Torvenjärvi on Kiiminkijoen sivuhaarassa Torvenjoessa oleva järvi Utajärven kunnan Juorkunan kylässä.
Sijainti
Järvi sijaitsee Juorkunan Hamarinjärvestä kolmisen kilometriä etelään ja Sanginkylän Jokikylä-nimisen sivukylän pohjoisimmasta talosta Höpötistä neljä kilometriä pohjoiseen. Kiiminkijoki jakautuu Hamarinjärven eteläpäässä idän puoleiseen Putaanjokeen ja lännen puoleiseen Torvenjokeen, joka virtaa Torvenjärven läpi. Järven erottaa kapea maakannas heti sen pohjoispuolella olevasta Pienestä Torvenjärvestä.
Järven ympäristö
Torvenjärvi on erämainen vesistö, koska sen rannalla on vain yksi tätä nykyä asumaton talo, Seppälä. Järvelle asti ei ole jokireitin ohella tieyhteyttä, joskin Kiiminkijoen vartta seuraileva metsäautotie tulee vajaan kilometrin päähän Seppälän talosta, josta se jatkuu mönkijän urana järvelle saakka. Järven rannat ovat Seppälän talon kohdalla olevaa kangasta lukuun ottamatta suota ja rämettä, mutta Torvenjoen suulla ylävirran puolella on kapea kallioniemeke, Kaijanniemi, samoin kuin järven luoteisrannalla. Torvenjärven kalakantaan kuuluvat erityisesti hauki ja ahven, vaikka Torvenjoessa on myös harjusta. Järvessä kasvaa ulpukkaa ja järvikaislaa, se on tummavetinen ja melko matala. Kalastajien ohella metsästäjät käyvät järvellä etenkin vesilintujen pyyntiaikana.
Etymologia
Vuoton kylällä mahdollisesti joskus asunut Heikki Torvi eli Torvinen lienee tullut seudulle Utajärven Niskalta. Tämä 1580-luvun vainovuosina venäläisiä paennut mies näyttäisi antaneen nimensä Juorkuntan Torvenjärville.[2]
Lieneekö Heikki Torvi saanut veronmaksuvapautuksen vai onko ollut hyvät suhteet verottajaan, sillä Heikki Torven talot on kirjattu kokonaan autioiksi vuoden 1620 vuotuisveroluetteloon. Heikki Torven (Torvisen) nurmettuneesta maasta sanotaan vain, että sitä ei voi raivata.[2]
Lähteet
- ↑ a b Torvenjärvi Järviwiki. 1.2.2011. Suomen ympäristökeskus. Viitattu 8.7.2015.
- ↑ a b Väänänen, Assar ; Ylikiimingin kunta ; Kiiminkijoen opisto
Ylikiimingin kunta ; Kiiminkijoen opisto 2001: Alavuoton Asuttajia, kylähistoriaa 1610-2000, s. 21. Ylikiimingin kunta, 2001.