Itä-Karjala

Tämä artikkeli käsittelee maantieteellistä aluetta. Sanan muut merkitykset ovat täsmennyssivulla.
Itä-Karjala keltaisella merkittynä

Itä-Karjala (myös Venäjän Karjala, joskus myös Kauko-Karjala) on Tarton rauhan (1920) mukaisen Suomen itärajan takainen alue, joka vastaa suunnilleen Venäjän federaatioon kuuluvan Karjalan tasavallan aluetta.[1] Itä-Karjala on vanhastaan ollut karjalaisten kotiseutua. Itä-Karjala rajoittuu Suomen entiseen itärajaan, Laatokkaan, Syväriin, Ääniseen, Vienanmereen ja Imandrajärveen.[2] Itä-Karjala jakautuu Aunuksen ja Vienan historiallisiin maakuntiin.[1]

Nimitys Itä-Karjala vakiintui suomen kieleen Tarton rauhan jälkeen.[1] Venäjällä Itä-Karjalaksi kutsutaan Karjalan tasavallan itäisintä osaa eli Puutoisten piiriä Äänisen itäpuolella. Suomessa tätä aluetta ei yleensä pidetä Karjalan osana.[3]

Joskus Itä-Karjalaa kutsutaan Venäjän Karjalaksi, mutta useimmiten tällä käsitteellä viitataan nykyisin Karjalan tasavaltaan tai sitten kaikkiin Venäjälle nykyisin kuuluviin Karjalan alueisiin. Suomen toisen maailmansodan yhteydessä luovuttamat alueet eli Laatokan Karjala ja Sallan–Kuusamon alueen eteläosa eivät ole Itä-Karjalaa, vaikka ne nykyisin kuuluvatkin Karjalan tasavaltaan.[2] Eräät Itä-Karjalan osat taas jäävät Karjalan tasavallan ulkopuolelle. Pohjoisin Viena, suunnilleen entiset Kantalahden ja Koudan kunnat, liitettiin 1930-luvun lopulla Murmanskin alueeseen.[2] Syväriin rajoittuva Itä-Karjalan eteläisin osa puolestaan kuuluu Leningradin alueeseen.lähde? Myös Novgorodin Lappia on kutsuttu Itä-Karjalaksi. Uudella ajalla sinne vetäytyi karjalaisia Äänisen Karjalasta ja Vienan rannikolta.[4]

Historia

 Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Rautakaudelta 1700-luvulle

Itä-Karjalaa asuttivat ajanlaskun alun tienoilla ja vielä kauan sen jälkeenkin saamelaiset metsästäjä-kalastajat. Kiinteä ja maata viljelevä asutus syntyi Aunuksen Karjalassa Laatokkaan virtaavien jokien varsille viikinkiajalla eli noin vuosina 800–1050.[5] Tuolloin Itä-Karjala joutui viikinkien idänretkien myötä skandinaavisen vaikutuksen piiriin.[5] Tämän asutuksen alkuperä oli luultavasti vepsäläinen, mutta myöhemmin Itä-Karjalaan levisi karjalaista asutusta Laatokan Karjalasta käsin. Seuraavien vuosisatojen kuluessa maata viljelevä asutus levisi hitaasti Itä-Karjalan muihinkin osiin, viimeisenä Vienan Karjalaan 1400- ja 1500-luvuilla.lähde?

Itä-Karjala joutui Novgorodin vaikutuspiiriin 1100- ja 1200-luvulla ja sai sieltä kristinuskon ortodoksisessa muodossa.[1] Kun Moskovan Venäjä valloitti Novgorodin vuonna 1478, siirtyi Novgorodin venäläisväestöä Itä-Karjalaan.[2] Ruotsin ja Venäjän sotien yhteydessä Viena ja Aunus joutuivat toistuvasti sota-alueeksi.[2] Stolbovan rauhassa vuonna 1617 Ruotsi sai Laatokan Karjalan, mutta Itä-Karjala jäi Venäjän puolelle.[1] Vuonna 1742 Ruotsi yritti hattujen sodassa saada Itä-Karjalan hallintaansa, mutta tämä yritys johti päinvastaiseen tulokseen Ruotsin ja Venäjän keisarikunnan välisen rajan siirtyessä lännemmäksi.[2]

