Sosialistinen Työpuolue

Sosialistinen Työpuolue oli suomalainen sosialidemokraattinen puolue, joka toimi vuosina 1918–1919. Puolueen äänenkannattaja oli sanomalehti Työn Valta (1917–1919). Puoluetta johti Vihtori Kosonen, joka oli myös äänenkannattajan vastaava toimittaja. Puolueen kannattajat kutsuivat itseään oikeistososialisteiksi[1]. Puolueen ohjelma pohjautui bernsteinilaiseen revisionistiseen marxismiin. Heinäkuusta 1918 kesäkuuhun 1919 kestäneen valmisteluvaiheen aikana järjestö tunnettiin nimellä Suomen Sosialidemokraattinen Uudistuspuolue.

Puoluetoimisto sijaitsi Helsingissä osoitteessa Iso Roobertinkatu 23, jossa toimi myös Työn Valta.[2]

Tausta

Suomen sosialidemokraattisessa puolueessa oli jo pitkään ollut riitoja maltillisen ja radikaalin suuntauksen välillä.[3] Erot kärjistyivät loppuvuonna 1917. Joulukuussa 1917 aloitti ilmestymisensä maltillisena tunnetun Vihtori Kososen toimittama Työn Valta -lehti, joka kannatti bernsteinilaista revisionistista marxismia[4]. Näytenumerossa ilmoitettiin julkaisijoiden tahtovan muodostaa sosialidemokraattiseen puolueeseen "maltillisen ryhmän", joka taistelisi "porvaristoa vastaan valistamalla työväkeä ja ohjaamalla sitä rauhalliselle luokkataistelun tielle". Ryhmän mukaan SDP:n johdon noudattama taktiikka vahingoitti työväen asiaa ja se halusi erottaa puolueesta väkivaltaisia menettelytapoja (kuten punakaarteja) kannattaneet, joita kutsuttiin anarkisteiksi.[5] Sisällissodan punainen hallinto esti lehden ilmestymisen.[6] Kansanvaltuuskunta takavarikoi Työn Vallan tilaamat ja sen varastossa olleet paperit.[7] Lehdessä mukana olleet erotettiin puolueesta.[8]

Työn Valta pystyi aloittamaan uudelleen jo 16. huhtikuuta – huomattavasti aiemmin kuin muut työväenlehdet. Vihtori Kosonen kritisoi lehdessä voimakkaasti vallankumousyritystä ja vaati uuden "puhtaasti parlamentaarisen" sosialidemokraattisen puolueen perustamista heti olosuhteiden salliessa.[9] Työn Valta kritisoi myös niitä SDP:n maltillisia johtohenkilöitä, jotka vetosivat sodan rauhanomaisen päättämisen puolesta.[8] Ryhmittymän mukaan myös SDP:n maltilliset olivat vastuussa kapinasta, koska he eivät olleet toimineet sitä vastaan päättäväisemmin ja aiemmin.[10] Punakaartilaiset tappoivat Työn Vallan toimittaja Paavo Viitasen Viipurissa huhtikuun lopulla, kun hän yritti saada punaisia luopumaan taistelusta.[11]

