Timo Juhani ”Juti” Jutila (s. 24. joulukuuta 1963 Tampere) on suomalainen entinen jääkiekkopuolustaja, kasvattajaseuransa Tapparan yksi tunnetuimmista pelaajista.[2] Jutila oli voittamassa Suomen ensimmäistä jääkiekon maailmanmestaruutta vuoden 1995 MM-kisoissa joukkueen kapteenina. Jutila on Suomen ensimmäinen kaksinkertainen jääkiekon maailmanmestari aikuisten tasolla, kun johtotehtävät lasketaan mukaan: toisen kultansa hän sai joukkueenjohtajana MM-kisoissa 2011. Jutila on aateloitu jääkiekkoleijonaksi ja IIHF Hall of Fame -kunniagalleriaan.
Elämä ja ura
Timo Jutila varttui Tesomajärven kaupunginosassa (joka tunnetaan paremmin Tesomana) Tampereella. Jutila pelasi ensimmäisen SM-liigapelinsä vain 16-vuotiaana, esikuvansa Pekka Marjamäen puolustajaparina.[2] Jutila edusti Tapparaa vuosina 1980–1984, 1985–1988, 1992–1996 ja 1997–1999. Pohjois-Amerikassa hän pelasi kaudella 1984–1985 NHL-joukkue Buffalo Sabresissa ja AHL-joukkue Rochester Americansissa. Lisäksi hän on pelannut Ruotsissa Luleå HF:ssä 1988–1991 ja Sveitsissä SC Bernissä 1996–1997.
Suomen jääkiekkomaajoukkueessa - Leijonissa - Jutila pelasi ensimmäisen kerran vuonna 1981. Jutila oli maajoukkueurallaan usein joukkueen kapteeni. Jutila osallistui kahdeksan kertaa Jääkiekon MM-kisoihin, kolmiin olympialaisiin ja kahteen Kanada-cup:iin. Jutila saavutti ensimmäisen jääkiekon maailmanmestaruuden vuonna 1995. Hän on itse arvioinut, että aktiiviuransa aikana Suomi pelasi parasta jääkiekkoa vuoden 1994 MM-kisoissa, sekä saman vuoden talviolympialaisissa, Lillehammerissa. Suomi hävisi näissä turnauksissa vain MM-kisojen loppuottelun ja olympialaisten välierän, molemmat Kanadaa vastaan.[3] Suomen Jääkiekkomuseo aateloi Jutilan jääkiekkoleijonaksi numerolla 132, ja Tappara on jäädyttänyt Jutilan pelinumeron 7. Jutila valittiin IIHF Hall of Fameen seitsemäntenä suomalaispelaajana.
Jutila lopetti aktiiviuransa vuonna 1999. [2] Leijonien joukkueenjohtajaksi Jutila tuli Heikki Riihirannan tilalle keväällä 2003, ja toimi tehtävässä MM-kisoihin 2014 asti. Jutila voitti toisen maailmanmestaruutensa vuonna 2011, toimiessaan joukkueen johtajana.
