Plasmapallo

Plasmapallon keskielektrodi
Plasmapallo reagoi kosketukseen

Plasmapallo (yleensä koriste-esine) on lasinen, ontto pallo, jonka sisällä on sähköä johtavaa kaasua. Pallon keskellä on suurjännitemuuntajan toisiokäämiin yhdistetty elektrodi, josta lähtee sähköpurkauksia eli teslavirtoja ("valokaaria") lasikuvun sisäpintaan. Nämä valokaaret ovat ionisoitunutta kaasua eli plasmaa. Kun plasmapalloon koskettaa, sähköpurkaukset keskittyvät kosketettuun kohtaan.

Plasmapallon keksi Nikola Tesla kokeillessaan suuritaajuisen suurjännitteen käyttäytymistä tyhjiöidyllä lasiputkella.[1]

Plasmapallon sisällä oleva kaasu on yleensä matalapaineinen, tyypillisesti esimerkiksi 1/10 tai 1/20 ilmanpaineesta. Täytekaasuna (vaikuttaa "valokaarien" väriin) käytetään muun muassa heliumia, neonia, hiilidioksidia, typpeä, happea, argonia, kryptonia tai ksenonia, joskus myös näiden seoksia.

Katso myös

Lähteet

  1. Tesla, Nikola: Experiments with Alternate Currents of High Potential and High Frequency pbs.org. Viitattu Jul. 26, 2010.

Aiheesta muualla

Tämä tekniikkaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.