Mil Mi-4 Nato:Hound |
|
Kuvaus |
Tyyppi |
kuljetushelikopteri |
Miehistö |
2-3 |
Matkustajamäärä |
15 rahditta |
Kuljetuskyky |
1 600 matkustajitta kg |
Ensilento |
1952 |
Valmistaja |
Mil |
Valmistusmäärä |
3 500 (1952-1969) |
Mitat |
Pituus |
25,02 m |
Roottorikehän halkaisija |
21,00 m |
Pyrstöroottorikehän halkaisija |
2,5 m |
Korkeus |
5,18 m |
Massa |
Tyhjämassa |
5 390 kg |
Lentoonlähtömassa |
7 800 kg |
Voimanlähde |
Moottori |
Švetsov AŠ-82V |
Teho |
1 250 kW |
Suoritusarvot |
Lentonopeus |
210 km/h |
Lentomatka |
400 km |
Lakikorkeus |
5 500 m |
|
Infobox OK |
Mil Mi-4 (Nato-raportointinimi Hound) on neuvostoliittolainen kuljetushelikopteri, jota suunniteltiin Mil Mi-1:n seuraajaksi. Mihail Milin johtama suunnittelutoimisto suunnitteli Mi-4:n vuonna 1951. Prototyyppi lensi vuonna 1952 ja 1954 kone tuli Neuvostoliiton ilmavoimien käyttöön. Amerikkalaisten laaja ja menestyksellinen helikoptereiden käyttö Korean sodassa oli luonut tarpeen Mi-4:n valmistukselle. Siinä on vaikutteita Sikorsky S-55-helikopterista.[1] Kiinassa Mi-4:ää valmistettiin nimellä Harbin Z-5.
Suomen ilmavoimilla oli kolme Mi-4-helikopteria (HR-1, HR-2, HR-3) käytössään 1962-1979, muun muassa meripelastuksessa, sairaankuljetuksessa ja erilaisissa nostotehtävissä (muun muassa sähkönjakelun runkoverkon sähkötolppien nosto).[1]
Museokoneita Suomessa
Lähteet
- Haapanen, Atso: Helikopterit Suomessa 1953-2003, s. 14. Tampere: Apali, 2003. ISBN 952-5026-29-9 (suomeksi)
Viitteet
- ↑ a b Haapanen, Atso: Helikopterit Suomessa 1953-2003, s. 14-15. Tampere: Apali, 2003. ISBN 952-5026-29-9 (suomeksi)
Aiheesta muualla
- Keski-Suomen Ilmailumuseo järjesti Lentotekniikan Killan kanssa museoilma-aluskurssin Mi-4-helikopterista 27.–28.9.2008.