Yhtiö on syntynyt entisen Valmetin Linnavuoren tehtaan yksiköstä.[5]
Valtion lentokonetehtaan vaiheita (1919–1943)
Lentokoneita ja niiden moottoreita alettiin korjata kansalaissodan jälkeen Turussa, mutta syksyllä 1919 korjaamo, uudelta nimeltään Ilmailupataljoonan ilmailutelakka siirrettiin Santahaminaan. Muutaman vuoden päästä telakan rinnalle perustettiin myös lentokonetehdas, vuonna 1928 yksiköistä muodostettiin Valtion Lentokonetehdas. Vuonna 1931 hallitus päätti siirtää tehtaan turvallisempaan ja helpommin saavutettavampaan paikkaan, Parolaan. Tampere teki kuitenkin paikasta paremman tarjouksen ja paikaksi valikoitui Härmälä, jossa aloitettiin toiminta vuonna 1936. Vuonna 1939 levoton maailmantilanne johti toimintojen hajasijoittamiseen ja moottoriosasto siirrettiin Kokkolaan, kauaksi itärajasta.[6]
Käytännössä etäisyys ja laitoksen kapasiteetti osoittautui kuitenkin hankalaksi.[6] Valtio löysi turvallisen sijainnin tehtaalle Linnavuoren kallion sisältä [7]. Linnavuorta on käytetty vuosina 1000–1300 linnoituksena. Louhinta aloitettiin marraskuussa 1942 ja siihen osallistui enimmillään tuhat henkilöä.[6]
Valmetin Linnavuoren tehdas (1944–1994)
Ensimmäisiä hävittäjän osia tehtiin Linnavuoressa vuonna 1944.[6] Tehtaan ensimmäiset dieselmoottorit valmistettiin ruotsalaisen June-Munktellin lisenssillä. Raakaöljymoottoreita käytettiin sotakorvauskuunareiden apumoottoreina. Linnavuoressa valmistettiin muitakin sotakorvaustuotteita kuten Skandiaverkenin veturidieseleitä ja Atlaksen kompressoreita, joita myytiin myös Suomessa.[6] Kokkolan tehdas suljettiin vuonna 1946, vaikka Linnavuori oli silloin vielä hyvin keskeneräinen.[6] Samana vuonna tehtaalla alettiin valmistaa omia moottoreita.[8]
Vuonna 1991 tehdas esitteli täysin uuden dieselmoottorimallin.[9]
Tehtaan toiminta kääntyi nousuun syksyllä 1992. Vuosina 1994 ja 1995 yhtiö rekrytoi koneistajia ja koulutti heitä itse EU:n sosiaalirahaston tukemalla projektilla.[5]
Valmetin omistuksen aikana tehdas valmisti yhteensä noin 5000 moottoria.[9]
Oma moottorituotanto aloitettiin Brasiliassa vuonna 1993.[9]
Vuonna 1994 Valmet myi traktorituotantonsa ja Linnavuoren moottoritehtaan Sisulle.[10]
Vuonna 1999 yhtiön toimitusjohtajana aloitti Eero Tomi.[4]
2000-luvun alussa yhtiö alkoi tehdä yhteistyötä saksalaisen Boschin kanssa, joka oli keskittynyt autojen ja työkoneiden elektroniikkaan. Kumppanuuden myötä moottoriin kehitettiin ohjausyksikkö.[9]
Vuonna 2004 AGCO osti Valtran ja sen tytäryhtiön Sisu Dieselin Koneelta[14]. Ennen sitä AGCO-konsernilla ei ollut omaa moottoritehdasta[7], vaan se käytti kahdeksan eri moottorivalmistajan tuotteita.[15]
Joulukuussa 2006 kerrottiin, että AGCO investoi 30 miljoonaa euroa kaksinkertaistaakseen Linnavuoren moottorituotannon. Samalla tehtaan työpaikkojen määrä nousisi 650:sta 750:een.[4]
Vuonna 2007 Cramo osti Sisu Dieselin generaattoreiden vuokraustoiminnan. Cramon tarkoituksena oli vuokrata Sisun diesel-generaattoreita työmaille, suuriin tapahtumiin ja varavoimaksi sairaaloihin.[16] Moottoreiden kokoonpanolinjasta tuli täysin automatisoitu.[17]
