Sitruunamelissa (Melissa officinalis) on sitruunalta tuoksuva pehmeälehtinen yrtti, jota käytetään yrttinä ja lääkekasvina. Sitä voi käyttää sekä pääruokien että jälkiruokien ja varsinkin erilaisten juomien maustamiseen ja koristeluun.[2]
Sitruunamelissa on Välimeren alueelta kotoisin oleva yrtti joka kasvaa viljeltynä lähes koko Euroopassa. Se on monivuotinen, mutta Suomessa se talvehtii ulkona vain peitettynä tai paksun lumipeitteen alla.[3] Sielläkin sen versot kuolevat pakkasten tullen, mutta maanalaisista osista nousee uusia keväällä. Lisäksi kasvi siementää itse ja leviää sekä kasvullisesti että siemenistä. Sitruunamelissa on myös hyvä mehiläiskasvi.[4] Ulkonäöltään sitruunamelissa muistuttaa pienikokoista valkopeippiä.
Sitruunamelissan haihtuvat öljyt eli eteeriset öljyt koostuvat useista kymmenistä aineista, jotka osittain vaihtelevat kasvupaikan, korjuuhetken ym syiden johdosta. Sitruunamelissan haihtuvat öljyt koostuvat pääosin seuraavista yhdisteistä:[5]
- beta-karyofylleeni, C15H24, CAS-numero 87-44-5
- beta-karyofylleeniepoksidi, C15H24O, CAS-numero 1139-30-6
- geraniaali eli sitraali a, C10H16O, CAS-numero 141-27-5
- geranioli, C10H18O, CAS-numero 106-24-1
- geranyyliasetaatti C12H20O2, CAS-numero 105-87-3
- linaloli C10H18O, CAS-numero 78-70-6
- metyyliheptenoni C8H14O, CAS-numero 409-02-9
- neraali eli sitraali b C10H16O, CAS-numero 106-26-3
- neroli C10H18O, CAS-numero 106-25-2
- sitronellaali C10H18O, CAS-numero 106-23-0
Suomalaisesta sitruunamelissan haihtuvasta öljystä on löytynyt melko runsaasti myös tymolia C10H14O (CAS-numero 89-83-8) ja karvakrolia C10H14O (CAS-numero 499-75-2), joita ei ole tyypillisesti tuotu esiin ulkomaisissa analyyseissä.
Käyttö
Lehtien maku on raikas ja sitruunainen ja sopii erityisesti salaatteihin, teehen ja syötäväksi sellaisenaan. Kansanlääkinnässä sitä on käytetty rauhoittavana ja verenpainetta alentavana rohtona[6].
Lähteet
Aiheesta muualla
Suomalaiset hyötypuutarhakasvit
Yrtit
|
|
Muut maustekasvit
|
|
Epäorgaaniset mausteet
|
|
Maustesekoitukset
|
|