Sosialidemokraattinen Uudistuspuolue

"Ehdotus ohjelmaksi Suomen Sosialidemokraattiselle Uudistuspuolueelle" julkaistiin Työn Vallassa 3.7.1918. Ohjelman periaatteellisessa osassa puolue asetti päämääräkseen "tuotannonvälineitten siirtämisen yhteiskunnan haltuun, jolloin suurtuotanto oltuaan tähän saakka riistetyille luokille kurjuuden lähteenä, muuttuu köyhälistön ja koko ihmiskunnan korkeimman menestyksen ja täydellistymisen lähteeksi." Puolueen kerrottiin olevan "työläisten ja pienviljelijäin luokkataistelupuolue", joka vastusti "luokkavihan lietsomista" ja taisteli "laillisilla ja parlamentaarisilla keinoilla". Puolue halusi edistää pienviljelyä, jota pidettiin kansantaloudellisesti suurmaataloutta etevämpänä. Puolue kannatti "kansainvälisyyden periaatetta, jonka päämääränä on kansojen vapaa liitto kansallisen itsemääräämisoikeuden pohjalla." 13-kohtaisessa lähimpien vaatimusten ohjelmassa kannatettiin tasavaltaista hallitusmuotoa, kansanäänestyksiä, sananvapautta, sukupuolten välistä tasa-arvoa, koulupakkoa, progressiivista verotusta, maksuttomia oikeudenkäyntejä ja terveydenhuoltoa, tehokasta työsuojelua, minimipalkan määräämistä sekä kansanvakuutusta työntekijöille ja vastustettiin vakinaista armeijaa, valtionkirkkoa ja uskonnonopetusta.[12] Ohjelman laatijat nojautuivat etenkin Eduard Bernsteinin ja Eduard Davidin revisionistisiin ja reformistisiin ajatuksiin. Ohjelman kerrottiin eroavan SDP:n vanhasta ohjelmasta esimerkiksi sen käsityksissä liikkeiden keskittymisestä, pääomien kasaantumisesta, työväen kurjistumisesta ja liikepulista. Ohjelma korosti yhteiskunnan asteittaista kehittämistämistä (kautskyläisen) vallankumouksellisuuden sijaan.[13] SDP:n maltillisten tavoin Uudistuspuolue kannatti yhteistyötä liberaalien porvareiden kanssa.[8]

Ohjelmaluonnoksen laatijat valitsivat kolmehenkisen toimikunnan (J. K. Kari, Vihtori Kosonen, Niilo Rauvala) edistämään uuden puolueen järjestäytymistä. Työn Vallan lisäksi Uudistuspuolueen suuntausta kannatti vuonna 1918 ilmestynyt Itä-Suomen Työmies -lehti.[14] Puolueen kannatus jäi vähäiseksi, mutta tutkija Hannu Soikkasen mukaan ryhmän edustamat näkemykset kuvasivat työväen tuntoja laajemminkin. Monien sosialidemokraattien ärtymys suuntautui sodan päätyttyä nimenomaan oman puolueen johtohenkilöihin ja vanhoihin ohjelmallisiin linjauksiin.[8] Toiminnan aloittamista hidasti työväenjärjestöjä koskenut toimintakielto. Uudistuspuolue ilmoitti yhdistyksen perustamisaikeesta Helsinkiin syyskuun lopussa.[15] Kosonen arvosteli voimakkaasti samaan aikaan tapahtunutta SDP:n toiminnan uudelleen aloittamista.[16] Osa Uudistuspuolueen alkuvalmisteluissa mukana olleista piti Kososen linjaa liian jyrkkänä suhteessa SDP:n Suomen Sosialidemokraattiin ja kapinaan osallistuneisiin.[17]

Helsingin yhdistystä valmisteleva ensimmäinen julkinen kokous pidettiin 28. lokakuuta Uudella ylioppilastalolla. Tilaisuudessa puhuivat Eino Leino, J. K. Kari ja Vihtori Kosonen. Kosonen kertoi, että toistakymmentä kapinasta erossa pysytellyttä työväenyhdistystä oli ilmoittautunut mukaan puoluehankkeeseen. Toimikunta valtuutettiin kutsumaan koolle yhdistyksen perustava kokous heti kun se olisi mahdollista.[18] Perustaminen kuitenkin siirtyi. Marraskuun puolivälissä Taavi Tainio vetosi Työn Vallassa Uudistuspuolueen kannattajiin, jotta he pidättäytyisivät uuden puolueen perustamisesta ja osallistuisivat SDP:n tulevaan puoluekokoukseen,[19] minkä jälkeen Kosonen kehottikin kannattajiaan osallistumaan edustajakokousvaaleihin. Kosonen totesi, ettei omalle puolueelle toistaiseksi ollut tarvittavia edellytyksiä.[20]