Suomalaiset kiinnostuvat Itä-Karjalasta

Venäjän keisarikuntaan kuuluneessa Suomen suuriruhtinaskunnassa alettiin 1830- ja 1840-luvuilla puhua Suomen ja Itä-Karjalan kansallisesta yhteenkuuluvuudesta. Tätä käsitystä edesauttoivat Suomessa matkustelevat itäkarjalaiset laukkukauppiaat sekä suomalaiset runonkerääjät ja sukukielten tutkijat. Yleiseurooppalainen kansallisuusaate ja suomalaisten kansallinen herääminen synnyttivät 1800-luvun lopulla käsityksen, että itäkarjalaisten asuinseudut olisi liitettävä Suomeen. Tämän myötä tutkijat, kirjailijat ja taiteilijat tekivät tutkimusmatkoja Itä-Karjalaan. Levottomuudet Venäjällä vuonna 1905 lujittivat entisestään suomalaisten yhteenkuuluvuuden tunnetta itäkarjalaisiin. Suomessa asuneet vienankarjalaiset perustivat Vienan Karjalaisten Liiton, joka pyrki pitämään itäkarjalaisten asiaa esillä. Ensimmäisen maailmansodan myötä ajatus Itä-Karjalan liittämisestä riippumattomaan Suomeen sai vaikutusta varsinkin ylioppilaspiireissä.[2]

Venäjän Karjalaan kuuluviksi luettiin 1900-luvun alussa yleensä silloisesta Aunuksen kuvernementista Petroskoin ja Aunuksen kihlakunnat ja suurin osa Poventsan kihlakuntaa sekä Arkangelin kuvernementista suurin osa Kemin kihlakuntaa.[6][7] Se rajoittui etelässä Syväriin, idässä Äänisjärveen ja sen pohjoisimpaan vuonoon, Suurlahteen sekä Uikujärveen ja Vienanmereen sekä pohjoisessa viivaan, joka ulottui Kannanlahdesta Vienanmeren rannalta Suomen rajalle Vaatsimenoivaan.[6] Siellä oli vuosina 1902–1907 suoritettujen laskentojen mukaan noin 200 000 asukasta, joista 60 % oli karjalaisia, suomalaisia ja vepsäläisiä, loput venäläisiä.

Heimosodat 1918–1920

Suomen julistauduttua itsenäiseksi 1917 tuli Itä-Karjalan kysymys osaksi uuden valtion ulkopolitiikkaa.[1] Itä-Karjalan liittämistä pyrittiin ajamaan ensin poliittisin keinoin muun muassa Saksan tuella.[2] Suomen sisällissodan aikana 23. helmikuuta 1918 C. G. E. Mannerheim antoi päiväkäskyn, jossa luvattiin vapauttaa Itä-Karjala.[2] Venäjän sisällissodan aikana suomalaisia joukkoja osallistui Itä-Karjalan vapauttamisyrityksiin.[1] Näitä taisteluita kutsutaan heimosodiksi. Maaliskuussa 1918 Mannerheim antoi käskyn retkikuntien lähettämisestä Itä-Karjalaan. Nämä Vienan retkien nimellä tunnetut tapahtumat estivät Vienaan paenneiden punaisten suomalaisten hyökkäyksen Suomeen. Sen sijaan retkikuntia vastaan taistelleet punaiset ja englantilaiset sekä englantilaisten propagandan tuloksena myös osa karjalaisista tekivät näiden retkikuntien pyrkimykset tyhjiksi. Seuraavana vuonna aunuksenkarjalaiset ilmaisivat halunsa liittyä Suomeen, jonka johdosta Suomesta lähti joukkoja Aunukseen. Suomalaisten Aunuksen retkikunta eteni lähelle Petroskoita, mutta joutui venäläisten vastustuksen ja aunuslaisten taisteluhaluttomuuden vuoksi vetäytymään takaisin. Vain Aunuksen Karjalaan kuuluneet Repolan ja Porajärven kunnat olivat Suomen hallussa.[2] Repola oli äänestänyt Suomeen liittymisestä syksyllä 1918 ja Porajärvi 7. tammikuuta 1919. Myös Vienan Karjalan kunnat olivat eräin ehdoin päättäneet liittyä Suomeen Uhtualla 1918 pidetyn kokouksen myötä,[1] mutta Vienaa ei pystytty saattamaan Suomen hallinnon alle.