AGCO Sisu Power (2008–2012)
AGCO Sisu Power 49 AWI -dieselmoottori vuodelta 2011
Lokakuussa 2008 lanseerattiin uusi 7-sylinterinen 9,8 litran moottori, joka kuului 400-500 hevosvoiman teholuokkaan. Sarjatuotantoon se tuotiin vuonna 2010.[18]
Keväällä 2010 tehtaalla uudistettiin putkituotantoa yli puoli miljoonaa euroa maksaneella modernisoinnilla. Uutta kaksikammioista juotosasemaa operoi konenäön ohjaama robotti, joka pääsi samaan tuotantomäärään kuin kolme työntekijää.[19]
AGCO Sisu Power valmisti vuosittain noin 30 000 dieselmoottoria. AGCO Sisu Powerin moottoreiden osuus kaikista konsernin tarvitsemista moottoreista oli yli puolet. AGCOlla ja Venäjän suurimmalla maatalouskonevalmistajalla Consern Tractor Plants CTP:lla oli yhteisyritys Vladimirissa Moskovan lähellä, joka kokosi Suomesta toimitetuista osista AGCO Sisu Powerin dieselmoottoreita. CTP käytti Sisu Powerin moottoreita myös omissa koneissaan.[2]
AGCO Power (2012–)
Vuonna 2012 otettiin käyttöön AGCO Powerin Aasian tuotantolaitos Kiinan Changzhoussa.[9] Elokuussa aloitettiin tehdaslaajennus, joka toi 6 600 neliötä lisää tilaa.[15]
Vuonna 2013 AGCO Power investoi 20 miljoonaa euroa uuteen moottoritehtaaseen Nokialle.[20] Tehtaalla valmistettiin 38 000 moottoria.[21]
Vuonna 2014 Nokialla otettiin käyttöön uusi tehdas, jossa valmistettiin suuremman kokoluokan moottoreita.[22] AGCO Power työllisti Suomessa noin 850 ihmistä.[20] Argentiinaan avattiin Agco Power -moottoritehdas.[9]
Vuonna 2016 AGCOlla oli kolme moottoritehdasta, joista Nokian Linnavuoren tehdas oli päätehdas, jossa työllisti noin 700 henkilöä. Tehdas oli pitkälle automatisoitu: siellä oli yli 100 robottia.[23]
Tammikuussa 2017 yhtiön uutena toimitusjohtajana aloitti Juha Tervala, entinen toimitusjohtaja Eero Tomi jäi eläkkeelle maaliskuussa.[23] Yhtiön miljoonas moottori valmistui marraskuussa.[3]
Yhtiön liikevaihto oli noin 310 miljoonan euroa.[22]
Vuoden 2018 aikana tehtaassa tuotettiin noin 33 000 moottoria[22].
Tammikuussa 2019 AGCO kertoi investoivansa yli 100 miljoonaa euroa AGCO Powerin moottoritehtaaseen. Tehtaalle suunniteltiin yli 10 000 neliön laajennusta, joka sisältäisi tuotanto-, logistiikka- ja esittelytiloja ja mahdollistaisi yhteensä noin 50 000 moottorin valmistuksen tehtaassa. Vanhaa kokoonpanotehdasta aiottiin käyttää yhä enemmän komponenttien tuotannossa.[22] Kokoonpanossa alettiin hyödyntää yhteistyörobotteja, jotka työskentelevät yhdessä ihmisten kanssa. Aiemmin robotit oli karsinoitu.[8] Uudistukseen kuului kehittyneen robotiikan lisäksi myös automatisoidut logistiikkakeskus ja koneistuslinja.[24] Tehdas työllisti noin 750 henkilöä, joista tuotekehityksen parissa työskenteli 120.[22]
Alkuvuonna 2021 Linnavuoreen palkattiin 50 uutta työntekijää, sillä tehtaan tilauskirja oli ennätyksellisen täynnä ja toimitusajat pitenivät.[24]
Organisaatio
AGCO Corporation on maailman suurimpia traktoreiden ja maatalouskoneiden valmistajia. Vuonna 1990 perustettu yhtiö on laajentunut voimakkaasti ostamalla konevalmistajia. Yhtiön tuotemerkkejä ovat muun muassa AGCO, Challenger, Fendt, GSI ja Massey Ferguson.[25][26] Suomessa se omistaa AGCO Powerin lisäksi Valtra-traktoreita Suolahdessa valmistavan Valtra Oy Ab:n.[27]
