Suomenselkää luonnehditaan usein karuksi ja laakeaksi alueeksi. Maaston suhteelliset korkeuserot jäävät yleensä alle 20 metriin. Metsämaat Suomenselän alueella ovat pääosin karuja puolukkatyypin männikkökankaita. Alueelle on tyypillistä myös soiden huomattava runsaus. Täten Suomenselällä on paljon lakka- ja karpalosoita. Alueen vallitseva maalaji on moreeni. Suomenselkää on myös nimitetty ”Lapin sormeksi” runsaslumisten talvien ja ympäröiviä alueita heikompien kasvien menestysmahdollisuuksien vuoksi. Suomenselkää pitkin keskiboreaalinen metsäkasvillisuusvyöhyke, joka Itä-Suomessa alkaa vasta Kainuun rajoilla ja Pohjois-Karjalassa, ulottuu eteläisimmillään Satakunnan maakunnan pohjoisosiin[2]. Suomenselkä tarjoaa eläinlajeille vaellusreitin idästä eteläiseen Suomeen ja rajoittuu idässä Maanselkään.
Suomenselkä on keskimäärin muuta maata harvempaan asutettua seutua, ja paikkakunnista suurin osa on rakenteeltaan maatalousvaltaisia. Myös turismi ja kaupankäynti on osassa kunnista merkittävää. Joissain kunnissa on pienteollisuutta ja teollisuusyhtiöitä, ja Pohjois-Pohjanmaan laajat turvesuot ovat mahdollistaneet turvevoimateollisuuden.
Suomenselän liikenne rakentuu melko lailla sitä halkovan Kantatie 58:n varaan, joka halkaisee sen pohjois-etelä-suuntaisesti. Tie alkaa Kangasalta ja kulkee Keuruun, Karstulan ja Haapajärven kautta Kärsämäelle. Kyseinen tie on Suomen kantateistä pisin, ja on kaikkiaan 385 kilometriä pitkä. Sitä kutsutaankin epävirallisesti Suomenselkätieksi. Tie on pääosin hyvässä kunnossa ja koostuu useasta eri tiejaksosta.
; eteläisellä Suomenselällä Oriveden HirsilästäVirtain ja Alavuden kautta Lapualle kulkeva kantatie. 66 tuli joskus kuuluisaksi huonosta kunnostaan, ja siitä tehtiinkin laulu Valtatie 66, käännöslauluna. Tietä on sittemmin paljon kunnostettu ja uusittu. Tien varrella on monia nähtävyyksiä.
Kantatie 75:tä voidaan pitää taas yhtenä Maanselän merkittävänä liikenneväylänä, joka toimii 77-tien jatkeena Siilinjärveltä itään päin. 77 on osa Sinistä tietä.
Suomenselkä on vakiintunut melko hyvin Suomen maantieteelliseen nimistöön, ja se on omaksuttu melko laajasti. Yleisesti puhutaan Suomenselän seudusta, ja Suomenselällä kunnat ovat ottaneet sen nimistöönsä kuvaamaan maantieteellistä sijaintiaan. Erityisesti Ähtärin jaAlajärven seudulla sekä Perhon ja Kinnulan seudulla on käytetty nimeä aktiivisesti. Lisäksi Virroilla ilmestyy sanomalehti nimeltään Suomenselän Sanomat ja on olemassa Suomenselän Lintutieteellinen Yhdistys ja nimeä on laajalti käytetty kunta- ja koulutusyhtymien yhdysnimenä.