Havasten kipinä kirjailijanuralle syntyi hänen ollessaan äitiyslomalla kolmannen lapsensa syntymän jälkeen. Havaste vertaili omaa elämäänsä historian kulkuun ja ihmisten arkipäivän elämään aikaisemmin. Hän tutustui kansanperinteeseen ja kirjoitti vanhojen runojen ja kertomusten innoittamana kohtauksia savupirtissä asuvan naisen elämästä.lähde? Työn tuloksena julkaistiin vuonna 2003 Havasteen esikoisromaani Kymmenen onnen Anna, joka sai kiittävän vastaanoton.[6] Toisessa romaanissaan Kotasavun Marja (2004) Havaste valottaa saamelaisten historiaa, savupirttien ja kotalappalaisten aikaa. Myös Havasteen kolmas kirja Lapinmaan Nilla (2005) sijoittuu pohjoisen maisemiin ja sai kiitosta tarkasta ajankuvauksesta ja hahmojen todentuntuisuudesta.lähde? Romaani kuvaa kristinuskon leviämistä syrjäseuduille. Sarjan neljäs ja viimeinen osa, Maaren, samaanien sukua (2008) kuvaa muinaisten uskomusten maailmaa ja yhdistää edelliset osat toisiinsa.
Havasteen romaanien päähenkilöt elävät pakanuuden ajan Pohjois-Suomessa uskoen enteisiin ja vanhoihin jumaliin, tehden entisaikojen taikoja ja käyttäen luonnon yrttejä parantamiseen. Tarut ja taikuus ovat osa heidän elämäänsä, jossa selviäminen on usein pienestä kiinni. Pakkastalvet verottivat voimia, kun ruoka oli vähissä ja olot ankarat. Romaaneissa oikean parannuskeinon tunteminen tai taitava ansalankojen virittely saattoi pelastaa lapset ja perheen. Kirjoja on kiitetty historiallisten yksityiskohtien paikkansapitävyydestä, kiinnostavasta tietoaineksesta, kauniista luonnonkuvauksesta ja vauhdikkaasta juonesta.lähde? Romaanien kerrontateknisessä rakenteessa erottuu Havasteen ura kirjallisuuden tutkijana.
Kaksi rakkautta (2010), Yhden toivon tie (2012) ja Kolme käskyä (2013) on Lapin sodan aikaan ja jälleenrakennuksen ensimmäisiin vuosiin sijoittuva trilogia, jonka tapahtumapaikkana on Havasteen lapsuuden kotikaupunki, Rovaniemi.
Loitsukirja (2007) on tietokirja, jonka kalevalamittaisiinloitsuihin liittyy kertomuksia loitsujen entisaikojen käyttötavoista ja ehdotuksia uudesta humoristisesta nykykäytöstä. Loitsukirjan kalevalamittaisisista runoista on tehty sävellyksiä ja teatteriesitys. Kalevalan ja Kantelettaren juhlavuonna ilmestyi Taika päivässä. 365+1 suomalaista taikaa (Gummerus 2015). Se kokoaa yhden Havasteelle tyypillisen perusteellisen taustatyön alueista: loitsut ja taiat.
Vihat-sarja (Tuulen vihat 2014, Maan vihat 2015, Veden vihat 2016 ja Lumen armo 2016) kuvaa 1200-luvun lopun Suomea ja Itämeren lähimaita, joissa taioilla ja uskomuksilla on elävä merkitys. Historialliset tapahtumat kerrotaan selviytymistarinoina, päähenkilö Kerten arjen kautta.
Saarenmaa-sarja (Pronssitähti 2018, Vierashuoneet 2019, Morsiusmalja 2020 ja Saarelaislaulu 2021) sijoittuu neuvostoajan Viroon, vaarallisiin vuosiin, jolloin Saarenmaalta vietiin junalasteittain ihmisiä Siperiaan. "Ihmisten enemmistö kulki sopeutumisen tietä. Neuvostovallalle ei näkynyt loppua, joten elämää oli jatkettava. Paula Havaste kuvaa tätä mukautumisen pohjatilannetta, elämänmenoa annetuissa rajoissa."[7] Arki tarjoaa silti myös onnen hetkiä, etenkin kun Viljan mies Villem saa tunnustusta runoistaan. Koko pieni perhe saa uuden tehtävän, kun kotitalosta pihapiireineen tulee neuvostotaiteilijoiden lomaparatiisi. Sarjan neljäs osa päättää sarjan ja kuvaa vuotta 1967, ennen kuin kaikki jälleen muuttui.
