Plotina

Plotina
Плотина
Plotinan kunta Louhen piirin kartalla.
Plotinan kunta Louhen piirin kartalla.
vaakuna
vaakuna

Plotina

Koordinaatit: 66°11′57″N, 33°21′33″E

Valtio Venäjä
Tasavalta Karjalan tasavalta
Piiri Louhen piiri
Hallinto
 – Asutustyyppi taajama
 – Hallinnon tyyppi maalaiskunta
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 1 607 km²
Väkiluku (2012) 483
Aikavyöhyke UTC+3 (MSK)









Plotina (ven. Плоти́на) on maalaiskunta ja sen keskustaajama Karjalan tasavallan Louhen piirissä Venäjällä. Se sijaitsee Louhijärven pohjoisrannalla 78 kilometriä Louhesta maanteitse koilliseen.[1] Taajamassa on 388 ja kunnassa 483 asukasta (vuonna 2012)[2].

Maantiede ja asutus

Plotinan kunnan pinta-ala on 1 607 neliökilometriä tai ilman Vienanmeren vesialuetta 855,5 neliökilometriä[3]. Se rajoittuu kaakossa ja etelässä Louhen piirin Ambarnyin sekä lännessä ja luoteessa Malinavaaran kuntiin ja koillisessa Vienanmeren kautta Murmanskin alueeseen[4]. Maapinta-alasta valtaosa on metsää[5].

Kunnan alueella virtaavia jokia ovat Kivijoki (ven. Kamennaja), Kierettijoki, Suonjoki (Sonreka), Kotijoki (Domašnjaja) ja Louhijoki (Louksa). Suurimmat järvet ovat Louhijärvi eli Luovuskanjärvi, Ala-Vehkajärvi (Nižneje Vehkozero), Suonajärvi (Sonozero), Alajärvi (Alozero), Kenjärvi (Kenozero), Suuri Kivijärvi (Bolšoje Kamennoje), Ala-Papinjärvi (Nižneje Popovo), Postelinjärvi (Postelnoje), Ylä-Kesäjärvi (Verhneje Letneje), Kaltiojärvi (Kaldozero), Ala-Kesäjärvi (Nižneje Letneje), Pohjoinen Kivijärvi (Severnoje Kamennoje), Suuri Pakkasjärvi (Bolšoje Morozovo), Keski-Papinjärvi (Sredneje Popovo), Ylä-Papinjärvi (Verhneje Popovo) ja Pitkäjärvi (Dolgoje). Hyötykaivannaisiin kuuluvat nikkeli, kupari, koboltti, kulta, hopea, sinkki, kvartsi, granaatti, muskoviitti, pegmatiitti, gabronoriitti ja amfiboliitti.[6]

Plotinan lisäksi kuntaan kuuluu Vienanmeren Tšuupanlahden etelärannalla sijaitseva Tškalovskin taajama[7]. Kierettijoen suulla sijaitsee autioitunut Kieretin kylä. Vuoden 2010 väestönlaskennan mukaan kunnan asukkaista 79 % on kansallisuudeltaan venäläisiä, 10 % karjalaisia, 5 % valkovenäläisiä ja 4 % ukrainalaisia[8].

Historia

Seudun historiallinen keskus oli karjalais-venäläinen Kieretin kylä. Etelämpänä Vienanmeren rannalla sijaitsi karjalaisten asuttama Suonsaari (ven. Sonostrov). Plotina on perustettu kiille-esiintymien kaivostaajamaksi vuonna 1936. Se on saanut nimensä Louksajokeen rakennetusta padosta.

Liikenne, talous ja palvelut

Plotinasta johtaa päällystetty maantie Tškalovskin kautta Tšuuppaan. Taajamasta on linja-autoyhteydet molemmille paikkakunnille. Tškalovskissa, Kieretin Sredni-saarella ja Suonsaaren lähellä Tonisaarella on laivalaiturit.[9]

Kunnassa toimii kaivosteollisuutta ja kolme kalanviljelylaitosta[10]. Sredni-saarella on Pietarin yliopiston merentutkimusasema[11].

Keskustaajaman palveluihin kuuluu lastentarha, koulu, lääkintäasema, kulttuuritalo, posti ja muutama kauppa. Kieretissä on tsasouna.[12]

Matkailu ja nähtävyydet

Kieretinjoen koskien luona sijaitsee kivikautinen asuinpaikka[13]. Tškalovskissa on hotelli, Plotinassa vierasmaja ja Šarapiha-lahden rannalla lomakylä[11].

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ Karelija: entsiklopedija. Tom 2, s. 393. Petrozavodsk: Petropress, 2009. ISBN 978-5-8430-0125-4
  2. ↑ Generalnyi plan, s. 3–4.
  3. ↑ Generalnyi plan, s. 3.
  4. ↑ Generalnyi plan, s. 9.
  5. ↑ Generalnyi plan, s. 38.
  6. ↑ Generalnyi plan, s. 12–14.
  7. ↑ Generalnyi plan, s. 4.
  8. ↑ Haku vuoden 2010 väestönlaskennan tietokannasta (vieras-kirjautumisella) std.gmcrosstata.ru. Arkistoitu 27.3.2019. Viitattu 18.2.2014. (venäjäksi)
  9. ↑ Generalnyi plan, s. 18–19.
  10. ↑ Generalnyi plan, s. 25.
  11. ↑ a b Generalnyi plan, s. 20.
  12. ↑ Generalnyi plan, s. 19–20.
  13. ↑ Generalnyi plan, s. 18.

Aiheesta muualla