Timo Jutilan tampereen murre on poikinut vuonna 2002 julkaistun hakuteoksen "Juti-suomi hokisanakirja". Hänen tunnetuin terminsä lienee maalin yläkulmaa tarkoittava ylämummo, joka 2000-luvun vaihteessa on levinnyt kiekkoharrastajien käyttöön ympäri Suomen. Termi on alun perin 1950-luvulta ja on tarkoittanut Tampereen Koulukadun kentän De Gamlas Hem -vanhainkodin puoleisen maalin vasenta yläkulmaa.[4]
Jutilalle myönnettiin lokakuussa 2023 Tampereen kaupungin kultainen ansiomitali hänen merkittävistä ansioistaan Tampereen jääkiekkoelämän ja Tapparan hyväksi.[5]
Yksityiselämä
Timo Jutilalla ja hänen ensimmäisellä vaimollaan Tarja Jutilalla on kolme lasta, yksi poika ja kaksi tytärtä. Jutilan poika Eero (s. 1992) on pelannut Tapparan ja KooVeen junioreissa. Vuonna 2009 Jutila solmi toisen avioliittonsa ja asui vaimonsa Marian kanssa Vantaalla.[6] Timo ja Maria Jutila erosivat kesällä 2013. Joulukuussa 2014 Timo Jutila meni naimisiin Satu Mikkolan kanssa.[7] Nykyään pariskunta asuu Nurmijärven Klaukkalassa.[8]
Timo Jutila on osallistunut politiikkaan kokoomuksen riveissä.[3]
Jutilan veli Markku Jutila on myös entinen jääkiekkoilija, joka pelasi 21 ottelua Tapparan paidassa kausilla 1986–1988.[9]
Saavutukset
Pelaajana
- Olympiapronssia 1994
- Maailmanmestaruus 1995, MM-hopeaa 1992, 1994
- Suomen mestaruus 1982, 1984, 1986, 1987, 1988, SM-hopeaa 1981
- Sveitsin mestaruus 1997
- SM-liigan paras puolustaja (Pekka Rautakallio -palkinto) 1988
- Lynces Academicin valitsema paras puolustaja 1987, 1994
- SM-liigan All Stars -puolustaja 1987, 1988, 1993, 1994, 1996
- MM-kisojen All Stars -puolustaja 1992, 1994, 1995
Joukkueenjohtajana
Tilastot
|
|
|
Runkosarja
|
|
Pudotuspelit
|
|
Palkinnot
|
|
Arvokisat
|
| Kausi
|
Joukkue
|
Liiga
|
O
|
M
|
S
|
Pist.
|
RM
|
O
|
M
|
S
|
Pist.
|
RM
|
|
|
|
|
|
|
Turnaus
|
O
|
M
|
S
|
Pist.
|
RM
|
| 1980–81 |
Tappara |
SM-liiga |
36 |
9 |
12 |
21 |
44 |
8 |
3 |
2 |
5 |
6 |
|
|
|
|
|
|
JEM |
5 |
1 |
4 |
5 |
12
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
JMM |
5 |
1 |
0 |
1 |
2
|
| 1981–82 |
Tappara |
SM-liiga |
36 |
8 |
11 |
19 |
41 |
11 |
0 |
0 |
0 |
16 |
 |
|
|
|
|
|
JMM |
7 |
1 |
6 |
7 |
14
|
| 1982–83 |
Tappara |
SM-liiga |
36 |
8 |
14 |
22 |
46 |
8 |
1 |
3 |
4 |
24 |
|
|
|
|
|
|
JMM |
7 |
1 |
1 |
2 |
14
|
| 1983–84 |
Tappara |
SM-liiga |
37 |
5 |
22 |
27 |
57 |
9 |
0 |
5 |
5 |
18 |
|
|
|
|
|
|
OK |
5 |
0 |
0 |
0 |
8
|
| 1984–85 |
Buffalo Sabres |
NHL |
10 |
1 |
5 |
6 |
13 |
– |
– |
– |
– |
–
|
|
Rochester Americans |
AHL |
56 |
13 |
30 |
43 |
29 |
– |
– |
– |
– |
–
|
| 1985–86 |
Tappara |
SM-liiga |
30 |
6 |
11 |
17 |
14 |
8 |
3 |
6 |
9 |
2 |
|
|
|
|
|
|
|
| 1986–87 |
Tappara |
SM-liiga |
44 |
10 |
28 |
38 |
60 |
9 |
1 |
5 |
6 |
18 |
|
 |
|
|
|
|
MM |
9 |
1 |
3 |
4 |
4
|
| 1987–88 |
Tappara |
SM-liiga |
44 |
12 |
34 |
46 |
50 |
10 |
6 |
6 |
12 |
16 |
|
|
|
|