Nuijasodasta kertovat Laahus (2021) ja Lieka (2022) aloittavat uuden historiallisten romaanien sarjan. Niissä sotaa kuvataan kahdesta näkökulmasta: nuijasoturien mukaan tempautuvan nuoren naisen silmin, ja jälkimmäisessä kirjassa kuninkaan puolella sotivan huovin näkökulmasta. ”En osannut kuvitella, kuinka ajankohtainen nuijasotaan sijoittuva teosparini olisi. Romaanit näyttävät kaksi puolta repivästä sodasta: sotilaan ja siviilin. En päästä Lieka-kirjan päähenkilöä helpolla. Huovi Kristof joutuu pohtimaan tarkkaan, mikä on sotilaan moraali ja mikä siviilien asema sodan jaloissa”, Paula Havaste kertoo.[8]
Lastenkirjat
Havasteen lastenkirjatuotantoon kuuluvat vuonna 2006 ilmestyneet Henkka maalla ja Joulupukin tarina sekä vuonna 2008 ilmestyneet Henkka koulussa ja Temppuja ja tiedettä Heurekasta. Henkka-kirjapari on valokuvin kuvitettu ja kertoo maalle muuttaneen pikkupojan elämästä. Hän tutustuu kotieläimiin ja ötököihin, ihastelee traktoreita ja seuraa maanviljelijänaapurin touhuja vuoden mittaan. Koulunaloituksesta kerrotaan kannustavasti ja positiivisesti. Valokuvakirjat on kuvittanut Paula Havasteen aviomies Kari Havaste.
Joulupukin tarina on saturomaani, joka kuvaa aikaa, jolloin Joulupukki oli vasta aloittanut puuhansa Korvatunturilla. Häntä vastassa on paha Staalo, mutta Joulupukin avukseen saamat tontut auttavat pelastamaan joulun. Lapin luonto ja humoristiset eläinhahmot ovat pääosassa kirjassa, jossa on Riikka Jäntin piirroskuvitus.
Temppuja ja tiedettä Heurekasta on lapsille tarkoitettu opas tiedetemppujen tekemiseen kotikonstein. Kirjassa kerrotaan myös temppujen selitykset ja annetaan lisätietoa taustalla olevasta tieteestä, tutkijoista ja Heurekasta. Kirjassa on Kari Havasteen valokuvia sekä Christel Rönnsin piirroskuvitus.
Teokset
Tarzan ja valkoisen miehen arvoitus: Tutkimus maskuliinisesta identiteetistä Edgar Rice Burroughsin Tarzan-sarjassa. (Väitöskirja, Oulun yliopisto) Helsinki: Like, 1998. ISBN 951-578-582-0
Kymmenen onnen Anna. (historiallinen romaani, Gummerus2003)
Lumen armo. Helsinki: Gummerus, 2017. ISBN 978-951-24-0709-5.
Ideoiden Suomi. 35 maailmaa muuttavaa innovaatiota. Tietokirja, kirjoitettu yhdessä Jussi Sippolan kanssa. Helsinki: Karisto 2017. ISBN 978-951-23-6372-8
Lieka. Helsinki: Gummerus, 2023. ISBN 9789512427697.
Tunnustukset ja luottamustoimet
Vuonna 2004 Havasteelle myönnettiin esikoisteoksestaan GummeruksenKalle Päätalo -palkinto.[6] Hän sai samana vuonna Laila Hirvisaaren rahaston apurahan.[10] Vuonna 2012 Havaste sai Nurmijärven kunnan sivistyslautakunnan jakaman Konstiniekka-kulttuuripalkinnon.[11]
Turun kirjamessujen ja ruokamessujen yhteisen tunnustuspalkinnon, Kirja à la Carte, Havaste sai Vierashuoneet-kirjasta 2019.[12]
Havaste on Suomen Kirjailijaliiton varapuheenjohtaja vuonna 2024. Hän on toiminut Kirjailijaliiton johtokunnan jäsenenä vuodesta 2015.[13] Hän on myös ja European Writers' Councilin johtokunnan jäsen kaudella 2023–2025.[14]
Yksityiselämä
Havaste syntyi ja vietti lapsuutensa Rovaniemellä, mutta asuu nykyään Nurmijärvellä.[11] Hänellä on kolme aikuista lasta.[2]
