Venäjän aluejako

Venäjän federaatio (ven. Российская Федерация, Rossijskaja Federatsija) on liittovaltio, joka koostuu 83 itsehallinnollisesta osasta, federaatiosubjektista eli liittovaltiosubjektista (ven. субъект Российской Федерации, subjekt Rossijskoi Federatsii). Niitä on kuudella tasolla: tasavallat, autonomiset piirikunnat, alueet, aluepiirit, autonominen alue ja liittokaupungit. Nämä eroavat toisistaan itsehallinnon asteen suhteen, mutta kaikilla on kuitenkin kaksi edustajaa Venäjän parlamentin eli liittokokouksen ylähuoneessa, federaationeuvostossa.

Liittovaltiosubjekteja laajempia aluejaon yksiköitä ovat federaatiopiirit (ven. федеральный округ, federalnyi okrug), joita on kahdeksan. Nämä eivät ole itsehallinnollisia yksiköitä, vaan keskushallinnon tapa organisoida toimintaansa valtakunnan eri osissa.

Federaatiosubjektit

Laajin itsehallinto on tasavalloilla. Niin tasavaltojen kuin autonomisten piirikuntien luonteeseen on alun perin kuulunut toimiminen jonkin tai joidenkin vähemmistökansallisuuksien itsehallintoyksikkönä. Jotkin federaatiosubjektit ovat hallinnollisesti sisäkkäisiä: jokin tai jotkin subjektit voivat sisältyä toiseen subjektiin, vaikka ovatkin samalla itsenäisiä subjekteja.

Alueiden lukumäärä muuttuu ajoittain muun muassa siksi, että subjekteja yhdistetään ja alueista tulee aluepiirejä.

Venäjän federaatiosubjektit (eri tason subjektien värit oheisessa taulukossa)
tasavalta (ven. республика, respublika)
(21 kpl)
  • oma perustuslaki, parlamentti ja presidentti
  • toimii etnisen vähemmistön tai vähemmistöjen tasavaltana ja oikeus käyttää vähemmistökieltä/kieliä virallisena kielenä venäjän rinnalla
  • Venäjän hallitus hoitaa ulkopolitiikan
autonominen piirikunta (ven. автономный округ, avtonomnyi okrug)
(4 kpl)
  • itsehallinto on tasavaltaa vähäisempi, mutta laajempi kuin alueen
  • yleensä toisen federaatiosubjektin osa
alue (ven. область, oblast)
(46 kpl)
aluepiiri (ven. край, krai)
(9 kpl)
  • hallintoasema sama kuin alueilla
autonominen alue (ven. автономная область, avtonomnaja oblast)
(1 kpl)
liittokaupunki (ven. федеральный город, federalnyi gorod)
(2 kpl)

