Börje Lampeniuksen kiinnostus teatteriin heräsi jo kuusivuotiaana. Rintamapalveluksen jälkeen vuosina 1944–1946 hän suoritti Ruotsalaisen teatterin oppilaskoulun. Lisäksi hänellä oli lauluopintoja Klosters Röstskolassa. Hän työskenteli Ruotsalaisessa teatterissa vuodesta 1946 ohjaajana ja näyttelijänä ja toimi myös lavastajana. Lampeniuksen merkittäviä rooleja olivat muun muassa Hertig Adam (Tiggarstudenten), Freddy (My Fair Lady) ja Theseus (Theseus). Ohjauksista mainittakoon Kort möte, Åtta kvinnor ja Swedenhjelms. Lisäksi hän ohjasi revyitä ja lastennäytelmiä. Lampenius jäi eläkkeelle 1987. Sen jälkeen hän näytteli muun muassa Robert Alftanin revyyssä På hemmafrontet intet nytt Ruotsalaisessa teatterissa. Hänen viimeiseksi esiintymisekseen jäi Riko Eklundhin ohjaama muisteluesitys Thalias trotjänare helmikuussa 2016.[4]
Elokuvat ja iskelmät
Lampeniuksen ansioihin kuuluu sivuosia 1950-luvun suomalaisissa elokuvissa, esimerkiksi Filip von Schantzin rooli elokuvassa Mä oksalla ylimmällä vuonna 1954. Vuonna 1978 hänellä oli sivuosa ruotsalaisessa elokuvassa Lakeuden laulu.
Lampenius levytti 1950-luvulla yli kaksikymmentä iskelmää,[5] esimerkiksi "Vanha riimu", "Istanbul", "Nainen – mies" (Brita Koivusen kanssa) ja "Erämaajärven mökki". Myöhemmällä iällä Lampenius on harrastanut muun muassa maalausta ja pianonsoittoa.
Yksityiselämä
Börje Lampeniuksen vanhemmat olivat Karl Wilhelm Lampenius ja Berta Maria Sandberg. Vuosina 1951–1970 hän oli naimisissa näyttelijä Gunvor Sandkvistin kanssa. Liitosta syntyivät lapset Lili Charlotte (s. 1955) ja Bo Harald (s. 1962). Viulisti Linda Lampenius on Börje Lampeniuksen ja näyttelijä Ulla Eklundin tytär.[2]