Sosialistinen Työpuolue

Puoluehanke laitettiin uudelleen vireille helmikuussa 1919. Työn Vallassa julistettiin, että SDP oli siirtynyt liiaksi vasemmalle ja oikeistososialistien toiminta sen puitteissa oli osoittautunut "kaikin puolin mahdottomaksi". Maaliskuun eduskuntavaaleissa kehotettiin kuitenkin vielä äänestämään SDP:tä.[21] Kosonen kierteli esitelmöimässä oikeistososialismista ympäri maata.[22] Sosialidemokraattisen Uudistuspuolueen Turun paikallisyhdistys muodostettiin helmikuussa[23] ja Viipurin sekä Lahden paikallisosastot maaliskuussa.[24] Toukokuussa kaksi uudistuspuolueeseen kuulunutta Hämeenlinnan kaupunginvaltuuston sosialistisen ryhmän jäsentä äänesti suojeluskunnille myönnettävien avustusten puolesta, jolloin he saivat paheksumislausunnon SDP:n kunnallisjärjestöltä.[25]

Puolue perustettiin 8.-9. kesäkuuta 1919 Helsingissä pidetyssä kokouksessa. Väliaikaiseen puoluetoimikuntaan valittiin viisi helsinkiläistä (Otto J. Vuorio, Niilo Rauvala, August Vuorinen, Vilho Viitanen ja Vihtori Kosonen) ja lisättyyn puoluetoimikuntaan kuusi henkilöä muualta maasta (Timo Korpimaa, P. A. Heinonen, Väinö Merivirta, Kaarlo Salmela, Arvid Nuutinen ja Emil Viinikainen). Kokous hyväksyi 7-kohtaisen lauselman "puolueen menettelytavoista, järjestäytymisestä ja suhteista tärkeimpiin ajankysymyksiin". Siinä vaadittiin ammattiyhdistys- ja osuustoiminnan erottamista puolueista, suojeluskuntien säilyttämistä toistaiseksi, armahdusta kapinasta tuomituille sekä sodanaikaisen terrorin julkisen käsittelyn lopettamista. Puolue vastusti hyökkäyssotaa Venäjälle, mutta antoi tukensa Karjalan heimoveljien taisteluille. Kokouksessa hyväksytty ohjelma muotoiltiin uudistuspuolueen aiemman luonnoksen pohjalta pienin muutoksin. Muutoksilla puolue halusi korostaa etenkin laillisia toimintamuotoja ja tukea kansallisuusaatteelle.[26] 30. kesäkuuta pidetyssä puoluetoimikunnan kokouksessa puheenjohtajaksi valittiin Kosonen, puoluesihteeriksi Vuorio ja rahastonhoitajaksi Vuorinen. Vuorio nimettiin myös puolueen järjestäjän ja puhujan toimeen.[27] Vuorio kierteli puhumassa ainakin Turun seudulla,[28] missä hän oli aiemmin toiminut SDP:n piirin luennoitsijana.[29]

Työpuolueen mukaan SDP ei ajanut maatyökansan asiaa, koska puolue ei tukenut pienviljelyn edistämistä tai viljelyskelpoisen maan luovuttamista tilattomille. Työpuolue kannatti suurtilojen maiden pakkolunastuksia pienviljelijöille ja se halusi perustaa Suomeen satojatuhansia uusia pientiloja.[30]

Työn Valta ilmestyi viimeisen kerran 13. syyskuuta 1919. Lopettamisen syyksi ilmoitettiin puutteelliset paino-olot ja tilaajamäärän väheneminen. Viimeisen numeron mukaan Suomen työväki oli siirtynyt voimakkaasti vasemmalle ja "puhtaan sosialismin" kannattajajoukko oli jäänyt mitättömän pieneksi.[31] Loppuvuonna puolueen oli tarkoitus julkaista vielä joululehti Talvi-ilta,[32] jonka avustajiksi ilmoitettiin monia tunnettuja nimiä kuten Albert Gebhard, Akseli Gallen-Kallela, Tyko Sallinen, Heikki Tandefelt, Viljo Kojo, Alvar Kangasmaa, Eino Leino, Larin Kyösti, L. Onerva, Aarni Kouta, Selma Anttila, Severi Nuormaa ja Leevi Madetoja.[33] Sanomalehti Osakeyhtiö Työn Valta teki konkurssin.[34]