Tasavallat

Venäjän tasavallat
Numero Tasavalta Pääkaupunki Lippu Vaakuna Federaatiopiirit Talousalueet Pinta-ala
(km2)
Väkiluku
(2002)[1]
Perustettu
01 Adygeia Maikop Eteläinen federaatiopiiri Pohjois-Kaukasian talousalue 7 600 447 109 1922
02 Baškortostan Ufa Volgan federaatiopiiri Uralin talousalue 143 600 4 104 336 1919
03 Burjatia Ulan-Ude Siperian federaatiopiiri Itä-Siperian talousalue 351 300 981 238 1923
04 Altain tasavalta Gorno-Altaisk Länsi-Siperian talousalue 92 600 202 947 1922
05 Dagestan Mahatškala Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri Pohjois-Kaukasian talousalue 50 300 2 576 531 1921
06 Ingušia Magas
(suurin kaupunki Nazran)
4 000 467 294 1992
07 Kabardi-Balkaria Naltšik 12 500 901 494 1936
08 Kalmukia Elista Eteläinen federaatiopiiri Volgan talousalue 76 100 292 410 1957
09 Karatšai-Tšerkessia Tšerkessk Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri Pohjois-Kaukasian talousalue 14 100 439 470 1957
10 Karjalan tasavalta Petroskoi Luoteinen federaatiopiiri Pohjoinen talousalue 172 400 716 281 1956
11 Komin tasavalta Syktyvkar 415 900 1 018 674 1921
12 Marin tasavalta Joškar-Ola Volgan federaatiopiiri Volga-Vjatkan talousalue 23 200 727 979 1920
13 Mordva Saransk 26 200 888 766 1930
14 Sahan tasavalta Jakutsk Kaukoidän federaatiopiiri Kaukoidän talousalue 3 103 200 949 280 1922
15 Pohjois-Ossetia-Alania Vladikavkaz Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri Pohjois-Kaukasian talousalue 8 000 710 275 1924
16 Tatarstan Kazan Volgan federaatiopiiri Volgan talousalue 68 000 3 779 265 1920
17 Tuva Kyzyl Siperian federaatiopiiri Itä-Siperian talousalue 170 500 305 510 1944
18 Udmurtia Iževsk Volgan federaatiopiiri Uralin talousalue 42 100 1 570 316 1920
19 Hakassia Abakan Siperian federaatiopiiri Itä-Siperian talousalue 61 900 546 072 1930
20 Tšetšenia Groznyi Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri Pohjois-Kaukasian talousalue 15 300 1 103 686 1991
21 Tšuvassia Tšeboksary Volgan federaatiopiiri Volga-Vjatkan talousalue 18 300 1 313 754 1920


Venäjän autonomiset piirikunnat

Autonomiset piirikunnat

Numero Piirikunta Pääkaupunki Lippu Vaakuna Federaatiopiirit Talousalueet Pinta-ala
(km2)
Väkiluku
(2002)[1]
Perustettu
1 Tšukotka Anadyr Kaukoidän federaatiopiiri Kaukoidän talousalue 737 700 53 824 1930
2 Hanti-Mansia Hanty-Mansijsk
(suurin kaupunki Surgut)
Uralin federaatiopiiri Länsi-Siperian talousalue 523 100 1 432 817 1930
3 Nenetsia Narjan-Mar Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 176 700 41 546 1929
4 Jamalin Nenetsia Salehard
(suurin kaupunki Nojabrsk)
Uralin federaatiopiiri Länsi-Siperian talousalue 750 300 507 006 1930


