Koskiranta on Espoon Kiekkoseuran kasvatti. Hän siirtyi C-juniori-ikäisenä Espoo Bluesiin, jossa Koskiranta voitti A-nuorten SM-pronssia vuonna 2003.[1] Kaudella 2003–2004 hän oli Bluesin A-nuorten kolmenneksi paras maalintekijä 12 osumallaan.[2] Kaudella 2004–2005 Koskiranta oli joukkueen kolmanneksi paras pistemies Juhani Kaisjoen kanssa tehoilla 11+13=24. Hän jakoi myös pudotuspeleissä kolmella osumallaan Bluesin sisäisen maalipörssin voiton Jarkko Immosen ja Mikko Lehtosen kanssa.[3]
Kaudeksi 2005–2006 Koskiranta siirtyi Mestikseen ja Kirkkonummen Salamoiden riveihin.[4] Tulokaskausi miesten peleissä toi hänelle 41 runkosarjaottelussa tehot 5+6=11 ja viidessä playoff-ottelussa yhden syöttöpisteen. Kaudeksi 2006–2007 Koskiranta palasi 1+1-vuotisella SM-liigasopimuksella Bluesiin.[5] Hän teki liigadebyyttinsä runkosarjan avauskierroksella 14. syyskuuta2006 vieraissa Pelicansia vastaan.[6] Kaikkiaan Koskirannan tulokaskausi toi 36 runkosarjaottelussa kaksi syöttöpistettä. Hän pelasi kauden aikana myös 11 ottelua lainalla Salamoissa. Kaudella 2007–2008 Koskiranta pelasi SM-liigassa 35 runkosarja- ja yhdeksässä ottelua tehopistein 2+3=5. Hänen liigauransa avausmaali syntyi 10. joulukuuta2007 vieraissa Helsingin IFK:ta vastaan.[7] Koskiranta voitti kauden päätteeksi SM-hopeaa. Hän pelasi ison osan kaudestaan myös lainalla Salamoissa, jossa Koskirannalle kertyi 15 runkosarjaottelua.[1] Joukkueessa pelasi myös hänen pikkuveljensä Jarno.[8]
SaiPa 2008–2011
Elokuussa 2008 Koskiranta siirtyi try-outille Saimaan Palloon, jonne hänet hankittiin ensisijaisesti paikkaamaan loukkaantumisia.[9] Noin kaksi viikkoa myöhemmin Koskiranta sai sinne 1+1-vuotisen sopimuksen.[10] Hän ylitti kaudella 2008–2009 lopulta odotukset reilusta ja teki läpimurtonsa tehden 55 runkosarjaottelussa tehot 18+22=40.[11] Playouteissa Koskiranta teki kolmessa ottelussa kaksi maalia.[1] Hän oli SaiPan paras maalintekijä Shayne Toporowskin kanssa sekä toiseksi paras pistemies hänen jälkeensä.[12] Joulukuussa 2008 SaiPa käytti Koskirannan sopimuksessa olleen option ja teki vuoden mittaisen jatkosopimuksen hänen kanssaan.[13]
Koskirannan kausi 2009–2010 jäi vain 32 runkosarjaottelun mittaiseksi, kun hän loukkasi polvensa harjoituskaudella.[14] Koskiranta ei kaukaloihin palattuaan noussut enää omalle tasolleen ja teki runkosarjan aikana vain seitsemän tehopistettä.[15] Hän pelasi kauden aikana myös yhden ottelun verran lainalla Mestis-joukkue Mikkelin Jukureissa. Tammikuussa 2010 Koskiranta teki vuoden mittaisen jatkosopimuksen SaiPan kanssa.[16] Kaudella 2010–2011 hän pelasi pääosin joukkueen ykkösketjun laidassa Tyler Redenbachin rinnalla.[17] Hän teki runkosarjassa 44 ottelussa kohtalaiset tehot 7+14=21.[18] Koskirannan kauteen mahtui myös muutaman viikon mittainen poissaolo nilkkavamman takia.[19]
Pelicans 2011–2012
Elokuussa 2011 Koskiranta teki vuoden mittaisen ja try-outin sisältävän sopimuksen Pelicansin kanssa.[20][21] Noin kaksi viikkoa myöhemmin hän sai sinne sopimuksen kaudeksi 2011–2012.[22] Koskiranta nousi jo alkukaudella joukkueen ykkössentteriksi Ryan Laschin ja Arttu Luttisen keskelle.[17][23][24] Hän teki lopulta SM-liigan yhden kauden piste-ennätyksensä tehoilla 10+32=42, joilla Koskiranta oli Pelicansin kolmanneksi paras pistemies.[25] Hän jakoi koko SM-liigan pudotuspelien pistepörssin kolmannen sijan JYPinÉric Perrinin kanssa tehtyään 17 ottelussa tehot 5+9=14.[26] Hän sai syöttöpisteen neljään voittomaaliin.[27][28][29][30] Näistä ensimmäisessä välieräottelussa 4. huhtikuuta2012 Espoo Bluesia vastaan Koskiranta onnistui tekemään tehot 1+3=4.[31] Hän voitti kauden päätteeksi SM-hopeaa.[1]
