Méthana on alun perin merestä noussut tulivuori, joka on niin kutsutun helleenisen kaaren läntisimpiä tulivuoria. Niemellä on yhteensä 32 kraatteria. Tuliperäisyys näkyy myös niemen muodossa, vulkaanisessa maaperässä ja rannoissa sekä alueen kuumissa lähteissä.[1] Méthana on pyöreähkö ja sen halkaisija on noin yhdeksän kilometriä. Niemi yhdistyy muuhun Peloponnesokseen vain noin 200 metriä leveän kannaksen välityksellä. Kannas tunnetaan nimellä Stenó (”Kapea”).[2]
Saarenkaltainen Méthana on perinteisesti luettu Attikan alueeseen kuuluvien saarten eli Argo-Saronisten saarten yhteyteen. Nykyisin se kuuluu hallinnollisesti Troizinía-Méthanan kuntaan Attikan alueen Saarten alueyksikössä. Aiemmin niemen alue muodosti Méthanan kunnan, joka on nykyisin yksi Troizinía-Méthanan kunnallisyksiköistä. Méthanan pääkylä on Méthanan kylä, josta käytetään myös nimiä Chóra ja Loutrópoli Methánon. Se tunnetaan kylpyläpaikkakuntana. Muita kyliä ovat muun muassa Megalochóri ja Vathý. Kylästä on laivayhteys Pireukseen sekä Argo-Saronisille saarille.[1][3][2]
Méthanan kaakkoispuolella sijaitsee Póroksen saari, pohjoispuolella Agkístri ja koillispuolella Aígina. Niemen länsipuolisesta Saroninlahden osasta käytetään nimeä Epídavroksenlahti.
Historia
Antiikin Methanan kaupungin akropolis Palaiókastron kukkulalla ja Vathýn kylä.
Méthana on syntynyt tertiäärikauden lopulla tai kvartäärikauden alussa. Tulivuoren viimeinen tunnettu purkaus tapahtui vuonna 258 eaa. Tapahtuma mainitaan StraboninGeografiassa. Jonkinlaista tuliperäistä toimintaa tapahtui mahdollisesti vuonna 1922.[4]