Venäjän alueet

Alueet

Järjestys Alue Pääkaupunki Lippu Vaakuna Federaatiopiirit Talousalueet Pinta-ala
(km2)
Väkiluku
(2002)[1]
Perustettu
1 Amurin alue Blagoveštšensk Kaukoidän federaatiopiiri Kaukoidän talousalue 363 700 902 844 1932
2 Arkangelin alue Arkangeli Luoteinen federaatiopiiri Pohjoinen talousalue 587 400 1 336 539 1937
3 Astrahanin alue Astrakhan Eteläinen federaatiopiiri Volgan federaatiopiiri 44 100 1 005 276 1943
4 Belgorodin alue Belgorod Keskinen federaatiopiiri Keskinen mustanmullan talousalue 27 100 1 511 620 1954
5 Brjanskin alue Brjansk Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 34 900 1 378 941 1944
6 Tšeljabinskin alue Tšeljabinsk Uralin talousaluein federaatiopiiri Uralin talousalue 87 900 3 603 339 1934
8 Irkutskin alue Irkutsk Siperian federaatiopiiri Itä-Siperian talousalue 767 900 2 581 705 1937
9. Ivanovon alue Ivanovo Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 21 800 1 148 329 1936
10 Kaliningradin alue Kaliningrad Luoteinen federaatiopiiri Kaliningradin talousalue 15 100 955 281 1946
11 Kalugan alue Kaluga Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 29 900 1 041 641 1944
12 Kemerovon alue Kemerovo
(suurin kaupunki Novokuznetsk)
Siperian federaatiopiiri Länsi-Siperian talousalue 95 500 2 899 142 1943
13 Kirovin alue Kirov Volgan federaatiopiiri Volga-Vjatkan talousalue 120 800 1 503 529 1934
14 Kostroman alue Kostroma Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 60 100 736 641 1944
15 Kurganin alue Kurgan Uralin talousaluein federaatiopiiri Uralin talousalue 71 000 1 019 532 1943
16 Kurskin alue Kursk Keskinen federaatiopiiri Keskinen mustanmullan talousalue 29 800 1 235 091 1934
17 Leningradin alue Hatsina Luoteinen federaatiopiiri Luoteinen talousalue 84 500 1 669 205 1927
18 Lipetskin alue Lipetsk Keskinen federaatiopiiri Keskinen mustanmullan talousalue 24 100 1 213 499 1954
19 Magadanin alue Magadan Kaukoidän federaatiopiiri Kaukoidän talousalue 461 400 182 726 1953
20 Moskovan alue Moskova
(suurin kaupunki Balašiha)
Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 44 300 6 618 538 1929
21 Murmanskin alue Murmansk Luoteinen federaatiopiiri Pohjoinen talousalue 144 900 892 534 1938
22 Nižni Novgorodin alue Nižni Novgorod Volgan federaatiopiiri Volga-Vjatkan talousalue 76 900 3 524 028 1936
23 Novgorodin alue Novgorod Luoteinen federaatiopiiri Luoteinen talousalue 55 300 694 355 1944
24 Novosibirskin alue Novosibirsk Siperian federaatiopiiri Länsi-Siperian talousalue 178 200 2 692 251 1937
25 Omskin alue Omsk Siperian federaatiopiiri Länsi-Siperian talousalue 139 700 2 079 220 1934
26 Orenburgin alue Orenburg Volgan federaatiopiiri Uralin talousalue 124 000 2 179 551 1934
27 Orjolin alue Orjol Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 24 700 860 262 1937
28 Penzan alue Penza Volgan federaatiopiiri Volgan talousalue 43 200 1 452 941 1939
29 Pihkovan alue Pihkova Luoteinen federaatiopiiri Luoteinen talousalue 55 300 760 810 1944
30 Rostovin alue Rostov-na-Donu Eteläinen federaatiopiiri Pohjois-Kaukasian talousalue 100 800 4 404 013 1937
31 Rjazanin alue Rjazan Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 39 600 1 227 910 1937
33 Samaran alue Samara Volgan federaatiopiiri Volgan talousalue 53 600 3 239 737 1928
34 Saratovin alue Saratov 100 200 2 668 310 1936
32 Sakalinin alue Južno-Sahalinsk Kaukoidän federaatiopiiri Kaukoidän talousalue 87 100 546 695 1947
36 Sverdlovskin alue Jekaterinburg Uralin talousaluein federaatiopiiri Uralin talousalue 194 800 4 486 214 1935
35 Smolenskin alue Smolensk Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 49 800 1 049 574 1937
37 Tambovin alue Tambov Keskinen federaatiopiiri Keskinen mustanmullan talousalue 34 300 1 178 443 1937
38 Tomskin alue Tomsk Siperian federaatiopiiri Länsi-Siperian talousalue 316 900 1 046 039 1944
39 Tverin alue Tver Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 84 100 1 471 459 1935
40 Tulan alue Tula Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 25 700 1 675 758 1937
41 Tjumenin alue Tjumen Uralin talousaluein federaatiopiiri Länsi-Siperian talousalue 1 435 200 3 264 841 1944
42 Uljanovskin alue Uljanovsk Volgan federaatiopiiri Volga 37 300 1 382 811 1943
43 Vladimirin alue Vladimir Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 29 000 1 523 990 1944
44 Volgogradin alue Volgograd Eteläinen federaatiopiiri Volgan talousalue 113 900 2 699 223 1937
45 Vologdan alue Vologda
(suurin kaupunki Tšerepovets)
Luoteinen federaatiopiiri Pohjoinen talousalue 145 700 1 269 568 1937
46 Voronežin alue Voronež Keskinen federaatiopiiri Keskinen mustanmullan talousalue 52 400 2 378 803 1934
47 Jaroslavlin alue Jaroslavl Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 36 400 1 367 398 1936


