Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Aikamuoto preesensistä imperfektiin

Seuraavassa on Ranskan suuren vallankumouksen aikajana. Ranskan vallankumouksen katsotaan alkaneen vuonna 1789 ja päättyneen 1799 tai 1815.

• Valistusajattelijat kritisoivat monarkkeja ja puolustavat järkeä, liberalismia, demokratiaa ja vallan hajauttamista.
• 1783 Amerikan vallankumous päättyy Pariisin rauhaan, uudistusten kannattajat saavat siitä toivoa, ja myöhempi Ranskan vallankumousten kenraali Lafayette ym. vallankumouksen puolella taistelleet innoittuivat vapausaatteesta.
• 20.8.1786 Rahaministeri Charles Alexandre de Calonne ilmoittaa Ranskan varojen loppuneen.
• 2.7.1787 Pariisin parlamentti torjuu kuninkaan uudet verolait. Kuninkaan kuitenkin julistettua lain 6.8. parlamentti julisti lain laittomaksi kansan tuella, mutta kuningas erottaa parlamentin ja sulkee Pariisin poliittiset klubit.
• 5.5.1789 Neuvoa-antavat valtiopäivät (’’Estates-General’’) kutsutaan koolle ensi kerran vuoden 1614 jälkeen, kun kuningas Ludvig XVI haluaa rahapulan vuoksi verottaa myös aatelia ja papistoa.
• 17.6.1789 Kolmas sääty (joka edustaa periaatteessa 97 % kansasta, joskin varallisuudella painotetusti, ja johon osa papistosta oli jo liittynyt ja aatelia liittyi 24.6.) julistautuu kansalliskokoukseksi.
• 20.6.1789 Kokoontumispaikalta ulos lukittu kansalliskokous (kolmas sääty) vannoo pallohuoneen valan: se ei hajaantuisi ennen kuin perustuslaki olisi säädetty.
• 23.6.1789 Kaksi kaartin komppaniaa kapinoi väestön levottomuuksia kohdatessaan. Kuningas pyrkii 35-kohtaisella ohjelmallaan ylläpitämään kolme säätyä.
• 24.6.1789 48 aatelista liittyy kansalliskokoukseen Orléansin herttuan johdolla.
• 27.6.1789 Kuningas tunnustaa kansalliskokouksen ja käskee 1. ja 2. säädyt liittymään siihen.
• 30.6.1789 Suuri väkijoukko valtaa vankilan ja vapauttaa kapinalliset kaartinkomppaniat. 1.7. kuningas rekrytoi lisää joukkoja, myös ulkomaisia palkkasotureita.
• 9.7.1789 Kansalliskokous ottaa nimekseen perustuslakia säätävä kansalliskokous.
• 13.7.1789 Pariisissa perustetaan Ranskan kansalliskaarti keskiluokasta.
• 14.7.1789 Bastiljin valtaus, josta tuli vallankumouksen symboleja, vaikka vankilassa oli enää 7 vankia ja ylivoimainen puolustus antautui hyökkäävän väkijoukon säästämiseksi verilöylyltään. Vastoin väkijoukon johtajan lupausta väkijoukko murhaa Bastiljista poistuvat. Muun muassa kuvernööri Bernard-René de Launay ja myöhemmin valtiovarainministeri Joseph Foullon sekä Pariisin pormestari Jacques de Flesselles surmataan.
• 15.7.1789 Markiisi de Lafayette nimitetään kansalliskaartin komentajaksi.
• 17.7.1789 Loppukesän "suuri pelko" alkaa: talonpojat kapinoivat feodalismia vastaan ja kaupungeissakin on mellakoita, osa aatelista pakenee.
• 4.8.1789 ”Vallankumouksen helluntaiyö”: Kansalliskokous lakkauttaa feodalismin eli aatelin ja papiston tuomio- ja verotusvallan alueensa talonpoikiin (mm. kymmenykset) ja kaikki säätyetuoikeudet.
• 27.8. Kansalliskokous hyväksyy ihmisoikeuksien julistuksen Amerikan vallankumouksen mallin mukaisesti ja Thomas Jeffersonin esitarkastuksella.
• 5.–6.10. Liberaali monarkistinen perustuslaki, Pariisin väkijoukot, naisten marssi Versaillesiin.
• 6.10. Kuningas Ludvig XVI suostuu viimein ratifioimaan feodalismin lakkauttamisen. Kuningas ja kansalliskokous siirtyvät Pariisiin.
• 2.11. Kirkon omaisuutta kansallistetaan ja ryöstetään.
• joulukuu: äänioikeus myönnetään "aktiivisille" (omaisuutta omistaville) kansalaisille.
• Tammikuu 1790: Hallinnolliset departementit muodostetaan maakuntien sijaan.
• 13.2.1790 Uskonnolliset säädökset kumotaan.
• 29.3.1790 Paavi Pius VI tuomitsee ihmisoikeuksien julistuksen salaisessa istunnossa.
• Toukokuu: Kansalliskokous kieltää valloitussodat.
• 19.5. Kansalliskokous lakkauttaa aateliston.
• Heinäkuussa kordelieeriklubin, jakobiiniklubin ja muiden poliittisten klubien valta kasvaa.
• Syyskuu: äärivasemmistolaisen Jacques Hébertin radikaali Le père Duchesne -lehti alkaa ilmestyä
• 30.1.1791 Kreivi Honoré Mirabeau valitaan kansalliskokouksen johtajaksi.
• 28.2.1791 "Tikaripäivä": Lafayette pidätyttää 400 aseistautunutta aristokraattia Tuileries'n palatsissa.
• 2.3. Ammattikunnat lakkautetaan.
• 2.4. Mirabeau kuolee. Hänestä tulee ensimmäinen Panthéoniin haudattu.
• 13.4. Paavi Pius VI:n kiertokirje tuomitsee sen, että valtio on ottanut Ranskan kirkon alaisuuteensa.
• 20.–25.6. Kuningasperhe pakenee ja palautetaan Pariisiin väkisin.
• 10.7. Keisari Lepold II kutsuu kuningashuoneet lankonsa Ludvig XVI:n avuksi.
• 15.7. Kansalliskokous julistaa kuninkaan koskemattomaksi ja palauttaa hänen valtansa.
• 17.7. Marskentän verilöyly Pariisissa
• Heinäkuu: Voltairen ruumis siirretään Panthéoniin.
• 14.8. Orjakapinoita Haitissa.
• 27.8. Itävallan keisari Leopold II ja Preussin kuningas Fredrik Vilhelm II antavat Ranskan vallankumousta vastaan suunnatun Pillnitzin julistuksen.
• 13.–14.9. Kuningas hyväksyy perustuslain.
• 30.9. Kansalliskokous hajaantuu.

