Sahrami maistuu kitkeränmakealta ja tuliselta. Sitä käytetään pienissä määrin esimerkiksi espanjalaisessa paellassa ja zarzuelassa, italialaisessa risotossa ja ranskalaisessa bouillabaissessa.[1] Sitä käytetään paljon myös iranilaisessa ja intialaisessa keittiössä.[2] Suomessa sahramia käytetään yleisimmin kalaruoissa kuten lohikeitossa sekä leivonnaisissa. Jouluna sahramilla maustetaan joulupullaa ja pääsiäisenä pääsiäispullaa.[3] Sahramilla on myös maustettu alkoholijuomia. Antiikin Roomassa sahramia joskus siroteltiin ilmaan, jotta se puhdistuisi.[1]
Maustesahramin kukan emissä on kolme kirkkaan oranssinpunaista luottia. Ne kerätään käsin ja kuivataan sahramiksi, minkä jälkeen ne voidaan myydä kokonaisina tai jauheena. Yhden sahramikilon valmistamiseen tarvitaan 150 000 maustesahramin kukkaa. Sahrami onkin maailman kallein mauste.[1] Sahrami on kuitenkin erittäin riittoisaa.
EU:n maantieteellisen suojan ovat saaneet Espanjan La Manchan, Italian L’Aquilan ja Kreikan Kozánin sahramit.[4] Sahramia myös väärennetään. Aidossa sahramissa on tunnusomainen voimakas aromi, mutta väärennetyssä ei ole juuri lainkaan tuoksua. Aito sahrami on myös kitkerämmän makuista verrattuna väärennettyyn.[5]
Lähteet
↑ abcdeLaws, Bill: 50 kasvia jotka muuttivat maailmaa, s. 60–61. Suomentanut Ketola, Veli-Pekka. Moreeni, 2012 (alkuteos 2010). ISBN 978-952-254-097-3