Venäjän aluepiirit

Aluepiirit

Numero Aluepiiri Pääkaupunki Lippu Vaakuna Federaatiopiirit Talousalueet Pinta-ala
(km2)
Väkiluku (2002)[1]
Perustettu
1 Altain aluepiiri Barnaul Siperian federaatiopiiri Länsi-Siperian talousalue 169 100 2 607 426 1937
2 Kamtšatkan aluepiiri Petropavlovsk-Kamtšatski Kaukoidän federaatiopiiri Kaukoidän talousalue 472 300 358 801 2007
3 Habarovskin aluepiiri Habarovsk 788 600 1 436 570 1938
4 Krasnodarin aluepiiri Krasnodar Eteläinen federaatiopiiri Pohjois-Kaukasian talousalue 76 000 5 125 221 1937
5 Krasnojarskin aluepiiri Krasnojarsk Siperian federaatiopiiri Itä-Siperian talousalue 2 339 700 2 966 042 1934
6 Permin aluepiiri Perm Volgan federaatiopiiri Uralin talousalue 160 600 2 819 421 2005
7 Primorjen aluepiiri Vladivostok Kaukoidän federaatiopiiri Kaukoidän talousalue 165 900 2 071 210 1938
8 Stavropolin aluepiiri Stavropol Pohjois-Kaukasian federaatiopiiri Pohjois-Kaukasian talousalue 66 500 2 735 139 1934
9 Taka-Baikalian aluepiiri Tšita Siperian federaatiopiiri Itä-Siperian talousalue 431 500 1 155 346 2008



Venäjän federaatiopiirit:     Luoteinen     Keskinen     Volgan     Eteläinen     Pohjois-Kaukasian     Uralin     Siperian     Kaukoidän



Autonominen alue

Numero Autonominen alue Pääkaupunki Lippu Vaakuna Federaatiopiirit Talousalueet Pinta-ala
(km2)
Väkiluku[1]
Perustettu
79 Juutalaisten autonominen alue Birobidžan Kaukoidän federaatiopiiri Kaukoidän talousalue 36 000 190 915 1934
Liittovaltiokaupunki Pääkaupunki Lippu Vaakuna Federaatiopiirit Talousalueet Pinta-ala
(km2)
Väkiluku[1]
Moskova Keskinen federaatiopiiri Keskinen talousalue 2 511 10 382 754
Pietari Luoteinen federaatiopiiri Luoteinen talousalue 1 439 4 662 547
Sevastopol (Sevastopol sijaitsee Venäjän vuonna 2014 miehittämällä Krimin niemimaalla, joka kuuluu kansainvälisen oikeuden mukaan Ukrainaan.) Eteläinen federaatiopiiri Pohjois-Kaukasian talousalue 864 383 437


Venäjän federaatiopiirit:     Luoteinen     Keskinen     Volgan     Eteläinen     Pohjois-Kaukasian     Uralin     Siperian     Kaukoidän

Federaatiopiirit

Federaatiosubjekteja laajempia aluejaon yksikköjä ovat federaatiopiirit (ven. федеральный округ, federalnyi okrug), joita on kahdeksan. Ne eivät ole itsehallinnollisia, vaan toimivat Venäjän presidentinhallinnon alaisina toimistoina. Federaatiopiiriä johtaa Venäjän presidentin nimittämä täysivaltainen edustaja, jonka tehtävä on valvoa federaation elinten toimintaa ja sen lakien toimeenpanoa piirissä sijaitsevissa subjekteissa.

Talousalueet

Pääartikkeli: Venäjän talousalueet

Taloudellisia ja tilastointitoimintoja varten subjektit on myös ryhmitelty 12 talousalueeseen.