• 1.10.1791 Lakiasäätävä kansalliskokous korvaa perustuslakia säätävän kansalliskokouksen. Girondisteilla ja muilla liberaaleilla yhä enemmistö.
• tammikuu 1792 Ruokamellakoita Pariisissa.
• 7.2.1792 Itävallan ja Preussin liitto.
• 20.4. Ranska julistaa sodan Itävaltaa vastaan.
• 1792–97: Ensimmäisen liittokunnan sota (Köln Ranskalla 1794–1814, Hollanti 1795–1813 ja Lombardia 1796–1814)"^[1].
• 25.4. Ensimmäinen giljotiiniteloitus. Marseljeesi sävelletään.
• 30.6. Itävalta ja Preussi hyökkäävät Ranskaan.
• 1.8. Braunschweigin manifestista kerrotaan Ranskassa. Kuninkaan tulkitaan tehneen yhteistyötä sen julistaneen ulkomaisen koalition kanssa.
• 9.8. Pariisin kommuuni valtaa hôtel de villen.
• 10.–13.8. Tuileries’n palatsin valtaus 10.8. Sveitsiläiskaartilaisia murhataan. Kuningas pidätetään perheineen. Georges Danton oikeusministeriksi.
• 19.8. Lafayette pakenee Itävaltaan. Koalitio hyökkää ranskaan.
• 3.–7.9. Syyskuun murhat Pariisin vankiloista Vuoripuolueen ym. yllytyksestä.
• 19.9. Lakiasäätävä kansalliskokous hajaantuu
• 20.9. Kansalliskonventti kokoontuu.
• 21.9. Monarkia lakkautetaan. Ranskan ensimmäinen tasavalta perustetaan.
• 26.9. liberaalit girondistit syyttävät välillä Robespierreä diktatuurin tavoittelusta, välillä Vuoripuolueen Robespierreä, Dantonia ja Marat'ta triumviraatin tavoittelusta^[2].

