päässä Ateenasta. Varsinkin ateenalaiset itse käyvät siellä usein.^[6] Pireuksesta on kantosiipialusyhteys Aíginaan, matka kestää noin 40 minuuttia.^[7] Kaupunkien välillä kulkee myös isompia laivoja.

Saaren nähtävyyksiin kuuluvat muun muassa Afaian temppelin ja Apollonin temppelin rauniot sekä suurikokoinen Pyhän Nektarioksen kirkko ja sen yhteydessä toimiva luostari.

Lähteet

↑ ^a ^b ^c Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 25.12.2013. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
↑ ^a ^b Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”AIGINA Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑ ^a ^b ^c ^d Aegina History Greeka.com. Viitattu 15.10.2018.
↑ Smith, William: ”Aegina”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑ Kolona Hill Aegina Greece. Viitattu 15.10.2018.
↑ The Greek Islands: Aegina Saronic Gulf (one hour from Athens) Greece Athens Aegea Info.
↑ Greece Yacht charter & sailing. Arkistoitu 6.3.2016. Viitattu 25.5.2012.

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Aígina Wikimedia Commonsissa

Argo-Saroniset saaret

Pääsaaret	Agkístri Aígina Dokós Hydra Póros Salamis Spétses
Alisaariryhmät	Diapória Nisiá Ágios Ioánnis, Aígina Ágios Thomás Anagnóstis Kourmouloúdes Ledoú Moládi Plateiá, Aígina Prasoú Stachtorrói Tragonísi Ypsilí Lagoúses Gáidaros Kordeliáris Lagoúsa Lagousáki Makrónisos, Aígina
Muut pienemmät saaret	Ágios Geórgios, Hydra Ágios Geórgios, Salamis Ágios Ioánnis, Hydra Ágios Nikólaos Ágios Pétros Apónisos Archí Arsída Astéri Boúrtzi Daskaleió Disáki Doroúsa Drápi Falkonéra Fléves Flevopoúla Kartéli Kivotós Korákia Koronída Koronísi Koulourá Koumoundoúrou Kyrá Léros Makrónisos, Mégara Metópi Módi Moní Nisída Pacháki Páchi Pátroklos Pétasi Plateiá, Argolis Plateiá, Korinthia Platonísi Pontikonísi Pontikós Psilí Psyttáleia Revythoúsa Ovriós Rómvi Skyllí Spalathronísi Spathí Spetsopoúla Stavronísi Strongyló Tagári Tríkeri Velopoúla Véniza Ydroúsa