Lähteet

  1. a b c d e f Федеральная служба государственной статистики: Численность населения России, субъектов Российской Федерации в составе федеральных округов, районов, городских поселений, сельских населённых пунктов – районных центров и сельских населённых пунктов с населением 3 тысячи и более человек Всероссийская перепись населения 2002 года. Федеральная служба государственной статистики. Arkistoitu 8.7.2018. Viitattu 6.10.2018. (venäjäksi)

Aiheesta muualla

Read other articles:

Angkatan Bersenjata FilipinaSandatahang Lakas ng PilipinasArmed Forces of the PhilippinesLambang Angkatan Bersenjata FilipinaBendera Angkatan Bersenjata FilipinaDidirikan21 Desember 1935Angkatan Angkatan Darat Angkatan Laut ∟ Korps Marinir ∟ Penjaga Pantai (di masa perang) Angkatan UdaraMarkas besarCamp General Emilio Aguinaldo, Quezon CityKepemimpinanPanglima Tertinggi Presiden Rodrigo DuterteSekretaris Pertahanan Delfin LorenzanaKepala Staf Angkatan Bersenjata Jenderal Andres ...

 

Alfa Romeo Tipo B (P3) Descrizione generale Costruttore  Alfa Romeo Categoria Formula Grand Prix Classe Formula Libera, Formula 750 Kg Produzione Dal 1932 al 1935 Squadra Alfa Romeo, Scuderia Ferrari Progettata da Vittorio Jano Sostituisce Alfa Romeo 8C 2300 MonzaAlfa Romeo Tipo A Sostituita da Alfa Romeo Monoposto 8C 35Alfa Romeo 16C Bimotore Descrizione tecnica Meccanica Telaio Longheroni e traverse in lamiera stampata di acciaio con sezione a C Motore 8 cilindri in linea bialbero bib...

 

Artikel ini sebatang kara, artinya tidak ada artikel lain yang memiliki pranala balik ke halaman ini.Bantulah menambah pranala ke artikel ini dari artikel yang berhubungan atau coba peralatan pencari pranala.Tag ini diberikan pada November 2022. Caroline van DommelenCaroline van Dommelen pada sekitar tahun 1914Lahir(1874-11-09)9 November 1874Rotterdam, BelandaMeninggal4 Maret 1957(1957-03-04) (umur 82)Amsterdam, BelandaPekerjaanPemeran filmTahun aktif1911–1918 Caroline van Dommele...

العلاقات الإماراتية البليزية الإمارات العربية المتحدة بليز   الإمارات العربية المتحدة   بليز تعديل مصدري - تعديل   العلاقات الإماراتية البليزية هي العلاقات الثنائية التي تجمع بين الإمارات العربية المتحدة وبليز.[1][2][3][4][5] مقارنة بين البلد...

 

Sarthe ([sart']) ialah departemen di timur Prancis. Ibu kota: Le Mans. Departemen ini memiliki 375 kotamadya. Lihat pula Sungai Sarthe Pranala luar (Prancis) http://www.sarthe.pref.gouv.fr (Prancis) http://www.cg72.fr (Prancis) http://www.sarthemag.fr (Prancis) http://fr.wikivoyage.org/wiki/Sarthe lbsKomune di departemen Sarthe Aigné Aillières-Beauvoir Allonnes Amné Ancinnes Arçonnay Ardenay-sur-Mérize Arnage Arthezé Asnières-sur-Vègre Assé-le-Boisne Assé-le-Riboul Aubigné-Racan Le...

 

Chronologies Expulsion manu militari des chartreux de la Grande Chartreuse, le 29 avril 1903.Données clés 1900 1901 1902  1903  1904 1905 1906Décennies :1870 1880 1890  1900  1910 1920 1930Siècles :XVIIIe XIXe  XXe  XXIe XXIIeMillénaires :-Ier Ier  IIe  IIIe Chronologies géographiques Afrique Afrique du Sud, Algérie, Angola, Bénin, Botswana, Burkina Faso, Burundi, Cameroun, Cap-Vert, République centrafricaine, Comores, Républiq...

