Sabah on historiallinen osa Brunein sulttaanikuntaa. Nykyinen Sabah käsittää alueen, joka oli 1800-luvun lopussa muodostunut brittiläinen protektoraattiPohjois-Borneo. Pohjois-Borneo muodostettiin 1880-luvulla kun britannialaiset hankkivat alueluovutuksia aluetta tuolloin hallinneilta Brunein ja Sulun sulttaanikunnilta. Alueen alkuperäisväestö ei hyväksynyt ulkomaalaisten valtaa ja brittihallintoa vastaan nousi kapinoita. Kansannousua johti Mat Salleh, jota pidetään Sabahin historiassa yhtenä maan kansallissankareista. Mat Salleh itse sai surmansa vuonna 1900. 1910-luvulla nousseet uudet kapinat vaikuttivat siihen, että brittiläiset ottivat alueen päätöksentekoon mukaan paikallisia 1920–1930-luvuilla.[3]
Toisen maailmansodan jälkeen Sabahista tehtiin brittien Pohjois-Borneon kruununsiirtomaa. Vuonna 1957 Malaijan liittovaltio itsenäistyi Britanniasta ja vuonna 1963 Borneolla sijainneet Sabah ja Sarawak liittyivät Malaijan pääministerinTunku Abdul Rahmanin ehdottamaan valtioliittoon yhdessä Singaporen kanssa. Borneon pohjoisten alueiden liittäminen Malesiaan laukaisi myös levottomuuksia, sillä Indonesia ja Filippiinit eivät hyväksyneet Sabahin ja Sarawakin liittämistä Malesiaan. Filippiinit katsoi että Sabah oli historiallinen osa Filippiinejä, sillä aluetta oli aiemmin hallinnut Filippiineihin kuuluva Sulun sulttaanikunta. Indonesia taas halusi pitää maat omassa vaikutuspiirissään. Malesian perustamisesta seurasi Indonesian ja Malesian välinen konfrontaatio. Levottomuudet saatiin lopulta kukistettua Brittiläisen Kansainyhteisön tuella.[3][1]
Osavaltion sisämaa on vuoristoista ja Banjaran Crocker -vuoristo jakaa osavaltion kahtia. Sabahissa sijaitsevassa Kinabalun kansallispuistossa sijaitsee Kaakkois-Aasian korkein vuori, 4 095 metriä korkea Kinabalu. Sabahissa sijaitsee myös Malesian ainoa toimiva tulivuori, Bombalai. Sen edellistä purkautimisajankohtaa ei tiedetä varmasti, mutta todennäköisesti edellinen purkaus on tapahtunut noin 27 000 vuotta sitten. [4][5] Osavaltion pisin joki on 560 km pitkä Kinabatangan.[6]
Väestö
Sabahin väestö on etniseltä taustaltaan monimuotoinen ja alueella asuu monia heimoja. Suurin väestöryhmä ovat kadazan-dusunit, joita on 25% Sabahin väestöstä. Bajauväestöä on 10% ja murutväestöä 5%, Brunein malaijeja 5%, muuta malaijiväestöä 20% ja kiinalaisia 9%.[1][7]
Politiikka
Naapuriosavaltio Sarawakin tavoin Sabah ei ole sulttaanikunta, kuten Malakan niemimaalla sijaitsevat Malesian osavaltiot, vaan alueen johdossa on kuvernööri, jonka maan kuningas nimittää virkaansa nelivuotiskaudeksi.[8]
Lähteet
↑ abcdLehtipuu, Markus: Malesia, Singapore, Bali. Helsinki: Suomalainen matkaopas, 2006. ISBN 952-9715-16-1