Järvi sijaitsee Sanginkylässä seututien 837 varrella olevalta Harjun törmältä kilometrin verran länteen, kapean kannaksen erottamana tien vieressä olevasta Valkiaisjärvestä. Sen laskujoki on pohjoiseen menevä Mustaoja, joka laskee Palosenojan ja Peuraojan kautta Kiiminginjokeen. Järveen ei sen sijaan laske ojia tai jokea, vaan se saanee vetensä lähteistä ja lounaisrannan suolta.
Järvi ja ympäristö
Mustalampi on saanut nimensä järven kaakkoisrannan Mustan talosta, joka on vanha asuinpaikka. Vastarannalla on alun perin Mustan torppa Ojala ja Hautala. Lähellä Mustaa on lisäksi jo hävinnyt Lepikon torpan alue. Nykyään järven rannalla on myös neljä kesämökkiä. Talojen entisten peltojen ohella järven ranta muodostuu Ojalan- ja Mustankankaista luoteisreunan pientä suoaluetta lukuun ottamatta. Mustalampi on matala ja tummavetinen ja siinä kasvaa paikoin tiheästi ulpukkaa. Kaloina ovat tyypilliset hauki, ahven ja särki. Aikanaan järvi oli talvisen kulkureitin varrella Sanginjärveltä koilliseen Juorkunan suuntaan tai Mustan talosta Uhrikankaan kautta Tervolankylään. Tästä on yhä merkkinä Rasinkankaan kautta järvelle lännestä päin tuleva polku, vaikka tämä kulkuyhteys on jo poistunut lähes kokonaan käytöstä.
Lähteet
↑ abMustalampiJärviwiki. 1.2.2011. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 31.7.2011.
Aiheesta muualla
Sanginjärven kylähistoria. Sanginjärven kyläseura ry. Sanginkylä 2000. Toim. Esko Vesala ja Matti Savolainen, 708 s. ISBN 952-91-2823-1 (Järven ympäristön historia ja asutuksen kehittyminen)