Itä-Karjalan kansannousu 1921–1922

Neuvosto-Venäjän hallitus perusti 7. kesäkuuta 1920 suunnilleen Itä-Karjalan alueen käsittävän Karjalan työkansan kommuunin. Sen alue oli kuitenkin selvästi pienempi kuin mikä vanhastaan oli luettu Itä-Karjalaan: itäraja kulki suunnilleen Muurmannin rataa pitkin Vienanmerestä Ääniseen siten, että Sungun niemi, Soutjärven vepsäläisalue ja Syvärin suu jäivät sen ulkopuolelle. Samana vuonna suoritetun laskennan mukaan siellä asui 145 753 henkeä, joista karjalaisia oli 60,8 % eli 89 951 henkeä.[8]

Tarton rauhanneuvotteluissa Suomi pyrki ratkaisuun, jossa itäkarjalaiset saisivat kansanäänestyksellä päättää kumpaan valtioon tulisivat kuulumaan.[2] Venäjän vastustuksen vuoksi Suomen oli luovuttava tästä tavoitteesta samoin kuin Repolasta ja Porajärvesta. Vastineeksi Suomi sai Petsamon ja Venäjän lupauksen Itä-Karjalan kansallisesta autonomiasta.[2] Autonomia ei kuitenkaan toteutunut ja itäkarjalaiset nousivat kapinaan 1921. Tähän Itä-Karjalan kansannousuun osallistui myös suomalaisia vapaaehtoisia.[1] Neuvosto-Venäjä kuitenkin kukisti kapinan seuraavana vuonna. Virallinen Suomi vetosi asiassa Kansainliittoon ja Haagin pysyvään kansainväliseen tuomioistuimeen, ilman tuloksia.[1] Tämän jälkeen Itä-Karjalan kysymys jäi Suomen virallisesta politiikasta syrjään. Se säilyi Akateemisen Karjala-Seuran ohjelmassa 1930-luvulla.[1]

Karjalan työkommuuni muutettiin 25. heinäkuuta 1923[9] Karjalan autonomiseksi sosialistiseksi tasavallaksi. Samalla sen aluetta laajennettiin niin, että siihen kuuluivat kaikki vanhastaan Itä-Karjalaan luetut alueet sekä lisäksi Puudožin kihlakunta Äänisjärven itäpuolella. Tämän alueen asukkaista suurin osa oli kuitenkin venäläisiä, minkä vuoksi karjalaiset jäivät tasavallassa vähemmistöksi.[7]

Itä-Karjalan ja Suomen jälleenyhdistäminen

Neuvostoliitto perusti talvisodan alussa Suomelle Terijoen hallituksen ja lahjoitti Suomelle 70 000 neliökilometriä Itä-Karjalaa 2. joulukuuta 1939, mukana Aunus ja Uhtua (Kalevala). Sopimuksen allekirjoittivat Terijoen hallituksen Otto Wille Kuusisen lisäksi Neuvostoliiton pääministeri ja ulkoministeri. Perusteluna sopimuksessa luki Suomen ja Itä-Karjalan kansojen "jälleenyhdistäminen". Historioitsija Timo Vihavaisen mukaan "Sopimuksen yhtenä julkilausuttuna tarkoituksena oli toteuttaa Suur-Suomi". Sopimuksessa kuitenkin liitettiin 3 970 neliökilometria Kannaksen eteläosaa Neuvostoliittoon Leningradin suojaksi. Itä-Karjalassa jotkut järkyttyivät yhdistämisestä, toiset iloitsivat suurissa kansankokouksissa.[10]

Kansainliiton syyttäessä Neuvostoliittoa hyökkäyssodasta Neuvostoliitto käytti sopimusta todisteena hyvästä suhtautumisesta Suomeen.[10]

