Prieuria syytettiin osallisuudesta toukokuussa 1795 kukistettuun prairialkuun 1. päivän kapinaan ja hän joutui sotaoikeuteen, mutta vapautui lokakuussa 1795 annetulla yleisellä armahduksella. Sen jälkeen hän työskenteli asianajajana Pariisissa.[2] Prieur osallistui vuoden 1815 satapäiväisen keisarikunnan hallintoon. Restauraation myötä hänet karkotettiin vuonna 1816,[1] sillä hän oli äänestänyt kansalliskonventissa kuningas Ludvig XVI:n kuolemantuomion puolesta.[2]
Lähteet
↑ abcdPierre-Louis Prieur(englanniksi)Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 18.8.2018.