Makaroni

Sarvimakaroneja makrokuvassa.

Makaroni on koneellisesti valmistettu pastalaji. Se on muodoltaan lyhyt, ohut ja ontto putki. Se oli ensimmäinen Suomeen levinnyt pasta, ja sitä käytetään raaka-aineena useissa ruokalajeissa, kuten makaronilaatikossa ja makaronivellissä. Sana on muunnos italian sanasta maccheroni, joka muualla tarkoittaa tiettyä pastalajia mutta Calabriassa mitä tahansa pastaa.[lähde? ]

Historia Suomessa

Suomessa makaronia on syöty jo 1800-luvulla mutta mahdollisesti kauemminkin[1]. Ensimmäiset suomalaiset kirjalliset merkinnät makaronista löytyvät 1800-luvulta. Keittokirjojen ohjeissa sitä paistettiin pannulla ruskistettujen korppujauhojen kanssa, ja siitä tehtiin velliä tai laatikkoa.[2] Makaroni oli 1800-luvulla ulkomailta tuotua, ja vain harvojen saatavilla. Makaroni yleistyi 1900-luvulla, kun vehnän viljely Suomessa yleistyi, ja kotimaiset tuottajat alkoivat valmistaa sitä. Sota-aikana syötiin makaronia kun muista elintarvikkeista oli pulaa.[3]

Vielä 1970-luvun alussa Suomessa oli kahta makaronilajia: kaarevaa sarvimakaronia ja suoraa, hiukan pitempää putkimakaronia, jota käytettiin etenkin lihattoman hämäläisen makaronilaatikon valmistamiseen. Tavallista sarvimakaronia käytetään esimerkiksi laatikoissa, paistoksissa, padoissa, keitoissa ja sellaisenaan kastikkeen kanssa.[4]

Vuonna 2021 yli puolet Suomessa myydystä pastasta oli sarvimakaronia.[5]

Lähteet

Aiheesta muualla

Tämä ruokaan, juomiin, ravintoon tai ruoanlaittoon liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.