Peter Bardens

Peter Bardens
Peter Bardens vuonna 1975.
Peter Bardens vuonna 1975.
Henkilötiedot
Syntynyt19. kesäkuuta 1944
Westminster, Lontoo, Englanti[1]
Kuollut22. tammikuuta 2002 (57 vuotta)
Malibu, Kalifornia, Yhdysvallat[1]
Muusikko
Taiteilijanimi Pete Bardens
Laulukielet englanti
Aktiivisena 1965–2002
Tyylilajit progressiivinen rock, aikuisrock, new age
Soittimet syntetisaattori, sähköurku, mellotron, laulu
Yhtyeet Them, Shotgun Express, Camel, Keats, Mirage
Levy-yhtiöt Transatlantic RecordsView and modify data on Wikidata

Peter Bardens (19. kesäkuuta 1944 Westminster, Lontoo, Englanti, Yhdistynyt kuningaskunta22. tammikuuta 2002) oli brittiläinen muusikko ja kosketinsoittaja. Hänet muistetaan parhaiten progressiivisen rockyhtyeen Camelin jäsenenä. Hän soitti yhtyeessä urkuja, mellotronia ja syntetisaattoria ja teki suurimman osan kappaleista yhtyeen kitaristin Andrew Latimerin kanssa. Bardens erosi Camelista 1978, minkä jälkeen hän teki menestyksekästä uraa sooloartistina ja sessiomuusikkona.

Elämäkerta

Bardens oli 1960-luvulla perustamassa The Cheynes -yhtyettä. Hän soitti myös lyhyen aikaa Themissä. Myöhemmin hän perusti oman yhtyeen nimeltä Peter B's Looners, joka oli varsin suosittu yökerhoesiintyjä. Muut jäsenet olivat rumpali Mick Fleetwood ja kitaristi Peter Green. Kokoonpanosta muotoutui myöhemmin soulyhtye Shotgun Express, jonka laulajana toimi Rod Stewart.[1]

Vuosikymmenen lopulla Bardens perusti lyhytikäisen Village-nimisen yhtyeen. Vuonna 1970 ilmestyi hänen ensimmäinen sooloalbuminsa The Answer, ja vuotta myöhemmin Bardensin nimeä kantanut albumi[1] (Yhdysvalloissa nimellä Write My Name in the Dust[2]). Vuonna 1971 Bardens liittyi The Brew -nimiseen bluesyhtyeeseen. Pian tämän jälkeen yhtye vaihtoi nimekseen Camel[3] ja alkoi soittaa progressiivista rockia.[4] Yhtyeestä tuli varsin suosittu.[1]

Bardens ja Camelin johtohahmo Andrew Latimer ajautuivat musiikillisiin erimielisyyksiin, ja Bardens jätti yhtyeen vuonna 1978.[3] Tämän jälkeen Bardens teki töitä sessiomuusikkona ja julkaisi ajoittain myös soololevyjä, jotka tyylillisesti edustivat aikuisrockia ja new age -musiikkia.[1] Vuonna 1982 Bardens vieraili Camelin albumilla The Single Factor. Äänityksissä hän tutustui joukkoon Camelissa ja The Alan Parsons Projectissa soittaneita sessiomuusikoita, ja perusti heidän kanssaan Keats-nimisen yhtyeen.[3] Se julkaisi yhden albumin vuonna 1984.[5]

Vuonna 1987 Bardensin soololevy Seen One Earth nousi Yhdysvaltain albumilistalle. 1994 hän perusti progressiivista rockia esittäneen Mirage-yhtyeen. Mukana oli myös Camelin entinen jäsen Andy Ward.[1]

Bardens kuoli keuhkosyöpään 57-vuotiaana vuonna 2002.[1]

Diskografia

  • 1970 - The Answer
  • 1971 - Write My Name in the Dust
  • 1973 - Camel (Camel)
  • 1974 - Mirage (Camel)
  • 1975 - The Snow Goose (Camel)
  • 1976 - Moonmadness (Camel)
  • 1976 - Vintage 69 (reissue of The Answer)
  • 1977 - Rain Dances (Camel)
  • 1977 - A Live Record (Camel)
  • 1978 - Breathless (Camel)
  • 1979 - Heart to Heart
  • 1987 - Seen One Earth
  • 1988 - Speed of Light
  • 1989 - Pete Bardens (Write My Name in the Dust -albumin uudelleenjulkaisu)
  • 1989 - White Magic Soundtrack (Warren Millerin elokuvaan)
  • 1991 - Water Colors
  • 1993 - Further Than You Know
  • 1995 - Big Sky
  • 1995 - Mirage: Live 14.12.94
  • 2000 - Speed of Light: Live (Pete Bardens' Mirage)
  • 2002 - Art of Levitation
  • 2002 - Live: Germany 1996
  • 2005 - Write My Name in the Dust: Anthology

Lähteet

  1. a b c d e f g h Peter Bardens: Artist Biography. AllMusic. Viitattu 8.11.2020. (englanniksi)
  2. Unterberger, Richie: Peter Bardens: Write My Name in the Dust. AllMusic. Viitattu 8.11.2020. (englanniksi)
  3. a b c Camel: Timeline. Yhtyeen viralliset verkkosivut. Viitattu 8.11.2020.
  4. Erlewine, Stephen Thomas: Camel: Artist Biography. AllMusic. Viitattu 8.11.2020. (englanniksi)
  5. Adams, Bret: Keats: Keats Allmusic. Viitattu 26.10.2020. (englanniksi)
Tämä muusikkoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.