Rodópi (bulg.Родопи, kreik.Ροδόπη; myös Rodópit, Rodópivuoret, Rhodope) on vuoristo Kaakkois-Euroopassa Bulgarian ja Kreikan rajalla. Sen korkein huippu on Bulgarian puolella sijaitseva Golyam Perelik, jonka korkeus on 2 191 metriä.[1] Korkein huippu Kreikan puolella on Delimpóska (Δελημπόσκα, 1 953 m).
Rodópivuoret kartalla (keltaisella reunustettuina).Papíkiovuori ja Kreikan Sýmvolan kylä.
Rodópivuoriston pinta-ala on noin 19 000 neliökilometriä.[2] Sen pituus itä-länsisuunnassa on noin 240 kilometriä ja leveys pohjois-eteläsuunnassa noin 97 kilometriä.[3] Vuoristosta suurin osa, noin 82 %, sijaitsee Bulgarian alueella maan eteläosassa. Se on maan suurin vuoristo ja käsittää seitsemäsosan maan pinta-alasta. Kreikan puolella vuoristo sijaitsee Itä-Makedonian ja Traakian alueella maan koillisosassa.[1][2] Kreikan Rodópin alueyksikkö on saanut nimensä vuoristosta. Vuoristo jaetaan usein korkeampaan Läntiseen Rodópiin ja matalampaan Itäiseen Rodópiin.[1] Keskisellä Rodópilla sijaitsevat Koúla-vuoret. Rodópivuorten pohjoispuolella sijaitsevia vuorijonoja Bulgariassa ovat Rila- ja Pirin-vuoristot.
Kreikkalaisessa mytologiassa vuoristo on saanut nimensä najadi-nymfi Rhodopesta, joka oli Hebroksen tai Strymonin tytär ja Haimoksen sisar tai puoliso. Haimos ja Rhodope loukkasivat jumalia kutsumalla toisiaan nimillä ”Zeus” ja ”Hera”, minkä johdosta heidät muutettiin rangaistukseksi vuoriksi.[4][6][7] Vuoristo oli mytologiassa myös Orfeuksen syntymäpaikka.[4]
