Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty päivitettäväksi, koska sen sisältö on osin vanhentunut. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: Artikkeli sisältää tietosanakirjaan kuulumatonta aineistoa ja ulkoiset linkit on tehty virheellisesti.

Pauli Olavi Järvenpää (s. 1. tammikuuta 1948 Noormarkku)^[1] on tutkija ja entinen Suomen Afganistanin-suurlähettiläs. Järvenpää työskentelee tutkijana Viron puolustusministeriön rahoittamassa kansainvälisessä tutkimuskeskuksessa Rahvusvaheline Kaitseuuringute Keskus^[2]. Ennen suurlähettilään virkaa hän on ollut Suomen puolustusministeriön puolustuspoliittisen osaston päällikkö (2002–2010) ja ylijohtaja. Koulutukseltaan hän on valtiotieteen tohtori.

Järvenpää on herättänyt huomiota erityisesti Nato-myönteisillä mielipiteillään. Puolustushallinnossa hän on toiminut 1970-luvun lopulta, kaikkiaan kahdeksan puolustusministerin alaisuudessa.^[3]

Järvenpää aloitti Kabulissa Suomen Afganistanin-suurlähettiläänä 1. syyskuuta 2010.^[4] Vuosina 1992–2002 Järvenpää toimi Brysselissä Suomen Nato-edustustossa.

Järvenpään mukaan Suomi tarvitsisi nykyistä pienemmän, joskin edelleen melko suuren reservin.^[5] Hän on Juhani Kaskealan kanssa samaa mieltä siitä, ettei kannata ylläpitää heikosti varustettuja (jalkaväki)prikaateja paperitiikereinä, koska nykyisillä puolustusmenojen tasoilla ei kyetä niitä varustamaan kunnolla.^[6] Järvenpään ajattelussa korostuu se, ettei kriisin sattuessa Suomi voisi saada materiaaliapua muualta heikoin jakovahvuuksin varustetuille prikaateille, jolloin politiikan ja turvallisuustakuiden osuus puolustusajattelussa korostuu.^{kenen mukaan?}

Presidentti Tarja Halosen 6. joulukuuta 2007 everstiluutnantiksi ylentämä Järvenpää on ollut innokas Nato-keskustelija.^[6] Hänen Helsingin Sanomien 60-vuotishaastattelunsa kirvoitti keskustelua siitä, miten pitkälle puolustuspolitiikasta vastaava vastuuvirkamies voi esittää mielipiteitä, joiden voidaan tulkita poikkeavan eduskunnan ja hallituksen virallisesta linjasta^lähde?.

Järvenpää kannatti myös 200 000 Saksasta ostetun rynnäkkökiväärin viemistä Afganistaniin maan puolustusministerin pyynnöstä. Kyseessä olivat pääasiassa DDR:n jäämistönä Suomeen Elisabeth Rehnin puolustusministerikautena ostetut aseet. Eduskunta ei kuitenkaan ilmaissut kannatustaan aikeelle. Järvenpään mielestä Afganistanissa on riittävästi aseita, mutta ne eivät ole oikeissa käsissä. Suomella puolestaan on hänen mukaansa niin paljon aseita, että niitä joudutaan romuttamaan.^[7]

Järvenpään kirjoittamat artikkelit Satakunnan Kansassa ovat herättäneet huomiota muun muassa Helsingin Sanomissa ja Nykypäivässä^lähde?. Tiedotusvälineet ovat nähneet kannanotot asiantuntija-arvioina, joita lehdet ovat käyttäneet perusteluna Suomen Nato-jäsenyyden tukemiselle^lähde?. Vaikuttavuuden vuoksi asiaan on ottanut kantaa myös entinen ulkoasiainministeri Erkki Tuomioja^lähde?.

Wikiaineistoon on tallennettu tekstiä aiheesta: Pauli Järvenpään bibliografia

• [2] Järvenpää: Nato-jäsenyys suojelisi Suomea sotilaalliselta uhalta - Kylmän sodan haamut häädettävä Suomesta, Järvenpää vaatii