Taru NordlundTaru Nordlund (os. Salminen, s. 1967[1]) on suomalainen kielentutkija, filosofian tohtori ja Helsingin yliopiston suomen kielen professori.[2] Nordlund toimi Virittäjä-lehden päätoimittajana 2008-2009. Tieteellisellä urallaan hän on erikoistunut sosiolingvistiikkaan, vanhaan kirjakieleen sekä 1800-luvun itseoppineiden suomenkielisten kirjoittajien kielen tutkimukseen.[3][4] KoulutusNordlund valmistui suomen kielen oppiaineesta filosofian tohtoriksi vuonna 2000 tyttönimellään Taru Salminen. Hänen väitöskirjansa on artikkelimuotoinen teos Morfologiasta moniäänisyyteen: suomen kielen kvasirakenteen merkitys, käyttö ja kehitys. Nordlund väitteli Helsingin yliopistosta ja väitöskirjan julkaisi Suomalaisen kirjallisuuden seura SKS.[1] Väitöstyössään Nordlund käsittelee olla-verbin ja -vinaan/-vinään-loppuisen verbimuodon muodostamaa kvasirakennetta (esim. oli menevinään, on olevinaan) ja sen merkityksiä. Nordlund toi tutkimuksessaan esiin, miten kvasirakennetta käytetään usein kieliopillistuneena "muka"-merkityksessä, lausuttua epäilevänä tai vähättelevänä.[5] UraTaru Nordlund on Helsingin yliopiston humanistisen tiedekunnan suomen kielen oppiaineen professori. Hänet valittiin virkaan vuonna 2014.[6] Lisäksi hän on suomen kielen oppiaineen dosentti.[7] Tutkijana hän on julkaissut runsaasti kirjoja ja artikkeleita läpi 2000-luvun. Tuottoisimmillaan hän oli vuonna 2013, jolloin häneltä ilmestyi seitsemän tieteellistä julkaisua. Nordlund tutkii kielen käyttöä sosiolingvistisesta näkökulmasta: mitä teksti ja sen kirjakielisyys kertoo kirjoittajansa identiteetistä, ja miten tekstillä voi jopa rakentaa identiteettiä?[8] Hänen tutkimuksissaan keskitytään erityisesti vanhaan kirjakieleen sekä varhaisimpien suomeksi kirjoittaneiden, mutta kouluja käymättömien kirjoittajien teksteihin ja kielenpiirteisiin.[3] Hän osallistui Suomalaisen kirjallisuuden seuran poikkitieteelliseen Kansanihmiset ja kirjallistuminen 1800-luvun Suomessa -tutkijaverkostoon (2002-2013), jossa selvitettiin, miten Suomen kirjallinen kulttuuri kehittyi muistitiedon ja puheen rinnalle.[9] Nordlund toimii aktiivisesti muiden tutkijoiden käsikirjoitusten vertaisarvioijana, osallistuu akateemisille kursseille, konferensseihin ja seminaareihin sekä järjestää niitä myös itse. Hän on myös toiminut useiden kielitieteellisten väitöskirjojen ohjaajana.[10] Nordlund oli Kotikielen seuran hallituksen jäsen vuosina 2004-2007[11] sekä seuran julkaiseman, kielitieteellisen aikakauslehti Virittäjän päätoimittaja vuodet 2008-2009.[12] Hän on ollut lehden toimitusneuvoston jäsen vuodesta 2012 lähtien.[13] Hän oli myös Studia Fennica (Linguistica) -lehden toimituskunnan jäsen vuodet 2014-2016.[14] Lisäksi hän on toiminut Sanakirjasäätiön sihteerinä ja hallituksen jäsenenä.[15][16] Lähteet
|