• 3.12. Entinen kuningas Ludvig XVI eli Louis Capet oikeuteen. Girondistitkin vaativat tuomitsemista, mutta moni vuoripuoluelainen kuolemaa, mikä nosti vuoripuolueen kannatusta.
• 21.1.1793 Entinen kuningas teloitetaan.
• 7.3.1793 Kapinointia vallankumousta vastaan. 30.5. Lyonissa jne.
• 11.3. Vallankumoustuomioistuin perustetaan Pariisiin.
• 6.4. Yhteishyvän valiokunta perustetaan.
• 2.6. Girondistien johtajat erotetaan kansalliskonventista.
• 10.6. Jakobiinit saavat vallan Yhteishyvän valiokunnassa.
• 13.7. Girondisti Charlotte Corday puukottaa tappolistaa kylvyssä kirjoittavan vuoripuolueen keskushahmon Jean-Paul Marat’n.
• 27.7. Maximilien Robespierre valitaan Yhteishyvän valiokuntaan.
• 28.7. Konventti tuomitsee 21 girondistikansanedustajaa Ranskan vihollisiksi.
• 23.8. Asevelvollisuus (pakko) otetaan käyttöön.
• 5.9. Terrorin aika alkaa (toisen tulkinnan mukaan 27.6.1793 – 27.7.1794)
• 9.9. Sanskulotit-vallankumousarmeija perustetaan.
• 22.9.1793 Vallankumouskalenteri käyttöön. Ajanlaskun aluksi 22.9.1792.
• 29.9. Maksimihintalaki määrää monien tavaroiden ja palveluiden hinnat.
• 16.10. Marie Antoinette teloitetaan.
• 21.10. Papistonvastaiset lait: papit kannattajineen saa tappaa.
• 3.11. Naisten oikeuksien puolustaja Olympe de Gouges teloitetaan hänen girondistisympatioittensa vuoksi.
• 8.11. Madame Roland teloitetaan osana girondistien vainoa.
• 10.11. Järjen jumalattaren juhlintaa Notre Damen katedraalissa, joka on muutettu Järjen temppeliksi.
• 4.12. Valta keskitetään Yhteishyvän valiokunnalle.
• 23.12. Vendéessä viimein voitetaan tasavallan vastainen kapinointi ja 6000 vankia teloitetaan. Helmikuussa lisää joukkomurhia.
• 19.3.1794 Robespierre ja Danton pidätyttävät Jacques Hébertin kannattajineen. 24.3. heidät teloitetaan.
• 28.3.1794 Filosofi, matemaatikko, radikaaliliberaali vallankumouksellinen Condorcet kuolee vankilassa.
• 30.3. Danton ja Camille Desmoulins kannattajineen pidätetään. Heidät teloitetaan 5.4.
• Robespierren kilpailijat on nyt raivattu ja hän on lähes yksinvaltias. Toisaalta puhutaan myös Rousseauhun uskovien^[2] Robespierren, Saint-Justin ja Couthonin ”(terrorin) triumviraatista”^[3].
• 7.5. Robespierren deistinen Korkeimman olennon palvonta korvaa Hébertin ateistisen Järjen palvonnan.
• 10.6. Vallankumoustribunaali saa oikeuden tuomita kuolemaan ilman todistajien kuulemista. Niinpä 12.6. – 28.7. teloitettiin 1285 ihmistä. ^[2]
• 26.6. Ranska voittaa Itävallan joukot Fleurusin taistelussa.
• 27.7.1794 (vallankumouskalenterin mukaan 9 thermidor) Saint-Justin puhuessa Robespierren aloitteen puolesta puhdistuksia pelänneelle kansalliskokukselle edustajat alkoivat huutaa: ”Alas, tyranni!”, osa teloitusta peläten, osa vihoissaan Dantonin kohtalosta. Lopulta vain Robespierren nuorempi veli Augustin Robespierre sekä Lebas tukevat ”terrorikolmikkoa”, ja nämä viisi pidätetään iltapäivällä ja teloitetaan 28.7.1794. ^[2]

• Vuoden 1794 loppupuoli: vastareaktiona jakobiineja vainotaan. 11.11. Jakobiiniklubi suljetaan.
• 31.5.1795 Pariisin vallankumousoikeus lakkautetaan.
• 22.8. Ranskan vuoden 1795 perustuslaki ratifioidaan: kaksikamarinen parlamentti, toimeenpaneva viiden direktorio (valtaan 2.11.1795).
• 5.10.1795 Napoleon Bonaparte tukahduttaa Pariisin kansannousun ja nousee armeijassa keskeiseksi.
• 10.5.1796 Napoleon Italiassa (Lodin taistelu); jo 9.3. hän nai Josephinen.
• 4.9.1797 (”18 Fructidor”) Kolme direktoreista kaappaa vallan Napoleonin tuella. Terrorikauden toimia palautetaan käyttöön, mm. sananvapaus lakkautetaan ja pappeja vainotaan.
• 1798: Lisää Napoleonin sotamenestystä: helmikuussa Rooman ja huhtikuussa Sveitsin tasavalta perustetaan Ranskan suojeluksessa. Sodat jatkuvat.
• 9.11.1799 Napoleon kaappaa vallan direktoraatilta (“18 Brumaire”).
• 24.11.1799 Vuoden VIII perustuslaki: Napoleon hallitsijaksi konsulina. Ranskan suuri vallankumous 1789–1799 on päättynyt (toisen tulkinnan mukaan 1789–1815).

Myöhemmin Napoleon kruunataan keisariksi (1804), häviää, Bourbonien kuningasvalta palaa (1815).