Pasta on tyypillisesti vedestä ja durumvehnäjauhoista valmistettu elintarvike. Sen valmistukseen voidaan lisäksi käyttää kananmunaa ja suolaa, sekä muita aineita, kuten pinaattia tai tomaattia tuomaan väriä. Pasta voidaan myös kuivattaa suomalaisille tunnetumpaan kovaan muotoon, josta se keitettynä muuttuu pehmeäksi. Valmis pasta kypsennetään kiehuvassa vedessä ennen nauttimista. Pastan kypsennysaika tarkistetaan pakkauksesta, mutta yleensä pasta on kypsää noin 8 minuutissa. Kun pasta on kypsää, se valutetaan lävikössä tai siivilässä. Mikäli pastan haluaa säilyvän keittämisen jälkeen irtonaisena, sen sekaan voi valuttamisen jälkeen sekoittaa tilkan ruokaöljyä. Pasta tarjoillaan usein jonkin kastikkeen kanssa. Makaroni ja spagetti ovat Suomessa tunnetuimpia pastatyyppejä.
Pastat voidaan jakaa tuorepastoihin ja kuivapastoihin. Tuorepasta sisältää lähes aina kananmunaa, jota siinä on tyypillisesti noin kolmannes raaka-aineista. Täten tuorepasta on proteiinipitoista ja täyttävää. Kuivapasta ei sen sijaan yleensä sisällä kananmunaa, vaan koostuu ainoastaan vedestä ja jauhoista. Se säilyy paljon pidempään kuin tuorepasta, mutta toisaalta kuivapasta vaatii pidemmän keittoajan kuin tuorepasta. Pohjois-Italiassa suositaan erityisesti tuorepastaa, kun taas Etelä-Italiassa suositaan kuivapastaa.[1]
Pastan kotimaana pidetään Italiaa, ja pasta onkin tärkeä osa italialaista keittiötä. Nimi pasta tulee alkujaan Italiasta. Italialaiset eivät kuitenkaan tiettävästi pastan valmistamista ole keksineet. Italialainen kuivattu pasta tehdään durumvehnästä, ja se on väriltään kellertävää. Pastaa voidaan tehdä myös muista viljalajeista, kuten kaurasta tai rukiista. Gluteenitonta ruokavaliota noudattaville valmistetaan myös pastaa.
Monissa aasialaisissa keittiöissä käytetään nuudeleita, jotka ovat hyvin samankaltaisia kuin nauhapastat ja spagetti. Pastat ja nuudelit erotetaankin käsitteinä toisistaan lähinnä kulttuurillisista syistä.
Yleinen uskomus on, että Marco Polo toi pastan Kiinasta vuonna 1295, kun hän palasi löytöretkeltään Italiaan, mutta oikeasti Kiinassa on ollut pastaa jo 1000 eaa.[2] Marco Poloa vastaan puhuu kuitenkin esimerkiksi se, että 16 vuotta ennen Marco Polon paluuta, vuonna 1279, erään roomalaisen sotilaan jäämistössä mainittiin olevan korillinen kuivaa pastaa. Kuivattu pasta tuli suosituksi 1300–1500-luvuilla Italiassa. Väitetään myös, että jotkut Rooman keisareista nauttivat pastasta jo vuosisatoja ennen kuin Marco Polo oli syntynyt. Apicius mainitsee pastan myös keittokirjassaan. Antiikin Kreikassa oli ruoka, jota kutsuttiin nimellä ”laganon”. Kuvauksen perusteella se on jauhoista tehty taikina, joka paistetaan kivien välissä. Joidenkin tulkintojen mukaan kyse olisi lasagnen esiasteesta, mutta itse asiassa tämä onkin pizzan esiaste. Lasagnelevyt kypsennetään keittämällä, mutta pizza kivien päällä.