Suomen kommunistisen puolueen seuraavan päivän julistus muistutti, että Suomen kansa "on yli 200 vuotta unelmoinut Karjalan heimon jälleenyhtymisestä suomalaisen kansallisuuden ja valtion yhteyteen". Vielä vähän aiemmin suomalaiskommunisteja oli teloitettu Itä-Karjalassa syytettyinä tämänsuuntaisista haaveista. Jo 1917–1922 Suomen vasemmisto oli halunnut liittää Itä-Karjalan Suomeen osana maailmanvallankumousta.[10]

Talvisodan jälkeen lahjoituksen peruuttaminen peiteltiin uudeksi suomalaiseksi "valtioksi", Karjalais-suomalaiseksi sosialistiseksi neuvostotasavallaksi, johon liitettiin myös Suomelta talvisodassa viedyt alueet. Sen viralliseksi kieleksi tuli venäjän ohella suomi, ja vähän aiemmin nopeasti kyhätyn kyrillisen "karjalan kirjakielen" käyttö lopetettiin täysin. Tasavaltaan oli jäänyt Suomesta vain parisataa uutta asukasta.[10]

Karjalais-suomalainen neuvostotasavalta

Talvisodan jälkeen vuonna 1940 Karjalan autonominen sosialistinen neuvostotasavalta muutettiin Karjalais-suomalaiseksi neuvostotasavallaksi, johon liitettiin myös pohjoisosa Suomen Moskovan rauhassa luovuttamista alueista. Vuonna 1956 tämä neuvostotasavalta lakkautettiin ja Karjalan autonominen sosialistinen tasavalta palautettiin.

Suomalaiset Itä-Karjalaa miehittämässä 1941–1944

Pääartikkeli: Itä-Karjalan sotilashallinto

Jatkosodan aikana Itä-Karjalan kysymys nousi uudestaan esille. Suomi oli Saksan kanssa käydyissä neuvotteluissa tuonut ilmi mielenkiintonsa eräitä Itä-Karjalan alueita kohtaan. Jatkosodan alkaessa Mannerheim antoi päiväkäskyn, jossa luvattiin vapauttaa Itä-Karjala ja luoda Suur-Suomi.[2] Jatkosodan aikana 1941–1944 suurin osa Itä-Karjalaa oli Suomen miehittämä.

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g h i j k Kuosmanen Riitta-Liisa, Halinen Ari (toim.): Facta Tietosanakirja, s. 455–456. Helsinki: WSOY, 2006. ISBN 951-0-31930-9
  2. ↑ a b c d e f g h i j k l m Päätoim. Hakala Matti: Suomalainen tietosanakirja 3 (HIL–KANAN), s. 297–298. Espoo: Weilin+Göös, 1990. ISBN 951-35-4647-0
  3. ↑ Karjala – kieli, murre ja paikka (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 129) Kotimaisten kielten tutkimuskeskus. Viitattu 10. heinäkuuta 2007.
  4. ↑ Karjala idän ja lännen välissä I – Venäjän Karjala renassanssiajalla 1487—1617. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 1970. Teoksen verkkoversio.
  5. ↑ a b Facta 2001 osa 7 (ITÄ-KARR), s. 3. Porvoo: WSOY, 1983. ISBN 951-0-10228-8
  6. ↑ a b Tietosanakirja, 10. osa (Työehtosopimus–Öölanti), s. 908–909. Tietosanakirja Oy, 1919. Teoksen verkkoversio.
  7. ↑ a b Arvo Poika Tuominen: ”Karjalan murhenäytelmä”, Kremlin kellot, s. 350–351. Tammi, 1957.
  8. ↑ Arvo Poika Tuominen: ”Karjalan murhenäytelmä”, Kremlin kellot, s. 349. Tammi, 1957.
  9. ↑ ”Itä-Karjala”, Pieni tietosanakirja, 2. osa (Isopurje–Maskotti), s. 22. Otava, 1927. Teoksen verkkoversio.
  10. ↑ a b c d Timo Vihavainen: Lahja, jota ei otettu vastaan (SK 2/2025, sivut 40-43) Suomen Kuvalehti. 8.1.2025.