Vuonna 2021 AGCO Power valmisti moottoreita Nokian Linnavuoren lisäksi Mogi das Cruzesissa Brasialiassa, Changzhoussa Kiinassa ja General Rodriguezissa Argentiinassa[24]. Tuotekehitys on keskitetty Suomeen päätehtaalle. Tehtaissa voidaan valmistaa yhteensä yli 100 000 moottoria vuodessa[24]. Linnavuoren tehdas on pitkälle automatisoitu: siellä oli yli 100 robottia.[21][23]
Robotisointia hyödynnetään muun muassa vierintäjyrsinkoneiden kappaleenvaihdossa, palettiratojen syöttämisessä, koneistuksen viimeistelyssä[28] ja osien mittaamisessa.[17] Agco Power käyttää tutkimukseen ja tuotekehitykseen vuosittain noin viisi prosenttia liikevaihdosta.[29]
Vuonna 2018 Linnanvuoren tehtaalla oli tuotannon lisäksi moottoreiden testausasema, jossa testataan muun muassa moottoreiden päästöjä. Asema vastasi tasoltaan VTT:n sertifioitua laitosta.[7] Yhtiöllä on Tampereen yliopistolla tutkimuskeskus, jossa keskitytään elektroniikka- ja ohjelmisto-osaamiseen.[30] Vuonna 2015 se lahjoitti sinne teollisuusrobotin lisätäkseen kiinnostusta Agcon tuotantoon ja antaakseen hyviä aiheita diplomitöihin.[29][28]
Tuotteet
Vuonna 2019 AGCO Powerin moottoreista noin 80 prosenttia käytettiin konsernin omissa työkoneissa: Valtra-, Massey-Ferguson-, Fendt- ja Challenger-traktoreissa. Yrityksen ulkopuolisia käyttökohteita ovat metsäkoneet ja puimurit.[22][7] Yhtiön moottoreita käytetään lisäksi muun muassa materiaalinkäsittelykoneissa ja aggregaateissa[23], industrial-moottoreita käytetään rakennuskoneissa.[31] Vuonna 2019 konsernin ulkopuolelle myytiin noin 5000 moottoria.[21] Joissakin yhtiön moottoreissa käytetään Proventian valmistamia suodattimia, joita ohjataan Bitwisen ohjelmistolla.[9]
Uusia vähäpäästöisiä neli- ja kuusisylinterisiä työkoneiden dieselmoottoreita aletaan valmistaa vuonna 2022.[9] Niiden moottoritehot ovat 100–300 kilowattia ja niitä voidaan käyttää myös kuorma-autoissa. Painoltaan ne ovat aiempia moottoreita kevyempiä.[32]
Tehdas valmistaa myös hammaspyöriä, aggregaatteja[30], vaihteistoja, vaihteistokomponentteja ja varavoimakoneita.[23] Sen valmistamia hammaspyöriä, akseleita ja vaihteita käytetään esimerkiksi BRB Finlandin Lynx- ja Ski-Doo-moottorikelkoissa.[28][15] Hammaspyöriä tehdään vuosittain noin miljoona kappaletta.[28]
3-sylinteriset
33MD (3298 cm3)
4-sylinteriset
44MD (4397 cm3)
49HD (4910 cm3)
CORE50 ( cm3)
6-sylinteriset
66HD (6596 cm3)
74HD (7365 cm3)
CORE75 (7527 cm3)
84HD (8419 cm3)
7-sylinteriset
98HD (9822 cm3)
Työkulttuuri
AGCO hyödyntää tehtaan johtamisessa Lean-oppeja. Käytännössä esimerkiksi tehtaan tuottavuutta halutaan vuosittain parantaa kuusi prosenttia ja tavoitteita mitataan päivittäin.[28]
Yhteiskuntavastuu
Keväällä 2020 kertakäyttösuojainten riittävyydestä oli Suomessa pulaa. Kun AGCO Power huomasi, että se voisi valmistaa suojavisiirejä itse 3D-tulostimellaan, se lahjoitti niitä Nokian kaupungille ikäihmisten palveluihin. Yleensä printteriä käytetään tuotekehityksessä protomallien tulostamisessa.[33]
