Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan.

Valmet Lentokoneteollisuus oli Suomen valtion omistama sotilaslentokoneita valmistava ja huoltava osuus Valmetista vuodesta 1952 vuoteen 1996, minkä jälkeen toiminta on jatkunut Patria-konsernissa, etenkin Patria Aviation -yhtiössä. Nimitys ei ole täysin oikea, koska se vaihteli ajan saatossa. Alussa se oli Valtion Metallitehtaat (VMT). Puhutaan myös Valmetin lentokonetehtaasta, mutta tällä yleensä viitataan Valmetin Tampereen lentokonetehtaaseen, joka oli osa kokonaisuudesta ja joka siirtyi pääasiassa valmistamaan vetureita jo 1940-luvun lopulla.

Kun Suomi teki jatkosodan välirauhan Neuvostoliiton kanssa syksyllä 1944, rauhanehtoihin kuului se, että asevoimien vahvuus lasketaan 30 000 mieheen. Tähän luku kuului Puolustusministeriön asetehtaiden henkilökunta. Eduskunta kirjoitti ja hyväksyi vuorokaudessa lain Valtion Metallitehtaista (VMT). Tähän Kauppa- ja teollisuusministeriön alaiseen yhtiöön myös Valtion lentokonetehdas siirtyi.

Alku oli vaikea, koska omien lentokoneiden kehittäminen päättyi. Monet alan konkarit kuten Arvo Ylinen, Martti Vainio, Torsti Verkkola ja Aarne Lakomaa siirtyivät joko teollisuuteen tai yliopistoihin. Tampereen lentokonetehtaalla Härmälässä huollettiin ja korjattiin Suomen ilmavoimien koneet, mutta muuta ilmailuteollista toimintaa ei vuoden 1944 jälkeen juuri ollut.

Valmet tutki myös noin 16-paikkaisen matkustajakoneen Valmet Puhurin rakentamista 1940-luvun lopussa, mutta hanke jäi esisuunnitteluasteelle kotimaisen aloitusasiakkaan puutteessa.

Sotien jälkeen suunniteltiin ja valmistettiin Bristol Blenheim -pommikoneiden ylijäämämoottoreihin perustuva harjoitushävittäjä Valmet Vihuri parina suurehkona tuotantoeränä. Kone oli suorituskykyinen ja paljon käytetty – tämä yhdistettynä moottorien toimintahäiriöihin ja lentokurin suhteellisen yleiseen rikkomiseen aiheutti useita kuolemaan johtaneita lento-onnettomuuksia 1950-luvun lopulla. Tämä negatiivinen julkisuus johti Valmet Vihurin käytön keskeyttäminen, mikä ajoi Valmetin lentokoneteollisuuden alas yli kymmeneksi vuodeksi. Ala ei ollut Valmet-konsernin sisällä suosittu – se oli tappiollinen ja pakollinen, koska Ilmavoimat tarvitsi sitä. Lentokoneteollisuus oli kotimarkkinaan perustuvaa, muu Valmet kävi useita saneerauksia kilpaillessaan vapaammilla markkinoilla pyrkien viennin kasvattamiseen. Valmetin suunnitelma Valmet Tuuli III -koulukone ei johtanut tuotantoon. Ilmavoimat hankki Saab Safir -koulukoneita Ruotsista.

Vuonna 1960 tehdas siirtyi suihkumoottoriaikaan ranskalaisen Fouga Magister -harjoituskoneen lisenssinvalmistuskappaleiden kokoonpanon myötä. Vampiret ja Gnat olivat tulleet Ilmavoimille ulkomailta, Valmetille oli jäänyt vain niiden huolto.

Lentokoneiden valmistus päättyi Tampereella vuonna 1967, jolloin tuotanto siirrettiin Kuorevedelle. Kuorevedellä on suunniteltu ja valmistettu vain kaksi lentokonetta Valmetin aikana. Esisuunniteltuja malleja on useampia.

Tampereen Lentokonetehtaasta tuli Valmetin Tampereen tehdas, joka valmisti lentokoneiden jälkeen muun muassa trukkeja, lukkeja, raitiovaunuja (NrI ja NrII), metrojunia (M100 sekä koevaunut M1–M6), sähköjunia (Sm1 ja Sm2) ja dieselvetureita.

