PROFILPELAJAR.COM

Sijainti	Pyhän Vuoren autonominen munkkivaltio; Chalkidikí, Makedonia, Kreikka
Korkeus merenpinnasta	2 033 m
Prominenssi	2 033 m
Koordinaatit	40° 09′ 30″ P, 24° 19′ 38″ I

Tämä artikkeli käsittelee vuorta ja niemeä. Athos on myös niemen käsittävä itsehallintoalue ja luostariyhteisö.

Áthos (kreik. Άθως) on vuori ja niemi Chalkidikín niemimaalla Makedoniassa Pohjois-Kreikassa. Vuoren korkeus ja prominenssi ovat 2 033 metriä. Antiikin aikana vuori tunnettiin nimellä Athos (m.kreik. Ἄθως, Athōs, myös Ἄθων, Athōn) ja niemi sen lisäksi myös nimellä Akte (m.kreik. Ἀκτή, Aktē).^[1]^[2]

Maantiede

Áthoksen niemi on itäisin Chalkidikín kolmesta niemestä, joista kaksi muuta ovat Kassándra ja Sithonía. Áthos-vuori sijaitsee kapean niemen kärjessä, mikä korostaa sen suhteellista korkeutta. Vuoren alaosa on gneissiä ja liuskekiveä ja yläosa vaaleaa kalkkikiveä.^[1]

Áthoksen niemen pituus on laskutavasta riippuen noin 50–60 kilometriä ja keskimääräinen leveys noin 6,5 kilometriä. Niemen leveys sen kapeimmassa kohdassa niemen juuressa on noin kaksi kilometriä. Niemimaan eteläkärki tunnettiin antiikin aikana Nymfaionin niemenä, nykyisin Ágios Geórgioksen niemenä.^[1]

Pääosa Áthoksen niemestä muodostaa Athoksen eli Pyhän Vuoren autonomisen munkkivaltion, joka on Kreikan itsehalintoalue. Alue tunnetaan usein Athosvuoren nimellä, ja vuori vastaavasti ”Pyhänä Vuorena” (Ἅγιο(ν) Ὄρος, Ágio(n) Óros) siellä sijaitsevan luostariyhteisön vuoksi. Itsehallintoalueella sijaitsee kaksi luostariyhteisön kylää, Karyés niemen keskiosissa ja satamakylä Dáfni länsirannikolla.

Áthoksen niemen pohjoisin osa Ierissóksen kaupungista Ouranoúpolin kylälle saakka sijaitsee itsehallintoalueen ulkopuolella ja kuuluu Aristotéliin kuntaan. Niemen länsipuolella sijaitsee Singitikóslahti, joka tunnetaan myös Pyhänvuorenlahtena. Lahdessa niemen länsirannikolla sijaitsee Ammoulianín saari. Niemen itäpuolella sijaitsee Traakianmeri. Niemen kärjestä koilliseen sijaitsee Thásoksen saari noin 48 kilometrin päässä ja itäkaakkoon Límnoksen saari noin 60 kilometrin päässä.

Historia

Antiikki

Antiikin aikana niemi tunnettiin yleensä nimellä Akte,^[3] mutta sitä kutsuttiin jo tuolloin joskus myös nimellä Athos vuoren mukaan.^[4] Varhaisin maininta Athos-vuoresta on Homeroksella, joka kuvaa Heran levänneen sen huipulla ollessaan lentämässä Olympokselta Lemnokselle.^[5]

Akten niemen polikset eli kaupunkivaltiot arkaaisella ja klassisella kaudella olivat Akrothooi, Dion, Kharadrus, Kleonai, Olofyksos, Sane ja Thyssos.^[4]^[6] Hellenistisellä kaudella Sanen paikalle perustettiin Uranopolis. Lisäksi mainitaan Palaiorionin kaupunki. Kaupungit olivat kreikkalaisten siirtokuntinaan 600–400-luvuilla eaa. perustamia. Niemen alkuperäiset asukkaat olivat tyrrheenejä ja pelasgeja. Nämä muodostivat ison osan niemen kaupunkien asujaimistosta vielä klassisella kaudella. Athoslaisista käytettiin etnomyymiä Athōitēs (Ἀθωίτης).^[1]

Persialaissotien aikaan 400-luvun eaa. alkupuolella Athos esiintyy ennen kaikkea siksi, että kuningas Kserkses kaivatti niemen poikki niin kutsutun Kserkseen kanavan, jonka oli tarkoitus helpottaa hänen laivastonsa matkaa Persiasta Kreikkaan vuoden 480 eaa. hyökkäyksessä. Kanavan kaivaminen kesti kolme vuotta. Suurisuuntainen hanke johtui siitä, että niemen ympäri kiertäminen oli niemen kärjessä sijaitsevan korkean vuoren aiheuttamien tuuliolosuhteiden vuoksi vaarallista. Mardonioksen laivasto oli tuhoutunut edellisessä hyökkäyksessä niemen lähellä vuonna 492 eaa.^[1]^[4]^[3]

Kserkseen kanavasta on löydetty jäänteitä, ja sen on todettu sijainneen niemen kapeimmalla kohdalla eli suurin piirtein nykyisten Néa Ródan ja Trypitín kylien välillä, jossa sen pituus oli Herodotoksen mainitsemat 12 stadioninmittaa eli noin kaksi kilometriä. Herodotoksen mukaan kanava olisi ollut niin leveä, että kaksi kolmisoutua mahtui siinä kulkemaan rinnakkain.^[1]^[4]

Myöhempi historia

Pääartikkeli: Athosvuoren luostariyhteisön historia

Niemimaan luostariyhteisöön kuuluu 20 luostaria, joista useimmat on perustettu bysanttilaisella ajalla eli Kreikan keskiajalla, varhaisimmat 800-luvulla. Aluetta alettiin kutsua ”Pyhäksi vuoreksi” 1000-luvulla.^[1]^[7]

Lähteet

↑ ^a ^b ^c ^d ^e ^f ^g Smith, William: ”Athos”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑ Smith, William: ”Acte”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑ ^a ^b Thukydides: Peloponnesolaissota 4.109.
↑ ^a ^b ^c ^d Herodotos: Historiateos 7.22–24.
↑ Homeros: Ilias 14.229.
↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
↑ Halkidiki History Greeka.com. Viitattu 19.2.2018.