Niemiselet on 4,8 kilometriä pitkä, 1,1 kilometriä leveä ja sen pinta-ala on 223 hehtaaria eli 2,23 neliökilometriä. Järven nimi viittaa suvantoon (ruots.sel tarkoittaa suvantoa). Sen katsotaan leviävän Rånejoesta Lillstrykenin salmesta, joka on 50 metriä leveä, ja päättyvän Niemiholmin joen saareen. Saaren eteläpuolella virtaa Selstryken ja pohjoispuolella Mjösundet. Molemmat päättyvät pieniin koskiin. Järvi on muodostunut kapeaan ja loivarinteiseen laaksoon, jonka kummallakin sivulla kohoaa moreeniset vuoret. Järven koillispuolella kohoaa Ronningsvikberget 120 metriä vedenpinnan yläpuolelle ja lounaispuolella Degerberget vastaavasti 110 metrin korkeuteen. Laaksossa esiintyy moreenikumpareita ja De Geer -moreeniharjanteita. Nämä vaikuttavat järven muotoihin niin, että rannoilla vuorottelevat monet niemet ja lahdet toisiaan, ja järvestä pilkistää pinnan yläpuolelle kahdeksan saarta. Niemiä ovat pohjoisrannalla Viknäsudden, Hendersudden, Sörsundsudden ja Skiftesudden, ja etelärannalta voidaan mainita Åtigårdsudden. Åtigårdsuddenin ja Sörsundsuddenin välissä on salmi Sörsund. Åtigårdsuddenin jatkeena on Hedholmenin saari ja salmen alapuolella Notholmen, Svedjeholmen ja Tomasholmen. Järven rannat ovat harvaan asuttuja ja paikoin on jälkellä peltopalstoja aktiiviljelyn ajoilta. Kumpaakin rantaa seuraa tie, jotka ylittävät joen Niemiselin ja alajuoksulla Orrbyn kohdalla.[2][1]
Luontoarvoja
Valuma-alueen maaperän yleisimmät maalajit ovat moreeni (64,3 %), turve (3,3 %), hiekka tai sora (1,5 %), siltti (7,9 %) ja kallioalue (6,3 %). Muut alueet ovat erilaisia vesistöjä.[4]
Järven lähialueella sijaitsee Snöbergetin luonnonsuojelualue (ruots.Snöbergets naturreservat, 624 hehtaaria), joka sijaitsee järvelle näkyvällä vuorella. Sen huippu on ollut jääkauden jälkeen vedenkoskematonta aluetta, joten sen maaperä ei ole veden huuhtomaa ja siinä on paljon ravinteita jäljellä. Vuoren metsämaastossa on paljon vanhaa ja hakkaamatonta metsää jäljellä. Järveltä nousee vuorelle 2,5 kilometriä pitkä polku.[6]
Vesistösuhteet
Niemiselet kuuluu Rånejoen vesistössä (päävesistötunnus 7) Rånejokipääuomaan yhtenä sen vesireitin järvenä [7]. Se on Rånejoen läpivirtausjärvi, jonka yläpuolisen valuma-alueen pinta-ala on 3 932 km². Järven omaa lähialuetta on vain 16,2 km², josta tulee vuorten metsäisiltä rinteiltä seitsemän puroa. Selbäckenin lähteenä on Stormyran Degerbergetin takaa. Järven luusuassa on sen keskivirtaama (MQ) noin 42,7 m³/s [b]. Rånejoki laskee PerämereenRåneåssa 24 kilometrin [c] päässä Luulajassa.[2][4][8]
Lähteitä
Huomautuksia
↑Tilavuuden arvo saatu kertomalla järven pinta-ala sen keskisyvyydellä.
↑Järven virtaamana luusuassa on käytetty vesistöviranomaisten vuosina 1981–2010 julkaisemien kuukausittain laskettujen keskivirtaamien keskiarvoa.
↑Asia on luettu ruotsinkielisestä wikipediasta artikkelista sv:Niemiselet.