6. syyskuuta 1919 Työn Vallassa kirjoitettiin, että puolueen kannattajat aikovat pysyä erillään SDP:stä ainakin niin kauan kuin bolševismin kannattajat saivat kuulua puolueeseen.[35] Vasemmistosuuntauksen kannattajat alkoivat erota SDP:stä joulukuun 1919 puoluekokouksen jälkeen.[36]

Lähteet

  1. ks. esim. Mikä uuden puolueen nimeksi? Työn Valta, 4.6.1919. ; Oikeistososialistisia yhdistyksiä perustamaan. Työn Valta, 12.2.1919. ; Itä-Suomen Työmiehen nimiö 1918; Työn Vallan nimiö 1919.
  2. Työn Valta 7.11.1918-12.9.1919
  3. ks. esim. T. K.: Uudistuspuolueen riveihin. Työn Valta, 11.7.1918.
  4. Ohjelmamme. Työn Valta, 15.12.1917.
  5. Taistelumme tarkoitus. Työn Valta, 15.12.1917.
  6. Suomen lehdistön historia 7, s. 160. Kustannuskiila, 1988. ISBN 951-657-241-3
  7. Työn Valta. Työn Valta, 16.4.1918.
  8. a b c d Hannu Soikkanen: Kohti kansanvaltaa I, s. 316-318. SDP, 1975.
  9. V. K.: Suomen Sosialidemokraattisen puolueen itsemurha. Työn Valta, 16.4.1918.
  10. "Maltilliset" sosialistit ja kansalaiskapina. Työn Valta, 3.9.1918.
  11. Maisteri Paavo Viitanen. Työn Valta, 23.4.1919.
  12. Ehdotus ohjelmaksi Suomen Sosialidemokraattiselle Uudistuspuolueelle. Työn Valta, 3.7.1918.
  13. T. K.: Porvarilehtien arvostelut puolueohjelmaehdotuksestamme. Työn Valta, 17.7.1918.
  14. V. K.: Suomen Sosialidemokraattinen Uudistuspuolue. Alkuvalmistukset. Työn Valta, 4.7.1918.
  15. Sosialidemokraattinen yhdistys Helsinkiin. Työn Valta, 26.9.1918.
  16. V. K.: Välit selvenevät. Työn Valta, 12.10.1918.
  17. L-o: Älkää lisätkö kiviä kuormaan!. Työn Valta, 17.10.1918.
  18. Ensimmäinen julkinen sosialistinen kokous Helsingissä. Työn Valta, 29.10.1918.
  19. T. Tainio: Nykyhetken mietteitä. Työn Valta, 16.11.1918.
  20. V. K.: Työn Valta ja sen tarkoitusperät. Työn Valta, 23.11.1918.
  21. Oikeistososialistisia yhdistyksiä perustamaan. Työn Valta, 12.2.1919. ; T. K.: Oikeistososialismi Suomessa. Työn Valta, 12.2.1919.
  22. Karjalan Aamulehti, 9.2.1919, s. 1. ; Oikeistososialistien kokous. Turun Sanomat, 16.2.1919. ; Kaleva, 15.3.1919, s. 1. ; Sosialistinen puolue. Aamulehti, 25.3.1919.
  23. Oikeistososialismin merkitys meillä. Työn Valta, 26.2.1919.
  24. Oikeistososialistien järjestäytyminen. Työn Valta, 19.3.1919. ; Oikeistososialistinen yhdistys perustettu Lahteen. Työn Valta, 2.4.1919.
  25. Timo Korpimaa: Uuden Suomen toimitukselle. Uusi Suomi, 6.5.1919.
  26. Puoluekokouksemme. Työn Valta, 12.6.1919. ; Sosialistisen Työpuolueen ohjelma. Työn Valta, 19.6.1919.
  27. Sosialistisen Työpuolueen puoluetoimikunnan kokous. Työn Valta, 1.7.1919.
  28. Puolueemme puhetilaisuudet. Työn Valta, 25.7.1919.
  29. E. Lähde: Puoluetovereille Turun l. et. vaalipiirissä. Demokraatti, 2.8.1919.
  30. Timo Korpimaa: Maatyökansan vapautus. Maakysymys suurin yhteiskunnallinen kysymyksemme. Työn Valta, 19.7.1919. Julkaistu myös Työpuolueen lentolehtenä n:o 1
  31. Työn Valta lakkaa ilmestymästä. Työn Valta, 13.9.1919.
  32. Talvi-ilta. Työn Valta, 13.9.1919.
  33. Talvi-ilta. Sosialistisen Työpuolueen joulujulkaisu. Työn Valta, 23.8.1919.
  34. Uusi Suomi, 12.3.1920, s. 8. ; Kansan Työ, 10.3.1920, s. 2.
  35. Työpuoluelainen: Puolueemme olemassaolon oikeutus. Työn Valta, 6.9.1919.
  36. Hannu Soikkanen: Kohti kansanvaltaa I, s. 381-382. SDP, 1975.

