Ostmark (Itävalta)

Ostmark
1938–1942
Saksan lippu 1935–1945 (Ostmarkilla ei ollut omaa lippua eikä vaakunaa) Saksan vaakuna (Reichsadler) 1935–1945

Ostmark vuonna 1941.
Ostmark vuonna 1941.

Valtiomuoto Saksan osamaa
osa  Saksan valtakuntaa
Johtaja ja valtakunnankansleri Adolf Hitler
Käskynhaltija (Reichstatthalter) Arthur Seyss-Inquart
Pääkaupunki Wien
  48°12′N, 16°22′E
Pinta-ala
– yhteensä 83 879 km² 
Uskonnot katolisuus
Historia
– Itävalta liitettiin Saksaan (Anschluss) 13. maaliskuuta 1938
– Ostmark jaettiin pienemmiksi osamaiksi 1. toukokuuta 1939
– Nimi Ostmark korvattiin nimityksellä Donau- und Alpenreichsgaue 1942
– Itävalta julistautui itsenäiseksi 27. huhtikuuta 1945
Viralliset kielet saksa
Valuutta Reichsmark
Edeltäjä Itävallan liittovaltion lippu Itävallan liittovaltio
Seuraaja  Saksa (Donau- und Alpenreichsgaue; 1942–1945)
Toinen maailmansota

Ostmark (”Itäinen rajamaa”) oli Itävallan nimenä vuosina 1938–1942 sen jälkeen, kun se oli yhdistetty natsi-Saksaan (Anschluss).

Itävallan liittäminen Saksaan

Sen jälkeen, kun itävaltalaissyntyinen Adolf Hitler oli toteuttanut kotimaansa yhdistämisen Saksaan, mikä oli kuulunut hänen tavoitteisiinsa, Saksan kansalliss­osialistinen hallitus muutti maan nimen Österreich, joka merkitsee ”itäistä valta­kuntaa” (ja josta myös suomen­kielinen nimi Itävalta on käännös), muotoon Ostmark[1], joka tarkoittaa ”itäistä rajamaakuntaa”. Nimen­muutoksen tarkoituksena oli osoittaa, ettei Ostmark (Itävalta) enää ollut itsenäinen valtakunta (saks. Reich) vaan Saksan itäinen raja­maa­kunta (saks. Mark).

Ostmark oli ennestään ollut histori­oitsijoiden käyttämä nimitys keski­aikaisesta Itävallan mark­kreivi­kunnasta (lat. Marcha orientalis), joka kuitenkin omana aikanaan oli tunnettu muinaisyläsaksankieliseltä nimeltään Ostarrîchi.[2]

Elokuussa 1938 Donau-Zeitung ylpeästi nimitti Passauta ”uuden Ostmarkin kehdoksi”.[3]

Aluejako

Toukokuun alussa 1939 tuli voimaan laki Ostmarkin hallinnon rakenteesta (saks. Gesetz über den Aufbau der Verwaltung in der Ostmark, tunnettu myös lyhemmällä nimellä Ostmarkgesetz). Lailla lakkautettiin Itävallan aikaisemmat osavaltiot ja tilalle perustettiin seitsemän Reichsgauta. Niistä kunkin korkein virkamies toimi sekä kuvernöörinä (Reichstatthalter) että natsi­puolueen Gauleiterina. Nämä Reichsgaut olivat:[4]

Reichsgau oli uusi hallinnollisen jaotuksen yksikkö, joka korvasi osavaltiot muutoin täysin keskitetysti hallitussa natsi-Saksassa.[5] Kun Ostmark-nimenkin katsottiin vielä liiaksi muistuttavan vanhasta, aiemmin itsenäisestä Itä­vallasta, tämäkin nimi poistettiin vuonna 1942 käytöstä ja edellä mainituista Reichsgau-alueista alettiin käyttää yhteis­nimitystä Donau- und Alpenreichsgaue (”Tonavan ja Alppien Reichsgaut”).

Uusi Itävalta

Kun liittoutuneet toisen maailman­sodan jälkeen miehittivät koko Saksan, Itävalta mukaan luettuna, itsenäinen Itävalta muodostettiin vuoden 1943 Moskovan julistusten mukaisesti[2] uudestaan, ja sen rajat olivat samat kuin ennen vuotta 1938. Itävalta julistautuikin itsenäiseksi jo 27. huhtikuuta 1945, lähes kaksi viikkoa ennen Saksan antautumista. Aluksi uusi Itävalta kuitenkin oli vuoteen 1955 saakka liittoutuneiden miehitys­vallan alainen ja jaettuna neljään miehitysvyöhykkeeseen.[1][2]

Lähteet

  1. ↑ a b ”Itävalta”, Otavan iso Fokus, 3. osa (Ip–Kp), s. 1400. Otava, 1973. ISBN 951-1-00051-9
  2. ↑ a b c Erkki Kuujo, Kalle Vannas: ”Itävalta”, Otavan suuri ensyklopedia, 6. osa (Inarijärvi–juuri), s. 2302–2305. Otava, 1978. 951-1-05069-9
  3. ↑ Anna Rosmus: Hitlers Nibelungen, s. 165–. Samples Grafenau, 2015.
  4. ↑ Gesetz über den Aufbau der Verwaltung in der Ostmark (annettu 14.4.1939) Verfassungen.de. Arkistoitu 12.11.2017. Viitattu 1.8.2016. (saksaksi)
  5. ↑ Reconciliation Fund Arkistoitu 26.2.2012.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Ostmark (Austria)