Porajärven kunta perustettiin vuonna 1873. Porajärvi kuului alueeseen, joka tuli 1800-luvulla tunnetuksi elinvoimaisesta runonlauluperinteestä. Heimosotien aikana Porajärvi äänesti Suomeen liittymisen puolesta ja liittyi Suomeen vuonna 1919. Vuonna 1920 solmitussa Tarton rauhassa Suomi luovutti Porajärven ja Repolan Neuvosto-Venäjälle.
Porajärven kunta lakkautettiin 1920-luvun alussa ja liitettiin Petrovskin piiriin, jossa siitä muodostettiin kolme kyläneuvostoa. Porajärven kyläneuvostoon kuuluvat kylät olivat Porajärven lisäksi: Hinkerinvaara, Kostamus, Kuutamalahti, Poikki ja Palvajärvi sekä Valasmon tehdas. Vuonna 1926 kyläneuvostossa oli 626 asukasta, joista karjalaisia oli 556, venäläisiä 52, suomalaisia 13 ja muita viisi. Lupasalmen kyläneuvostoon kuuluvat kylät olivat Lupasalmen lisäksi: Saari, Pusamalahti ja Soimivaara. Vuonna 1926 kyläneuvostossa oli 536 asukasta, joista karjalaisia 531, venäläisiä kolme ja suomalaisia kaksi. Klyyssinvaaran kyläneuvostoon kuuluvat kylät olivat Klyyssinvaaran lisäksi: Vitsavaara, Himola, Lautavaara, Roikonniemi, Sianvaara ja Uskali sekä Roikonniemen metsätorppa. Vuonna 1926 kyläneuvostossa oli 695 asukasta, joista karjalaisia 681, suomalaisia 11 ja venäläisiä kolme.[3]
Jatkosodan aikana Porajärven alue oli Suomen miehittämä vuosina 1941–1944.