Questa voce sull'argomento stagioni delle società calcistiche italiane è solo un abbozzo. Contribuisci a migliorarla secondo le convenzioni di Wikipedia. Segui i suggerimenti del progetto di riferimento. Voce principale: Associazione Calcio Audace. Unione Sportiva Audace San MicheleStagione 1938-1939Sport calcio Squadra Audace SME Allenatore Umberto Manzini Presidente Aurelio Mastella Serie C11º posto nel girone A. Coppa ItaliaQualificazioni. 1937-1938 1939-1940 Si invita a segu...

 

At Any PricePoster rilis teatrikalSutradaraRamin BahraniProduserRamin BahraniDitulis olehRamin BahraniHallie Elizabeth NewtonPemeranZac EfronSinematograferMichael SimmondsTanggal rilis 30 Agustus 2012 (2012-08-30) (Venice) Durasi105 menitNegaraAmerika SerikatBahasaInggris At Any Price adalah film drama Amerika Serikat tahun 2012 yang disutradarai dan ditulis oleh Ramin Bahrani. Film ini dipilih untuk berkompetisi di Golden Lion pada Festival Film Venice ke-69,[1] and later sc...

 

Cet article est une ébauche concernant une chanson et le Concours Eurovision de la chanson. Vous pouvez partager vos connaissances en l’améliorant (comment ?) selon les recommandations des projets correspondants. Pour les articles homonymes, voir Alléluia (homonymie). Hallelujah Chanson de Gali Atari & Milk and Honey au Concours Eurovision de la chanson 1979 Sortie 1979 Auteur Shimrit Orr Compositeur Kobi Oshrat Classement 1re (125 points) Chansons représentant Israël au...

Questa voce o sezione sull'argomento videogiochi a piattaforme non cita le fonti necessarie o quelle presenti sono insufficienti. Puoi migliorare questa voce aggiungendo citazioni da fonti attendibili secondo le linee guida sull'uso delle fonti. Disney's HerculesvideogiocoSchermata della versione PlayStationPiattaformaPlayStation, Microsoft Windows, Game Boy Data di pubblicazione luglio 1997 GenerePiattaforme, avventura dinamica, hack and slash OrigineRegno Unito Svilupp...

 

Canal latéral à la GaronneTerusan Garonne di Puybarban, Departemen GirondeSpesifikasi teknisPanjang193 kmPanjang kapal maksimum3.065 m (10.056 ft)Lintang maksimum580 m (1.900 ft)Jumlah pintu air53Ketinggian maksimum dpl128 m (420 ft)Ketinggian minimum dpl0 m (0 ft)SejarahDirestorasiPada tahun 1970an, pintu air diperpanjang menjadi 38mGeografiTitik awalToulouseTitik akhirCastets-en-DortheKoordinat awal43°36′42″N 1°25′06″E / 43...

 

Міністерство оборони України (Міноборони) Емблема Міністерства оборони та Прапор Міністерства оборони Будівля Міністерства оборони у КиєвіЗагальна інформаціяКраїна  УкраїнаДата створення 24 серпня 1991Попередні відомства Міністерство оборони СРСР Народний комісарі...

2020年夏季奥林匹克运动会波兰代表團波兰国旗IOC編碼POLNOC波蘭奧林匹克委員會網站olimpijski.pl(英文)(波兰文)2020年夏季奥林匹克运动会(東京)2021年7月23日至8月8日(受2019冠状病毒病疫情影响推迟,但仍保留原定名称)運動員206參賽項目24个大项旗手开幕式:帕维尔·科热尼奥夫斯基(游泳)和马娅·沃什乔夫斯卡(自行车)[1]闭幕式:卡罗利娜·纳亚(皮划艇)&#...