Aiheesta muualla

Itä-Karjalan entiset kunnat ja kaupungit
Vienan Karjala
Kemin kihlakuntaJyskyjärvi • Kantalahti • Kemi (kaupunki) • Kieretti • Kiestinki • Kontokki • Kouta • Kuolisma • Laapina • Njuhtša • Oulanka • Paanajärvi • Pistojärvi • Ponkama • Solokka • Sorokka • Suiku • Suikujärvi • Suma • Tunkua • Uhtua • Usmana • Vitsataipale • Voijärvi • Vojatšu • Vuokkiniemi
Aunuksen Karjala
Poventsan kihlakuntaDanilova • Kiimasjärvi • Lindjärvi • Mäntyselkä • Paatene • Petrovski Jam • Porajärvi • Poventsa (kaupunki) • Repola • Rimoila • Rukajärvi • Sunku
Petroskoin kihlakuntaAhnus • Jallahti • Latva • Munjärvi • Kentjärvi • Kontupohja • Petroskoi (kaupunki) • Pyhäjärvi • Soutjärvi • Suoju • Suurlahti • Säämäjärvi • Tipinitsa • Tiudia • Tolvoja
Aunuksen kihlakuntaAunus (kaupunki) • Kotkatjärvi • Mätässyvä • Nekkula • Riipuskala • Tulemajärvi • Vaaseni • Vieljärvi • Vitele

Read other articles:

Unta arab

Unta arab Status konservasi Dijinakkan Klasifikasi ilmiah Kerajaan: Animalia Filum: Chordata Kelas: Mammalia Ordo: Artiodactyla Famili: Camelidae Genus: Camelus Spesies: C. dromedarius Nama binomial Camelus dromedariusLinnaeus, 1758 Unta arab (Camelus dromedarius) adalah unta dengan satu punuk di punggungnya. Habitat alaminya tidak jelas, tetapi kemungkinan di Semenanjung Arab. Domestikasi unta arab muncul secara luas di Afrika bagian utara dan Timur Tengah.[1] Australia satu-sa...

 

Drupada

Drupadaद्रुपदDrupada dalam bentuk wayang gaya Surakarta.Tokoh MahabharataNamaDrupadaEjaan Dewanagariद्रुपदEjaan IASTDrupadaNama lainYadnyasenaKitab referensiMahabharataAsalKerajaan PancalaKediamanKampilya[1]KastakesatriaAyahPersataIbuWisakaAnakDrestadyumna, Srikandi, Dropadi, Yudamanyu, Utamoja Drupada (Dewanagari: द्रुपद; ,IAST: Drupada, द्रुपद), atau sering pula disebut Yadnyasena (Dewanagari: यज्ञसेन; ,IAS...

 

هيلموت فالتر كوماندتجيسيلشافت

هذه المقالة يتيمة إذ تصل إليها مقالات أخرى قليلة جدًا. فضلًا، ساعد بإضافة وصلة إليها في مقالات متعلقة بها. (أبريل 2020) هيلموت فالتر كوماندتجيسيلشافت تاريخ التأسيس 1935  المؤسس هيلموت والتر  المقر الرئيسي كيل  تعديل مصدري - تعديل   Hellmuth Walter Kommanditgesellschaft ( HWK )، هيلموت فال�...

HTML editor

Software for editing HTML This article needs additional citations for verification. Please help improve this article by adding citations to reliable sources. Unsourced material may be challenged and removed.Find sources: HTML editor – news · newspapers · books · scholar · JSTOR (August 2019) (Learn how and when to remove this template message) HTML Dynamic HTML HTML5 article audio canvas video XHTML Basic Mobile Profile HTML element meta div and span b...

 

Public housing in Brunei

Aerial view of Bukit Beruang National Housing Scheme in 2022. Public housing in Brunei comprises government development programmes which aim to provide ownership of land or homes to the citizens of Brunei.[1][2] They are managed by the Housing Development Department (Malay: Jabatan Kemajuan Perumahan), a government department under the Ministry of Development. There has been three main public housing programmes in the country, namely the National Housing Scheme (Malay: Rancang...

