Tasuku Honjo
Tasuku Honjo (jap. 本庶 佑; s. 27. tammikuuta 1942 Kioto, Japani) on japanilainen immunologi, joka sai vuonna 2018 Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon. Hän oli löytänyt tutkimuksissaan T-soluista PD-1-proteiinin, jonka blokkaamisella on saatu T-solut hyökkäämään syöpäsolujen kimppuun. Honjo oli uransa aikana Osakan ja Kioton yliopiston professori.
Elämä
Tasuku Honjo syntyi Kiotossa vuonna 1942. Hän aloitti vuonna 1960 lääketieteen opinnot Kioton yliopistossa[1] ja valmistui sieltä vuonna 1966.[2]
Honjo työskenteli 1970-luvun alussa Yhdysvalloissa. Hän oli 1971–1973 tutkijana Washingtonin Carnegie-instituutin embryologian laitoksella ja 1973–1974 vierailevana tutkijana Yhdysvaltain terveysviraston alaisessa instituutissa. Japaniin Honjo palasi vuonna 1974, jolloin hän aloitti Tokion yliopiston lääketieteen laitoksen apulaisprofessorina. Hän väitteli vuonna 1975 lääkeainekemiasta tohtoriksi.[2]
Honjo toimi vuodet 1979–1984 Osakan yliopiston lääketieteen professorina, ja vuonna 1984 hän siirtyi Kioton yliopistoon. Siellä hän teki uransa merkittävimmät löydökset. Vuonna 1992 Honjon johtama tutkimusryhmä löysi T-soluista PD-1-proteiinin. Ryhmä huomasi, että proteiini säätelee immunovastetta. Sen estämisen he uskoivat auttavan syöpien vastaisessa taistelussa.[1]
Honjo oli vuodet 1996–2000 ja 2002–2004 Kioton yliopiston lääketieteen laitoksen johtaja. Hän eläköityi vuonna 2005 emeritusprofessoriksi. Hän on toiminut tämänkin jälkeen vierailevana professorina ja ollut 2012–2017 Shizuokan prefektuurin yliopistojen johtokunnan puheenjohtajana.[3]
Merkitys ja tunnustukset
Honjo on saanut urallaan useita merkittäviä palkintoja. Japanin akatemian keisarillisen palkinnon hän sai 1996, Japanin akatemian tiedepalkinnon 1996, Robert Koch -palkinnon 2012, Tang-palkinnon 2014 ja Kioto-palkinnon 2016.[4] Nobelin fysiologian tai lääketieteen palkinnon Honjo jakoi vuonna 2018 James P. Allisonin kanssa. He ovat molemmat keksineet, miten ihmisen immuunijärjestelmän saa torjumaan syöpää. Honjon löytämän PD-1-proteiinin, joka jarruttaa T-solujen haluja hyökätä syöpäsolujen kimppuun. Proteiinin kohdistuneesta löydöstä saatiin vaikuttavia tuloksia vuonna 2010.[5]
Lähteet
Aiheesta muualla
1901–1925
|
1901: Behring
1902: Ross
1903: Finsen
1904: Pavlov
1905: Koch
1906: Golgi, Ramón y Cajal
1907: Laveran
1908: Metšnikov, Ehrlich
1909: Kocher
1910: Kossel
1911: Gullstrand
1912: Carrel
1913: Richet
1914: Bárány
1919: Bordet
1920: Krogh
1922: Hill, Meyerhof
1923: Banting, Macleod
1924: Einthoven
|
1926–1950
|
1926: Fibiger
1927: Wagner-Jauregg
1928: Nicolle
1929: Eijkman, Hopkins
1930: Landsteiner
1931: Warburg
1932: Sherrington, Adrian
1933: Morgan
1934: Whipple, Minot, Murphy
1935: Spemann
1936: Dale, Loewi
1937: Szent-Györgyi
1938: Heymans
1939: Domagk
1943: Dam, Doisy
1944: Erlanger, Gasser
1945: Fleming, Chain, Florey
1946: Muller
1947: C. Cori, G. Cori, Houssay
1948: Müller
1949: Hess, Moniz
1950: Kendall, Reichstein, Hench
|
1951–1975
|
1951: Theiler
1952: Waksman
1953: Krebs, Lipmann
1954: Enders, Weller, Robbins
1955: Theorell
1956: Cournand, Forssmann, Richards
1957: Bovet
1958: Beadle, Tatum, Lederberg
1959: Ochoa, Kornberg
1960: Burnet, Medawar
1961: Békésy
1962: Crick, Watson, Wilkins
1963: Eccles, Hodgkin, Huxley
1964: Bloch, Lynen
1965: Jacob, Lwoff, Monod
1966: Rous, Huggins
1967: Granit, Hartline, Wald
1968: Holley, Khorana, Nirenberg
1969: Delbrück, Hershey, Luria
1970: Katz, Euler, Axelrod
1971: Sutherland
1972: Edelman, Porter
1973: Frisch, Lorenz, Tinbergen
1974: Claude, Duve, Palade
1975: Baltimore, Dulbecco, Temin
|
1976–2000
|
1976: Blumberg, Gajdusek
1977: Guillemin, Schally, Yalow
1978: Arber, Nathans, Smith
1979: Cormack, Hounsfield
1980: Benacerraf, Dausset, Snell
1981: Sperry, Hubel, Wiesel
1982: Bergström, Samuelsson, Vane
1983: McClintock
1984: Jerne, Köhler, Milstein
1985: Brown, Goldstein
1986: Cohen, Levi-Montalcini
1987: Tonegawa
1988: Black, Elion, Hitchings
1989: Bishop, Varmus
1990: Murray, Thomas
1991: Neher, Sakmann
1992: Fischer, Krebs
1993: Roberts, Sharp
1994: Gilman, Rodbell
1995: Lewis, Nüsslein-Volhard, Wieschaus
1996: Doherty, Zinkernagel
1997: Prusiner
1998: Furchgott, Ignarro, Murad
1999: Blobel
2000: Carlsson, Greengard, Kandel
|
2001–
|
2001: Hartwell, Hunt, Nurse
2002: Brenner, Horvitz, Sulston
2003: Lauterbur, Mansfield
2004: Axel, Buck
2005: Marshall, Warren
2006: Fire, Mello
2007: Capecchi, Evans, Smithies
2008: zur Hausen, Barré-Sinoussi, Montagnier
2009: Blackburn, Greider, Szostak
2010: Edwards
2011: Beutler, Hoffmann, Steinman
2012: Gurdon, Yamanaka
2013: Rothman, Schekman, Südhof
2014: O’Keefe, M.-B. Moser, E. Moser
2015: Campbell, Ōmura, Tu
2016: Ōsumi
2017: Hall, Rosbash, Young
2018: Allison, Honjo
2019: Kaelin, Ratcliffe, Semenza
2020: Alter, Houghton, Rice
2021: Julius, Patapoutian
2022: Pääbo
2023: Karikó, Weissman
2024: Ambros, Ruvkun
|
|
---|
| Kansainväliset | |
---|
| Kansalliset | |
---|
| Tieteilijät | |
---|
| Muut | |
---|
|
|
|