 

  关于与「內閣總理大臣」標題相近或相同的条目页,請見「內閣總理大臣 (消歧義)」。 日本國內閣總理大臣內閣總理大臣紋章現任岸田文雄自2021年10月4日在任尊称總理、總理大臣、首相、阁下官邸總理大臣官邸提名者國會全體議員選出任命者天皇任期四年,無連任限制[註 1]設立法源日本國憲法先前职位太政大臣(太政官)首任伊藤博文设立1885年12月22日,...

 

Road in northern England A1068Route informationLength29.8 mi[1] (48.0 km)TouristroutesNorthumberland Coastal RouteMajor junctionsNorth endAlnwick55°24′31″N 1°41′38″W / 55.4086°N 1.6940°W / 55.4086; -1.6940 (A1068 road (northern end))Major intersections A1 A189 A197 A196 A193 A192 A1172 A19 South endSeaton Burn55°03′56″N 1°37′57″W / 55.0656°N 1.6326°W / 55.0656; -1.6326 (A10...

Paternoster Square. LSE terletak dalam bangunan yang mencakup hampir seluruh bagian kanan foto ini. Bursa Saham London (bahasa Inggris: London Stock Exchange, LSE) adalah sebuah bursa saham yang terletak di London. Didirikan pada 1801, bursa ini merupakan salah satu bursa saham terbesar di dunia, dengan banyak pencatatan saham dari luar negeri dan juga perusahaan Britania Raya. Pada Juli 2004 Bursa Saham London pindah dari Threadneedle Street ke Paternoster Square, dekat dengan Katedral St. P...

 

American yacht racing team representing the New York Yacht Club American MagicCareerYacht club New York Yacht ClubEstablished2017Nation United StatesCEOMike CazerSkipperTerry HutchinsonNotable victories0YachtsSail no.Boat nameThe Mule (AM38)Defiant (AC75)Patriot (AC75) American Magic is an American yacht racing team formed to compete for the 36th America's Cup. They represent the New York Yacht Club and were formed in 2018 by principals Hap Fauth, Roger Penske, and Doug DeVos.[1...

 

  لمعانٍ أخرى، طالع جون دايموند (توضيح). هذه المقالة يتيمة إذ تصل إليها مقالات أخرى قليلة جدًا. فضلًا، ساعد بإضافة وصلة إليها في مقالات متعلقة بها. (يوليو 2019) جون دايموند معلومات شخصية الميلاد 10 مايو 1953   الوفاة 2 مارس 2001 (47 سنة)   مدينة وستمنستر  سبب الوفاة سرطان ال...

Ini adalah nama Melayu; nama Junid merupakan patronimik, bukan nama keluarga, dan tokoh ini dipanggil menggunakan nama depannya, Sanusi. Kata bin (b.) atau binti (bt.), jika digunakan, berarti putra dari atau putri dari. Yang Berbahagia Tan Sri Dato' Seri HajiSanusi JunidPSM (Federal) SSDK (Kedah) SIMP (Pahang) SSSA (Selangor) DGSM (Melaka) Menteri Besar Kedah ke-7Masa jabatan16 Juni 1996 – 11 Desember 1999Penguasa monarkiAbdul HalimPendahuluOsman AroffPenggantiSyed Razak Bin S...

 

1. Frauen-Bundesliga1996-1997 Généralités Sport Football féminin Organisateur(s) DFB Édition 24e Lieu(x) Allemagne Participants 20 Matchs joués 185 Site web officiel L’argument http://www.dfb.de/index.php?id (valeur 86) n’existe pas dans le modèle appelé Hiérarchie Hiérarchie 1er échelon Palmarès Tenant du titre TSV Siegen Vainqueur Grün-Weiß Brauweiler Deuxième FC Rumeln-Kaldenhausen Relégué(s) VfL Witt. Wildeshausen (de)Tennis Borussia BerlinVfL Sindelfin...