Araljärven ja Syrdarjan alueelle asettuneet oguusit muodostivat 700–800-luvulla liittokunnan, johon kuului 24 heimoa. Osa heistä asettui viljelemään maata, alkoi muodostaa alueellisia yhteisöjä ja omaksui islaminuskon. Paimentolaisoguusien hallitsijan päämaja oli Syrdarjan alajuoksulla sijaineessa Jangikentissa. Tärkeät asiat päätettiin suku- ja heimoryhmien vanhimpien muodostamassa neuvostossa. Veronkannosta ja oikeudenkäytöstä vastasivat käskynhaltijat. Oguusit ajoivat petšenegit pois Kaspianmeren rannoilta ja tekivät ryöstöretkiä Kasaarien kaanikuntaan, Volgan Bulgariaan, Horezmiin ja Jetisun kaupunkeihin.[1]