Rymättylän kirkonkylä eli Rymättylän keskusta on nykyisen Naantalin kaupungin, entisen Rymättylän kunnan alueella sijaitseva taajama. Se sijaitsee Rymättylän pääsaarella Otavassa ja sitä ympäröi kolme vesistöä: itäpuolella merenlahti Kirkkolahti, lounaispuolella Kirkkojärvi ja luoteispuolella Riiaistenjärvi. Kirkonkylä toimii Rymättylän palvelukeskuksena ja se oli myös kunnan hallinnollinen keskus. Kirkonkylän pinta-ala ympäristöineen on noin 4,64 km².[1] Alueella asui vuonna 2009 noin 800 ihmistä, mutta on suunniteltu, että vuonna 2030 väkiluku olisi 1 500–1 800 henkeä.[2]
Kirkonkylän rakennuskanta on lähinnä taajaan asuttua pientaloasutusta, mutta alueella on myös muutamia kerrostaloja sekä kaupungin, seurakunnan ja yritysten palveluja, kuten Rymättylän kirkko, Rymättylän kirjasto, Rymättylän koulu, Sale, ravintola ja leipomo-kahvila sekä Rymättylän Osuuspankki ja apteekki.[1] Keväällä 2019 valmistui Salen uusi suurempi myymälärakennus torin paikalle vanhan Salen viereen. Vanha kerrostalorakennus, jossa oli Sale, muita liiketiloja ja asuntoja, puretaan ja sen tilalle tulee uusi tori.[3]
Länsi- ja itäosassa on pienehköt yritysalueet, joilla toimii muun muassa venetehdas TerhiTec Oy,[1] sekä Durat-kierrätysmuovista kalusteita ja design-tuotteita valmistava Tonester Oy Ltd, jonka toiminnasta on vuosien ajan kiistelty korkeinta hallinto-oikeutta myöten.[4] Tonester on toiminut Rymättylässä vuodesta 1996 lähtien, entisen Abloyn lukkotehtaan tiloissa.[5]
Pohjoisosassa sijaitseva jugend-tyylinen Rymättylän kunnantalo valmistui vuonna 1914. Rakennuksessa on kaksi kerrosta ja kellari, pinta-alaa lähes 500 neliötä. Nykyisin rakennus on yksityisomistuksessa.[6]
Alueen keskeltä kulkee pohjois–etelä-suunnassa seututie 189 eli Rymättyläntie, ja siitä erkanevat itä–länsi-suunnassa maantiet 12138 ja 12139.[1]
↑Koskensalo, Timo: Rymättylän uusi kauppa saa vierelleen torin. Rannikkoseutu, 12.4.2019, nro 29, s. 8–9. Raisio: Alma Media Kustannus Oy. ISSN 0782-5544
Tähdellä (*) merkityt ovat olleet kuntien suurimpia asutuskeskuksia sellaisissa tapauksissa, että kunnantalo on sijainnut viereisessä kaupungissa tai kauppalassa.