|
|
KC |
5 |
1 |
0 |
1 |
6
|
| 1988–89 |
Luleå HF |
Elitserien |
35 |
7 |
19 |
26 |
42 |
3 |
0 |
0 |
0 |
2
|
| 1989–90 |
Luleå HF |
Elitserien |
36 |
6 |
23 |
29 |
42 |
5 |
1 |
2 |
3 |
0
|
| 1990–91 |
Luleå HF |
Elitserien |
40 |
8 |
25 |
33 |
55 |
5 |
0 |
2 |
2 |
8
|
| 1991–92 |
Luleå HF |
Elitserien |
40 |
11 |
26 |
37 |
48 |
2 |
1 |
0 |
1 |
4 |
|
|
|
|
|
|
KC |
6 |
0 |
0 |
0 |
2
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
OK |
8 |
2 |
2 |
4 |
2
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
MM (A) |
8 |
2 |
5 |
7 |
10
|
| 1992–93 |
Tappara (C) |
SM-liiga |
47 |
10 |
33 |
43 |
54 |
– |
– |
– |
– |
– |
|
|
|
|
|
|
MM (C) |
6 |
1 |
2 |
3 |
8
|
| 1993–94 |
Tappara (C) |
SM-liiga |
48 |
13 |
36 |
49 |
30 |
10 |
2 |
5 |
7 |
12 |
|
|
|
|
|
|
OK (C) |
8 |
1 |
2 |
3 |
6
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
|
MM (C) |
8 |
3 |
4 |
7 |
6
|
| 1994–95 |
Tappara (C) |
SM-liiga |
50 |
11 |
30 |
41 |
66 |
– |
– |
– |
– |
– |
|
|
|
|
|
|
MM (C) |
8 |
5 |
2 |
7 |
10
|
| 1995–96 |
Tappara (C) |
SM-liiga |
49 |
14 |
37 |
51 |
62 |
4 |
0 |
0 |
0 |
6 |
|
|
|
|
|
|
MM (C) |
6 |
0 |
1 |
1 |
4
|
| 1996–97 |
SC Bern |
NLA |
29 |
8 |
20 |
28 |
26 |
2 |
0 |
0 |
0 |
2 |
 |
|
|
|
|
|
MM (C) |
8 |
1 |
3 |
4 |
6
|
| 1997–98 |
Tappara (C) |
SM-liiga |
48 |
7 |
20 |
27 |
77 |
4 |
1 |
1 |
2 |
2
|
| 1998–99 |
Tappara (C) |
SM-liiga |
48 |
9 |
18 |
27 |
50 |
– |
– |
– |
– |
–
|
| 13 kautta |
yhteensä |
SM-liiga |
561 |
124 |
311 |
435 |
659 |
81 |
17 |
33 |
50 |
118 |
|
|
|
|
|
|
MM yht. |
63 |
13 |
21 |
34 |
62
|
| 4 kautta |
yhteensä |
Elitserien |
151 |
32 |
93 |
125 |
187 |
15 |
2 |
4 |
6 |
14 |
|
|
|
|
|
|
OK yht. |
21 |
3 |
4 |
7 |
16
|
Lähteet
- ↑ Team Roster – Finland (pdf) IIHF.com. 3.5.2012. IIHF. Viitattu 7.5.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c Ilkka Ala-Kivimäki: Jutin tuplajuhlat!. Ilta-Sanomat Plus, 2009, nro 23.12.2009, s. 38.
- ↑ a b Ilkka Ala-Kivimäki: Jutin tuplajuhlat!. Ilta-Sanomat Plus, 2009, nro 23.12.2009, s. 39.
- ↑ Antti Rämänen: Ylämummo-termin historia onkin vuosikymmeniä luultua vanhempi – Timo Jutilan tutuksi tekemää lausahdusta on käytetty täysin väärin mtvuutiset.fi. 7.10.2020. Viitattu 7.10.2020.
- ↑ Timo Jutilalle komea kunnianosoitus www.iltalehti.fi. Viitattu 4.10.2023.
- ↑ Ilkka Ala-Kivimäki: Jutin tuplajuhlat!. Ilta-Sanomat Plus, 2009, nro 23.12.2009, s. 38, 39.
- ↑ Seiska: Timo Jutila meni naimisiin Me naiset. 19.12.2014. Viitattu 19.12.2014.
- ↑ Jaakkola, Lauri: Timo ja Satu Jutila löysivät elämälleen tasapainon Klaukkalasta – "Tosi moni palanen napsahti kohdalleen" Nurmijärven Uutiset. 16.1.2024. Viitattu 18.1.2024.
- ↑ Jääkiekkokirja 2019-20. Jääkiekkoliitto, 2019.
Aiheesta muualla
Jääkiekon SM-liigassa jäädytetyt pelaajanumerot
|
|---|
| Kansainväliset | |
|---|
| Kansalliset | |
|---|
| Taiteenala | |
|---|
| Henkilöt | |
|---|