TPS 2012–2016
Kaudeksi 2012–2013 Koskiranta siirtyi kaksivuotisella sopimuksella Turun Palloseuraan.[32][33] Hän nousi kauden mittaan joukkueen ykkössentteriksi, kun pettymykseksi osoittautunut Corey Locke ja NHL:ntyösulkuvahvistusMikko Koivu poistuivat joukkueesta.[34] Koskiranta teki liigauransa ensimmäisen kypärätempun runkosarjan toiseksi viimeisellä kierroksella 10. maaliskuuta2013 entistä seuraansa Pelicansia vastaan. Hänen kolmas osumansa syntyi ylivoimalla.[35] Koskiranta oli lopulta TPS:n kolmanneksi paras pistemies tehoilla 12+21=33.[36] Kaudeksi 2013–2014 joukkuetta siirtyi valmentamaan hänelle Pelicansista tuttu Kai Suikkanen. Koskiranta nimettiin TPS:n varakapteeniksi.[1][37] Hän aloitti kautensa hieman yllättäen TPS:n ykkössentterinä, kun samaan rooliin hankittu Francis Paré viihtyi jo harjoituskaudesta alkaen paremmin laitahyökkääjänä.[17] Lokakuussa 2013 joukkue hankki kuitenkin Niclas Luceniuksen ja Koskiranta pelasi loppukauden pääasiassa kakkossentterinä.[38] Hän oli joukkueen neljänneksi paras pistemies tehoilla 10+16=26.[39] Marraskuussa 2013 hän teki TPS:n kanssa kaksivuotisen jatkosopimuksen kevääseen 2016 saakka.[40]
Koskiranta aloitti varsin vahvasti kauden 2014–2015 ja hänen 40 ottelussa tekemänsä tehot 9+15=24 riittivät TPS:n sisäisen pistepörssin kolmanteen sijaan.[41] Kesken kauden, tammikuussa 2015 hän kuitenkin siirtyi loppukauden kattavalla lainasopimuksella RuotsinSHL-liigan Färjestad BK:hon, kun TPS oli jäämässä pudotuspelien ulkopuolelle.[42] Koskiranta palasi kaudeksi 2015–2016 TPS:n vahvuuteen. Joukkuetta valmensi hänelle SaiPasta tuttu Ari-Pekka Selin. Lokakuussa 2015 seura kuitenkin vuokrasi Koskirannan loppukaudeksi Vaasan Sportiin.[43]
Paluu SaiPaan
Kaudeksi 2016–2017 Koskiranta palasi vuoden mittaisella sopimuksella SaiPaan.[44][45] Hän voitti SM-liigan runkosarjassa viimeiseksi jääneen joukkueen sisäisen piste- ja maalipörssin tehoilla 16+14=30. Mestarien liigassa Koskiranta oli tehoilla 1+6=7 SaiPan paras syöttäjä sekä jakoi sisäisen pistepörssin voiton Eetu Kosken ja Tomi Leivon kanssa.[46] Hänen kautensa päättyi kuitenkin loukkaantumiseen aivan runkosarjan lopulla.
Koskiranta on pelannut Suomen A-maajoukkueessa kuusi ottelua tehopistein 1+1=2. Hän teki A-maajoukkuedebyyttinsä 2. huhtikuuta2009Budapestissä pelatussa harjoitusottelussa Unkaria vastaan.[53] Ottelu oli Suomelle kaikkien aikojen ensimmäinen Unkaria vastaan.[54] Ensimmäisen A-maajoukkuemaalinsa Koskiranta teki neljännessä maaottelussaan 11. huhtikuuta 2009 KreuzlingenissäSveitsiä vastaan.[55]
Pelityyli
Toimittaja Matias Strozyk kuvaili Koskirantaa vuonna 2012 Elite Prospects -sivustolla vahvaksi sentteriksi, joka on hyvä kaksinkamppailuissa. Strozykin mukaan hän tekee kovasti töitä ja on osoittanut olevansa luotettava kahden suunnan pelaaja. Strozykin mukaan Koskiranta ei loista pelikäsityksellään, mutta hän kykenee kuitenkin liikuttamaan kiekkoa hyvin ja tekemään kohtalaisen hyvää tulosta hyvien laitahyökkääjien kanssa. Strozykin mukaan Koskiranta on monipuolinen pelaaja, joka voi pelata eri rooleissa.[1]
Muuta
Koskirannan pikkuveli Jarno pelaa hyökkääjänä Saimaan Pallon SM-liigajoukkueessa, jossa veljekset ovat aiemmin pelanneet joukkuetovereina. Jarno Koskiranta on myös kolminkertainen arvokisakävijä, joka kuului mm. Suomen MM-hopeaa voittaneeseen joukkueeseen vuonna 2016.[8]
