Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.
Olkkalassa sijaitsevat Vihdin vanhimpiin rälssitiloihin kuuluvat Olkkalan kartano sekä Kourlan kartano. Olkkalan kartanon omisti Ekestubbe-suku vuoteeen 1815. Kourlan kartano sai rälssioikeuden vuonna 1649 kuuluessaan Hästesko-suvulle. Myöhemmin Kourlan kartanon omisti Toll-suku, jonka hautakappelli vanhan Porintien reunassa on rakennettu 1785. 1970-luvulla uusi Porintien linjaus siirsi liikenteen Olkkalasta. Vihdin kesäteattteri toimi 1970-luvulla Olkkalassa mutta siirtyi sittemmin Vihdin kirkonkylän Kirkkoniemeen. Vuodesta 1979 lähtien Olkkalassa on toiminut Vakolan maataloustutkimuksen keskus.[2]
Muuta
Olkkalasta löysivät Pirkko Kahila ja Aila Korhonen olkkalanruusun, joka esiteltiin Suomalaisen ruusukirjan ensimmäisessä painoksessa 1995. Ruusu löydettiin Ojakkalan–Olkkalan rautatien penkalta.
Olkkalassa on 2005 kunnostettu Hiidenveden kunnostushankkeen yhteydessä Vakolan lähellä olevan vedenpuhdistamon alapuoleinen kosteikko ja Tiiliruukin kosteikko.
Liikenneyhteydet
Olkkalan kautta kulkee entinen Helsingin ja Porin välinen valtatie 2, joka numeroitiin seututieksi 120 uuden valtatieyhteyden valmistuttua Nummelan kautta.
Olkkalaan pääsee nopeiten Helsingistä U-linjalla 346 (Pekola, Kivistö ja Pohjolan Liikenne). Lähtöjä on arkisin viisi välillä 15–19, ja lauantaisin ajetaan pari lähtöä. Myös eräät U280-vuorot (Pohjolan Liikenne) kulkevat Olkkalan kautta, mutta niiden matka-aika Helsingistä on pitempi.
Lähteet
Anttila, Casper: Ihmisten Vihti. Vihti: Vihdin kunta, 1993. ISBN 952-90-4752-5