1970-luvun alussa Tampereella suunniteltiin Elias Järvinevan johdolla Valmet L-70 Vinka -koulukone, joka oli alasajetulle lentokonetehtaalle suuri ponnistus. Vinkan toteutus oli KTM:n alaisen IKO:n (Ilmailuteollisuuden kehitysosasto) käynnistämä lentokoneenrakennuksen elvytystoimi 1960-luvun lopulta 1970-luvun puoliväliin. IKO:n suunnitelmat tähtäsivät pitemmälle, jatkoharjoituskoneisiin, myös suihkukoneeseen. Alan markkinat kuitenkin alkoivat 1970-luvun lopulta tiivistyä, eikä tilaa uusille sotilaskonevalmistajille ollut.

Toisinaan 1960-luvun lopulla ja 1970-luvulla tehtaalla tehtiin työllisyystöinä muun muassa traktorin koppeja ja jopa risusavottaa.

Valmet tutki myös lujitemuovisen PIK-23-hinauskoneen valmistamista 1980-luvun alussa. Tähän liittyi ADCO-yhtiön (Advanced Composites) perustaminen. 1980-luvun lopulla pyrittiin toteuttamaan kokonaan komposiittirakenteinen liikelentokone Avtek 400 amerikkalaisen Avtek-yhtiön kanssa. Hanke epäonnistui amerikkalaisen yhtiön päätyessä konkurssiin vuonna 1998. Valmet oli irtaantunut hankkeesta jo aiemmin.

1980-luvun puolivälissä suunniteltiin sotilaallinen Valmet L-90 Redigo -jatkokoulukone. Kuoreveden tehtaalla, Halliwoodissa, kuten paikalliset toisinaan paikkaa kutsuvat, koottiin 1980-luvun alussa BAe Hawk. Yhteistyötä etsittiin myös amerikkalaisen yleisilmailukonevalmistajan, Mooneyn, kanssa. Yhteistyö yhdysvaltalaisen Mooney-yhtiön kanssa alkoi ja hiipui 1980-luvun lopussa.

1990-luvun alussa kokoonpantiin Kuorevedellä Hornet-lentokoneet. Tällöin organisaation nimi Valmetin sisällä oli Finavitec, joka eriytyi 1990-luvulla Valmetin lentokoneteollisuudesta omaksi yhtiökseen.

5. syyskuuta 1996 tapahtui vuoden 1944 tapahtumille käänteinen ilmiö – Suomen valtio kokosi puolustusvälineteollisuuden yhteen Patria Oy:ksi, joka aloitti toimintansa 5. syyskuuta 1996, jolloin työnimi oli Suomen Puolustusvälineteollisuus Oy. Nimi Patria Industries Oy otettiin käyttöön huhtikuussa 1997. Patria-konserniin kuuluivat tuolloin Patria Lapua Oy, Patria Finavitec Oy, Patria Vammas Oy ja Patria Vehicles Oy. Patriassa lentokoneteollisuus on Patria Aviation Oy:ssä ja Patria Aerostructures Oy:ssä, joista jälkimmäinen on rakentanut Airbus-rakenteita, NH90-helikoptereiden kokoonpanolinjaa ym. varten uuden tehtaan Kuorevedelle 2000-luvun alussa.

Nokian Linnavuoren moottoritehdas oli osa Valmetin lentokoneteollisuutta vaikka se 1950- ja 1960-luvulla valmisti pääasiassa traktoreiden moottoreita. Vuonna 1996 sekin siirtyi osaksi Patriaa. Nykyään dieselmoottorien valmistus on yhdysvaltalaisen Agco Powerin omistuksessa. Kaasuturbiinien ja dieselmoottorien huoltotoiminnot ovat osa Patria-konsernia.

• Valtion lentokonetehtaan historia lyhyesti, ml. Valmet ja Finavitec(englanniksi)
• Mika Skippari: Suomalaista lentokoneosaamista 80 vuotta. Ilmailuvoimien lentokonetehdas - Patria Finavitec Oy 1921-2001. Patria Finavitec Oy 2001. ISBN 9789529142989.