Liisan isäpuoli lähettää tytön yksin kaupunkiin myymään luutia. Kaupungissa Liisa kohta ihmisiä, joiden elämä hetken sivuaa hänen kohtaloaan, kuten torimyyjän, kulkukauppiaan ja ilotytön. Elokuvaan saadaan jännitystä uhkaavan namusedän muodossa. Elokuvassa on kuitenkin onnellinen loppu, kun Liisa saa turvallisen kodin.
Käsikirjoitusta tehtiin kovalla kiireellä, sillä kuvaukset käynnistettiin jo ennen sen valmistumista[1] Idea käsikirjoitukseen saatiin sanomalehdessä kerrotusta tositapauksesta.
Tv-maailma 27/2012 luonnehtii elokuvaa moraliteetiksi, joka onnistuu karttamaan imelyyksiä. Liisan kerätessä vastaantulijoita elokuva ikään kuin esittelee Raamatunkymmenen käskyä.[2]