Aiheesta muualla

Read other articles:

Ini adalah nama Tionghoa; marganya adalah Chan (nama pernikahan) dan Fang (nama maiden). Yang TerhormatAnson Maria Elizabeth ChanGBM, GCMG, CBE, JP陳方安生Anson Chan pada 2005 Ketua Sekretaris AdministrasiMasa jabatan1 Juli 1997 – 30 April 2001 PenggantiDonald TsangKetua Sekretaris Hong KongMasa jabatan29 November 1993 – 30 Juni 1997 PendahuluSir David Robert FordPenggantiDiri sendiri (sebagai Ketua Sekretaris Administrasi)Anggota Dewan Legislatif Hong KongMasa jabat...

 

Banua adalah sebutan untuk desa besar yang dapat terdiri dari beberapa buah anak kampung yang terdapat di Kalimantan Selatan, terutama dahulu digunakan pada masa Kesultanan Banjar dan masa kolonial Hindia Belanda. Dalam setiap banua terdapat suatu sistem kemasyarakatan yang disebut Sasangga Banua. Banua lebih kurang setara dengan sebuah perkampungan besar. Banua juga sering diartikan sebagai Negeri (Distrik/Lalawangan/Watek, misalnya Banua Lima). Pada masa sekarang sering diartikan Kabupaten,...

 

Galeries dans des sédiments fossilisés, creusées par des crustacés fouisseurs de l'époque Jurassique (Sud d'Israël). Le Lystrosaurus est un reptile fouisseur de l'ordre des Thérapsides — ou reptiles mammaliens — . Il vécut entre le Permien supérieur et le Trias supérieur. C'est l'une des rares grandes espèces rescapées de la grande extinction des espèces (peut-être en partie grâce à sa capacité à se protéger sous le sol ?) Amphisbène, reptile fouisseur présentant...

Marigniercomune Marignier – Veduta LocalizzazioneStato Francia RegioneAlvernia-Rodano-Alpi Dipartimento Alta Savoia ArrondissementBonneville CantoneBonneville TerritorioCoordinate46°06′N 6°31′E / 46.1°N 6.516667°E46.1; 6.516667 (Marignier)Coordinate: 46°06′N 6°31′E / 46.1°N 6.516667°E46.1; 6.516667 (Marignier) Superficie20,01 km² Abitanti6 324[1] (2009) Densità316,04 ab./km² Altre informazioniCod. postale7497...

 

Revolt of Saint TitusThe winged Lion of Saint Mark, symbol of the Venetian Republic, standing guard over the Regno di CandiaDateAugust 1363 – 1364LocationCreteResult Republic of Venice retains control of CreteBelligerents  Republic of Venice Latin feudatories allied with the Greek populationCommanders and leaders Luchino dal Verme Marco Gradenigo,Tito Venier,John Callergi The Revolt of Saint Titus (Greek: Eπανάσταση του Αγίου Τίτου) was a fourteenth-century rebell...