 

Zeppelin Rammer

Rammer Role Ramming interceptorType of aircraft National origin Nazi Germany Manufacturer Zeppelin Primary user Luftwaffe The Zeppelin Rammer (German: Rammjäger) was a design proposal by Luftschiffbau Zeppelin intended to use aerial ramming against the allied bombers attacking Nazi Germany during World War II. Description A rocket-powered small aircraft with straight, constant-chord wings, the aircraft was to be towed or carried aloft by another aircraft and released when near enemy bo...

Kekhanan Turk

Kekhanan Turk(Kök) Türk xanlïqï Göktürk Kağanlığı552–659682–744 BenderaWilayah Kekhanan Göktürk dalam masa kejayaannya, pada tahun 576.StatusKekhananIbu kotaOrdu-BaliqBahasa yang umum digunakanTurkAgama TengrismeKhan • 551–553 Bumin Khagan• 553–576 İstemi Yabghu• 682–694 Ilterish Qaghan• 742–744 Özmiş Khagan LegislatifKurultai (Qurultay)Era SejarahPasca-klasik• Bumin Qaghan memberontak melawan Kekhanan Rouran 542• ...

 

Синелобый амазон

Синелобый амазон Научная классификация Домен:ЭукариотыЦарство:ЖивотныеПодцарство:ЭуметазоиБез ранга:Двусторонне-симметричныеБез ранга:ВторичноротыеТип:ХордовыеПодтип:ПозвоночныеИнфратип:ЧелюстноротыеНадкласс:ЧетвероногиеКлада:АмниотыКлада:ЗавропсидыКласс:Пт�...

 

Thé

Pour les articles homonymes, voir Thé (homonymie). Peinture de 1825 représentant la production du thé dans le sud de la Chine, figurant les plantations, la manufacture et la vente à des négociants hollandais, Musée national du Danemark. Le thé est une boisson aromatique préparée par infusion des feuilles séchées du théier, un arbuste à feuilles persistantes originaire des piémonts orientaux de l'Himalaya (Assam, Yunnan, nord du Myanmar et de la Thaïlande). Cette boisson aqueus...

1936 uprising in Spanish Guinea

Armed conflict during the Spanish Civil War 1936 uprising in Spanish GuineaPart of the Spanish Civil WarLocation of Spanish Guinea in central Africa.Date19 September - October 1936LocationSpanish Guinea1°35′N 10°21′E / 1.583°N 10.350°E / 1.583; 10.350Result Nationalist victoryBelligerents Spanish Republic Nationalist SpainCommanders and leaders Miguel Hernández Porcel Luis Serrano MarangesvteSpanish Civil War Background List of battles July 1936 uprising Melil...

 

土库曼斯坦总统

土库曼斯坦总统土库曼斯坦国徽土库曼斯坦总统旗現任谢尔达尔·别尔德穆哈梅多夫自2022年3月19日官邸阿什哈巴德总统府（Oguzkhan Presidential Palace）機關所在地阿什哈巴德任命者直接选举任期7年，可连选连任首任萨帕尔穆拉特·尼亚佐夫设立1991年10月27日 土库曼斯坦土库曼斯坦政府与政治 国家政府 土库曼斯坦宪法 国旗 国徽 国歌 立法機關（英语：National Council of Turkmenistan） ...

 

Earl Bathurst

Earldom in the Peerage of Great Britain This article includes a list of general references, but it lacks sufficient corresponding inline citations. Please help to improve this article by introducing more precise citations. (January 2019) (Learn how and when to remove this message) Earldom of Bathurst Sable, two bars ermine, in chief three crosses pattée or.Creation dateAugust 1772Created byGeorge IIIPeeragePeerage of Great BritainFirst holderAllen Bathurst, 1st EarlPresent holderAllen Bathur...

4 juillet

Pour les articles homonymes, voir Quatre-Juillet. Éphémérides Juillet 1er 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 13 14 15 16 17 18 19 20 21 22 23 24 25 26 27 28 29 30 31         4 juin 4 août Chronologies thématiques Croisades Ferroviaires Sports Disney Anarchisme Catholicisme Abréviations / Voir aussi (° 1852) = né en 1852 († 1885) = mort en 1885 a.s. = calendrier julien n.s. = calendrier grégorien Calendrier Calendrier perpétuel Liste de calendriers Naissances du jour mod...

