Vapauduttuaan 1931 Latva muutti Neuvostoliittoon, jossa hän opiskeli ensin Kansainvälisessä Lenin-koulussa, kunnes joutui keskeyttämään sen sairauden takia. Hän kuitenkin jatkoi opiskelua Lännen vähemmistökansallisuuksien yliopistossaLeningradissa 1932–1935. Latva käytti Neuvostoliitossa salanimeä Ragnar Friman. Latva työskenteli Vapaus-lehden toimittajana 1932–1933. Vuonna 1937 Latva vangittiin ja hän sai 10 vuotta vankeutta.[4]
Toivo Latva oli naimisissa vuodesta 1927 Alli Johanna Ruostetojan kanssa. Myös Alli Latva oli aktiivinen kommunisti. Hän käytti Neuvostoliitossa ollessaan salanimiä Mirjam Rekola (LVKY:ssä) ja Ingrid Kollan (Lenin-koulussa). Vuonna 1938 Alli Latva pidätettiin ja hän joutui kärsimään pitkän rangaistuksen vankileirillä Karagandassa. Vapauduttuaan Latva jäi paikkakunnalle kanojen hoitajaksi. Vuonna 1966 hän pääsi muuttamaan Petroskoihin.[6]
↑ abTauno Saarela: Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923–1930, s. 426–427. (Historiallisia Tutkimuksia 239) Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-952-222-051-6
↑ abJoni Krekola: Stalinismin lyhyt kurssi (SKS 2006), s. 192–193.
↑Tauno Saarela: Suomalainen kommunismi ja vallankumous 1923–1930, s. 455. (Historiallisia Tutkimuksia 239) Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008. ISBN 978-952-222-051-6
↑Joni Krekola: Stalinismin lyhyt kurssi (SKS 2006), s. 350.