 

Pour les articles homonymes, voir Binger. Louis-Gustave Binger Naissance 14 octobre 1856Strasbourg, France Décès 10 novembre 1936 (à 80 ans)L'Isle-Adam, France Origine France Allégeance Armée française Autres fonctions Gouverneur de Côte d'Ivoire modifier  Louis-Gustave Binger, né le 14 octobre 1856 à Strasbourg et mort le 10 novembre 1936 à L'Isle-Adam, est un officier, explorateur de l’Afrique de l'Ouest et administrateur colonial français. Jeunesse Né à Strasbourg...

Polyhedral compromise map projection The world on a Dymaxion projection, with 15° graticule Dymaxion projection with Tissot's indicatrix of deformation An icosahedron, the shape the world map is projected onto before unfoldingThe world flattens to a Dymaxion map as it unfolds into an icosahedron net with nearly contiguous land masses. This icosahedral net shows connected oceans surrounding Antarctica. Example of use illustrating early human migrations according to mitochondrial population ge...

 

Pour les articles homonymes, voir Madrigal (homonymie). Cet article concerne la forme de musique vocale de la Renaissance. Pour la forme musicale essentiellement italienne du XIVe siècle, qui n'a pas de rapport, voir madrigal du Trecento. Page de titre d'un recueil de madrigaux du compositeur de la Renaissance Luzzasco Luzzaschi (Rome, Simone Verovio 1601). Le madrigal est une forme ancienne de musique vocale qui s'est développée au cours de la Renaissance et au début de la période ...

 

Citadel of Raymond de Saint-Gilles This is an alphabetical list of castles in Lebanon. Beaufort Castle, Lebanon Belhacem Byblos Castle Scandelion Castle or Kherbet Iskandaroûna in Chamaa Citadel of Raymond de Saint-Gilles or Tripoli Castle Deir Kifa Castle Doubiye Castle Gibelacar Hasbaya Castle Iaal Castle Lion Tower Moinetre Moussa Castle Mseilha Fort Saint Louis Castle or Qalaat Al Muizz Sidon Sea Castle Smar Jbeil Toron See also Architecture portalLebanon portal List of castles List of ...

土库曼斯坦总统土库曼斯坦国徽土库曼斯坦总统旗現任谢尔达尔·别尔德穆哈梅多夫自2022年3月19日官邸阿什哈巴德总统府(Oguzkhan Presidential Palace)機關所在地阿什哈巴德任命者直接选举任期7年,可连选连任首任萨帕尔穆拉特·尼亚佐夫设立1991年10月27日 土库曼斯坦土库曼斯坦政府与政治 国家政府 土库曼斯坦宪法 国旗 国徽 国歌 立法機關(英语:National Council of Turkmenistan) ...

 

土库曼斯坦总统土库曼斯坦国徽土库曼斯坦总统旗現任谢尔达尔·别尔德穆哈梅多夫自2022年3月19日官邸阿什哈巴德总统府(Oguzkhan Presidential Palace)機關所在地阿什哈巴德任命者直接选举任期7年,可连选连任首任萨帕尔穆拉特·尼亚佐夫设立1991年10月27日 土库曼斯坦土库曼斯坦政府与政治 国家政府 土库曼斯坦宪法 国旗 国徽 国歌 立法機關(英语:National Council of Turkmenistan) ...

 

В Википедии есть статьи о других людях с такой фамилией, см. Голиков. Вадим Голиков Имя при рождении Вадим Сергеевич Голиков Дата рождения 27 апреля 1932(1932-04-27) Место рождения Бежецк, Московская область, СССР Дата смерти 14 ноября 2004(2004-11-14) (72 года) Место смерти Санкт-Петербург,...

