Xi Jinping -aatteen mukainen mainostaulu Shenzhenissa.
Xi Jinping -aate (kiin.: 习近平思想; pinyin: Xíjìnpíng sīxiǎng), virallisesti Xi Jinping -aate sosialismista kiinalaisin erityispiirtein uudelle aikakaudelle (kiin.: 习近平新时代中国特色社会主义思想; pinyin: Xí Jìnpíng xīn shídài Zhōngguó tèsè shèhuì zhǔyì sīxiǎng), on suuntaus Kiinan kommunistisessa puolueessa. Aate on nimetty puoluesihteeriXi Jinpingin mukaan.
Maon lisäksi Xi Jinping on ainoa maan johtaja, jonka aatteita on otettu samalla tavalla kokonaisvaltaisesti käyttöön Kiinassa tekemällä niistä muun muassa osa koulujen opetussuunnitelmaa. Tämän on katsottu olevan osa vahvemman, Maohon verrattavan, henkilökultin rakentamista Xin ympärille hänen lujittaessaan otettaan puolueesta yhä enemmän.[1] Xi on Maon lisäksi myös ainoa johtaja, jonka nimeä kantava aate on saanut vastaavan kohtelun henkilön vielä ollessa elossa saati virassa.[2]
Kiinan taloutta alettiin avata maailmalle 1980-luvulla, jolloin Deng Xiaoping kehitti ajatuksen sosialismista kiinalaisin erityispiirtein. Tämän keskeinen idea on se, että Kiina on virallisesti sosialistinen maa, vaikka sen talous onkin hyvin markkinaehtoinen.[3]
Xi on myöskin vahvistanut Dengin ajatuksia sanomalla, että miten ikinä Kiina uudistaakaan itseään, se pyrkii aina loppupeleissä toteuttamaan sosialismia kiinalaisin erityispiirtein.[3]
Vuonna 2017 aatetta alettiin opettaa Kiinan kansan yliopistossa sekä Tianjinin yliopistossa. Kumpaankin perustettiin omat yksikkönsä Xi Jinping -aatteen opettamiseksi, minkä lisäksi paikallisia opintopiirejä alettiin perustaa ympäri maata.[4] Aate kirjattiin osaksi Kiinan perustuslakia vuonna 2018.[2] Vuonna 2021 puolue teki aatteesta pakollisen aineen Kiinan kouluissa.[5][6]
Keskeinen sisältö
Xi Jinping -aate lainaa perinteisestä kiinalaisesta poliittisesta filosofiasta muun muassa käsitteet tianxia, joka tarkoittaa kutakuinkin ”kaikki taivaan alla”. Sen mukaan koko ihmiskunnalla on yksi yhteinen kohtalo. Tianxiata on käytetty selittämään esimerkiksi Kiinan Vyö ja tie -projektia.[7]
Osittain Xi Jinping -aatteen nojalla Kiinassa on myös kielletty ulkomaalaiset oppikirjat sekä suljettu käytännössä kaikki ulkomaalaisten pyörittämät yksityiskoulut.[1]
