Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Ensimmäiset merkit vanjärveläisestä asutuksesta ovat kivikaudelta, Litorinameren rantakallioilta. Läheltä Vanjärven kartanoa, Vanjoen molemmin puolin, on löydetty seitsemän kiinteää muinaisjäännöstä.
Historiallisena aikana Vanjärvi oli vuosisatoja kartanokylä. 1500-luvulla kartanonmäellä sijaitsi viitisen torppaa, 1800-luvulla kylässä oli torppia jo yli kaksikymmentä. Kartanomiljöö on säilynyt keskellä kylää. Laamanni Adolf Linderin rakennuttaman uusklassisen päärakennuksen on suunnitellut arkkitehti Carlo Bassi vuonna 1807. Metsänrajassa kartanon pohjoispuolella kohoaa kaksi harmaakivistä rakennusta, talli ja viljamakasiini. Säilynyt on lisäksi mm. työväen asuintaloja, sauna, aitta ja tiilinen navetta.
Kartanon omisti pitkään (1729–1923) Linderin suku. Kamariherra Hjalmar Linder oli varatuomari ja suurmaanomistaja, joka tunnetaan Etelä-Suomen teollistajana. Vanjärvellä hän jäi historiaan perustettuaan kansakoulun vuonna 1902 järven pohjoispuoliselle mäelle.
Uusi aika Vanjärvelle koitti sotien jälkeen, kun Karjalasta evakuoitua väestöä asutettiin kylään. Tuolloin Kymi-yhtiön omistamista kartanon maista muodostettiin noin 80 asutustilaa. Asutettu väestö tuli Heinjoelta ja Viipurin maalaiskunnasta. Kyseessä oli Suomen suurin yhtenäinen asutuskylä, ja siksi Vanjärvi on saanut lempinimen ”Suomen karjalaisin kylä”. Karjalaisuudesta on tullut pysyvästi merkittävä osa kylän olemusta ja identiteettiä.
Pienen kylän saatua kertaheitolla valtavasti uusia asukkaita uusi koulu tuli tarpeeseen. Tiilinen koulu keskellä kylää vihittiin käyttöön 6. joulukuuta 1952. Koulu oli niin moderni, että siihen kävi tutustumassa ulkomaalaisia arvovieraita. Opettajilla oli oma asuntolansa pihapiirissä – rivitalossa, jossa päiväkoti nykyisin toimii – ja koulua ympäröi puutarha. Vanjärven koulu valittiinkin 1970-luvulla Suomen kauneimmaksi.
Asukkaat
Asukkaita on kunnan tilastojen (11/2013)lähde tarkemmin? mukaan noin 600. Alle 15-vuotiaita on kyläläisistä 23 prosenttia, 16–64-vuotiaita lähes 60 prosenttia ja 65 vuotta täyttäneitä noin 17 prosenttia.lähde? Ammattikirjo on erittäin laaja. Yrittäjiä on paljon. Työssä käydään Vihdin alueella, pääkaupunkiseudulla, läheisessä Karkkilan kaupungissa ja muissa ympäryskunnissa.
Palvelut
Kylässä on koulu ja päiväkoti, joiden yhteydessä on myös vuonna 2005 valmistunut lähiliikuntapaikka. Koulun ja päiväkodin lisäksi kunnallisista palveluista on saatavilla kirjastoauto, joka käy Vanjärvellä parittomina viikkoina. Koulun oppilasmäärä on 2000-luvun alusta noussut 49 prosenttia.lähde? Marraskuussa 2014 lapsia on 91: koululaisia 52 ja päiväkotilapsia 39.lähde? Vanjärvellä toimii runsaasti aktiivisia yhdistyksiä ja pk-yrityksiä.
Seurojentalo valmistui talkoorupeaman päätteeksi vuonna 1950, ja sitä on remontoitu useaan otteeseen. Nykyisin sitä hallinnoi Vanjärvi-seura. Vanjärven urheiluseura Kalevan Viesti ja Vihdin seurakunta järjestävät talossa viikoittaista toimintaa. Vanjärvi-seuraan on perustettu myös kulttuurijaosto vastaamaan kyläläisten toiveeseen saada enemmän kulttuuriohjelmaa seurojentalolle.
Vanjärven kylässä toimii yksityinen museo, jonka ovat perustaneet Irma ja Niilo Hyytiäinen. Maatalous- ja kulttuurihistoriaa esittelevä museo on avoinna sopimuksen mukaan. Irma Hyytiäinen toimii museon oppaana.
Luonto
Kylälle nimen antanut järvi on valtakunnallisesti ja jopa kansainvälisesti arvokas lintujärvi, jonka lajisto on poikkeuksellisen runsas. Vanjärvi kuuluu EU:n Natura-suojelualueverkostoon sekä valtakunnalliseen lintuvesien suojeluohjelmaan ja on lisäksi osa Uudenmaan ympäristökeskuksen perustamaa noin 130 hehtaarin suuruista luonnonsuojelualuetta. Järvi on ollut vuosia erittäin rehevöitynyt, mutta se on kunnostettu osana Hiidenveden kunnostushanketta. Järven lisäksi luonnonsuojelualueeseen kuuluvat arvokas Märjäntienmäen kalliojyrkänne ja sen alapuolella sijaitseva rehevä lehto, jossa kasvavat mm. metsälehmukset, lehtokuusamat, imikät, lehto-orvokit, lehtopalsamit ja mustakonnanmarjat.
Järven virkistyskäyttö on lisääntynyt kunnostustöiden valmistuttua 2013. Järven luoteisrannalla sijaitseva lintutorni palvelee luontoharrastajia. Sen on pystyttänyt Jokikunnan kylätoimikunta, ja sen juurelle on Vanjärven Erämiehet ry rakentanut laavun.