Bartolomeo Sacchi (Platina) kirjoitti keittokirjassaan 1350-luvulla seuraavan tavan valmistaa pastaa: "Vatkaa sihdatut jauhot valkuaisten, ruusuveden ja lähdeveden kanssa. Kun taikina on valmista, vedä ohuita taikinoita hyvin ohuen rautasauvan päälle. Sauva voi olla noin 15 cm pituudeltaan. Kun otat sauvan keskeltä pois, taikinat jäävät ontoiksi. Kun pasta kuivatetaan auringossa, se kestää hyvänä kaksi tai kolmekin vuotta, varsinkin, jos pasta on elokuussa valmistettu. Kun pasta keitetään maukkaassa liemessä ja kaadetaan tarjoiluastiaan, sille tulisi pirskotella uutta voita ja makeita mausteita."
Durumvehnä teki pastasta suositun juuri Italian alueella, sillä Italian ilmasto sopi erityisen hyvin juuri durumvehnän viljelyyn. Pastaa voidaan valmistaa mistä tahansa vehnästä, mutta kuivattu pasta on syytä valmistaa durumvehnästä.
Täysjyväpasta tuli Suomen markkinoille ennen Italiaa.[3] Tumma pasta valmistetaan jauhoista, jotka sisältävät vehnän kuoriosia.[4]
Makaronin historia Suomessa
Suomessa makaronia on syöty jo 1890-luvulla, mutta Ruotsin kuninkaallisessa keittiössä jo 1600-luvun lopulla, kun sinne palkattiin makaronimestari.[5]
Aluksi makaronia tuotiin ulkomailta ja makaronilaatikko[6]
ja makaronivelli olivat juhlaruokia.[7] Makaroni yleistyi 1900-luvulla, kun vehnän viljely Suomessa kasvoi ja kotimaiset tuottajat alkoivat valmistaa makaronia.[6]
Killinkoskelle perustettiin vuonna 1895 Suomen ensimmäinen makaronia valmistava tehdas.[8] Tehdas lopetti toimintansa, kun Karl Fazer avasi oman makaronitehtaansa 1904 Helsinkiin.[5]
Rintamalla syötiin makaronia, koska sitä oli helppo kuljettaa ja säilyvyys oli perunaa parempi.[5]
1960-luvulta lähtien on makaronilaatikko ollut kotitalouksien suosituin ruoka. Makaronin suosion pelättiin jopa syrjäyttävät kotoisan perunan, joten vuonna 1966 yksi Kotikokki-lehden ruokaan liittyvistä uudenvuoden lupauksista oli palauttaa peruna arvoonsa.[5]
1970-luvun alussa Suomessa oli saatavilla ainoastaan kahdenlaista makaronia: putkimaista sekä sarvimakaronia. Vuosikymmenen lopulla Suomessa lanseerattiin spagetti.
1980-luvulla Suomen kielessä alettiin käyttämään sanaa pasta. Uuden muotoisia pastoja alettiin myydä Suomessa.[9] Sarvimakaronin osuus kaikesta Suomessa myydystä pastasta oli vuonna 2021 yli puolet.[10]
Su filindeu: Sardiniassa pyhiinvaeltajille tarjottu su filindeu, "jumalan langat" (sardi), on vielä ohuempaa kuin Capelli d'angelo, "enkelin hiukset" -tyyppinen pasta. Su filindeu on maailman harvinaisin ja uhanalaisin pasta. [12]
Tagliatelle: usein munapastasta tehtyä litteää pastanauhaa.[11]
Tripolini: pientä rusettipastaa aaltoilevin reunoin.
Vermiselli (ital.vermicelli): erittäin ohutta poikkileikkaukseltaan pyöreää pastanauhaa.[11]
Terveellisyys
Pastan uskotaan lihottavan, mutta pasta itsessään ei aiheuta painonnousua, vaan liian suuret annoskoot.[13] Viljatuotteet ovat hyvä ravintokuitujen lähde.[14] Täysjyväpastan ravintoarvot ovat paljon paremmat kuin valkoisesta viljasta tehdyn pastan. Täysjyväpastassa on enemmän proteiinia. Täysjyväpastasta löytyy monia vitamiineja, kuten A-, E- ja K-vitamiineja, sekä myös rautaa, jodia, sinkkiä ja fosforia.[15] Tumma pasta valmistetaan hiivaleipävehnäjauhosta, joka on valmistettu jyvän uloimmista osista. Tumma pasta vastaa usein kuitupitoisuudeltaan täysjyväpastaa.[16]