 

BTC Mall

Koordinat: 6°15′33″S 107°01′13″E / 6.259178°S 107.020154°E / -6.259178; 107.020154 Untuk kegunaan lain, lihat BTC (disambiguasi).Sumber referensi dari artikel ini belum dipastikan dan mungkin isinya tidak benar. Mohon periksa, kembangkan artikel ini, dan tambahkan sumber yang benar pada bagian yang diperlukan. (Pelajari cara dan kapan saatnya untuk menghapus pesan templat ini)Artikel ini perlu dikembangkan agar dapat memenuhi kriteria sebagai entri Wikipedi...

 

國立曾文高級家事商業職業學校

國立曾文高級家事商業職業學校曾文家商校門國立曾文高級家事商業職業學校地址72148 臺南市麻豆區和平路9號经纬度23°10′44″N 120°14′41″E / 23.178767°N 120.244798°E / 23.178767; 120.244798邮政编码721其它名称National Tseng-Wen Home Economics & Commercial Vocational High School簡稱：TWVS、曾家类型技術型高級中等學校创办日期1938年 台南州立曾文實踐女學校1941年 台南州公立曾...

Phaeton body

Style of open automobile, popular in the early 20th-century For other uses, see Phaeton (disambiguation). 1897 Daimler Grafton phaeton Dual cowl 1932 Cadillac V-16 The Mercedes-Benz 300d was marketed as a pillarless phaeton A phaeton is a style of open automobile without any fixed weather protection, which was popular from the 1900s until the 1930s. It is an automotive equivalent of the horse-drawn fast, lightweight phaeton carriage.[1] A popular style in the US from the mid–1920s a...

 

ライアットゲームズ

テンセント > ライアットゲームズ ライアットゲームズRiot Games Inc. Riot Gamesの本社（2015年）種類 子会社本社所在地 アメリカ合衆国カリフォルニア州ロサンゼルス 北緯34度1分57.5秒 西経118度27分28.8秒 / 北緯34.032639度 西経118.458000度 / 34.032639; -118.458000座標: 北緯34度1分57.5秒 西経118度27分28.8秒 / 北緯34.032639度 西経118.458000度 / 34.032639; -...

 

Muhammad Saad Kandhlawi

Artikel ini sebatang kara, artinya tidak ada artikel lain yang memiliki pranala balik ke halaman ini.Bantulah menambah pranala ke artikel ini dari artikel yang berhubungan atau coba peralatan pencari pranala.Tag ini diberikan pada Januari 2023. Muhammad Saad Kandhlawi (Maulana Saad) Amir Jamaah Tabligh (Markaz Nizhamuddin) di IndiaPetahanaMulai menjabat 16 November 2015PendahuluMengklaim AmirPenggantiPetahana Informasi pribadiLahir10 May 1965 (1965-05-10) (usia 59)Kandhla, Shamli dis...

Marjorie Velázquez

American politician Marjorie VelázquezMember of the New York City Councilfrom the 13th districtIn officeJanuary 1, 2022 – December 31, 2023Preceded byMark GjonajSucceeded byKristy Marmorato Personal detailsBorn (1981-08-11) August 11, 1981 (age 43)New York City, New York, U.S.Political partyDemocraticEducationNew York University (BA)WebsiteCampaign website Marjorie Velázquez (born August 11, 1981)[1] is an American politician from New York City. A Democrat, Velázque...

 

Spiral

Cet article concerne la piste de bosleigh. Pour l'album de Vangelis, voir Spiral (album de Vangelis). Pour les articles homonymes, voir Spiral (homonymie). La Spiral La Spiral est une piste de bobsleigh, luge et skeleton située à Iizuna au nord de Nagano (Japon). Histoire La piste est construite à l'occasion des Jeux olympiques d'hiver de 1998 qui ont lieu à Nagano. Sa construction débute en novembre 1993 pour se terminer en mars 1996 après homologation de la FIBT le 28 mars 1996 e...