This article includes a list of general references, but it lacks sufficient corresponding inline citations. Please help to improve this article by introducing more precise citations. (October 2022) (Learn how and when to remove this message) Youth in Nigeria[1] includes citizens of the Federal Republic of Nigeria aged 18–29 years according to the new-youth policy (2019).[2] However, the African youths [3] charter recognises youths as people between the age of 15 and ...

 

عازل أنثوي1: مثانة، 2: عظم العانة، 3: حالب، 4: مهبل، 5: رحم، 6: قبو المهبل، 7: عنق الرحم، 8: العازل، 9: مستقيمالخلفيةالنوعحاجزأول استعمالعقد 1880فشل (السنة الأولى مع مبيد النطاف)الاستعمال المثالي6%[1]الاستعمال النموذجي12%[1]الاستعمالالمعكوسيةحاليتذكير المستخدميتم إدخاله قبل ...

 

Dean pada tahun 2008. Roger Dean (lahir 31 Agustus 1944) adalah seniman kontemporer yang paling dikenal lewat karya-karyanya untuk sampul-sampul album, yang dimulai pada akhir tahun 1960-an. Ia dilahirkan di Inggris, tetapi menghabiskan masa kanak-kanaknya berkeliling dunia bersama ayahnya yang seorang tentara. Keluarga mereka kembali ke Inggris pada 1959 dan Dean meraih National Diploma of Design dari Canterbury School of Art. Pada 1968, ia lulus dari Royal College of Art di London. Karya sa...

كأس الدوري الألماني كأس الدوري الألماني سنة التأسيس 1997 المنطقة  ألمانيا عدد الفرق 6 النادي الأكثر نجاحاً بايرن ميونخ (6 ألقاب) تعديل مصدري - تعديل   درع البطولة كأس الدوري الألماني (بالألمانية: DFL-Ligapokal) هي بطولة كرة قدم تقام سنوياً في ألمانيا وكانت تقام قبل بداية الموسم �...

 

African news media service Television channel africanewsCountryFranceBroadcast area 32 African countries Burkina Faso Burundi Cameroon Central African Republic Chad Democratic Republic of the Congo DjiboutiEquatorial Guinea Gabon Gambia Ghana Guinea Guinea-Bissau Ivory Coast Kenya Liberia Madagascar Mali Mauritania Mozambique Niger Nigeria Republic of Congo Rwanda Sao Tome Senegal Sierra Leone South Africa Tanzania Togo Uganda HeadquartersLyon, France(formerly Pointe-Noire, Congo)ProgrammingL...

 

  لمعانٍ أخرى، طالع كاريا (توضيح).   هذه المقالة عن الإقليم في آسيا الصغرى. لمعانٍ أخرى، طالع كاريا. كاريامعلومات عامةالمنطقة تركيا وصفها المصدر  القائمة ... موسوعة باولي الحقيقية للدراسات الكلاسيكية القاموس الحقيقي للآثار الكلاسيكية للوبكر الموسوعة الكتابية ل...

Electromagnetic effect in physics The quantum Hall effect (or integer quantum Hall effect) is a quantized version of the Hall effect which is observed in two-dimensional electron systems subjected to low temperatures and strong magnetic fields, in which the Hall resistance Rxy exhibits steps that take on the quantized values R x y = V Hall I channel = h e 2 ν , {\displaystyle R_{xy}={\frac {V_{\text{Hall}}}{I_{\text{channel}}}}={\frac {h}{e^{2}\nu }},} where VHall is the Hall voltage, ...

 

Nikos TsiforosΝίκος ΤσιφόροςLahir27 Agustus 1912Iskandariyah, MesirMeninggal6 Agustus 1970Athena, YunaniPekerjaanPenulis naskah, sutradaraTahun aktif1948–1970 Nikos Tsiforos (bahasa Yunani: Νίκος Τσιφόρος; 27 Agustus 1912 – 6 Agustus 1970) adalah seorang humoris, penulis naskah dan sutradara asla Yunani. Ia menulis 64 naskah film antara 1948 dan 1970. Ia juga menyutradarai 17 film antara 1948 dan 1961. Daftar pustaka Sylvia Mittler, The Cr...