Marco Verratti
![]()
|
| Henkilötiedot
|
| Syntymäaika |
5. marraskuuta 1992 (ikä 32)
|
| Syntymäpaikka
|
Pescara, Italia
|
| Pelipaikka
|
keskikenttäpelaaja
|
| Pituus
|
165 cm
|
| Paino
|
60 kg
|
| Seura
|
| Seura
|
Al-Arabi SC
|
| Pelinumero
|
7
|
| Junioriseurat
|
|
|
ASD Manoppello Arabona
|
|
|
Pescara
|
| Seurat
|
| Vuodet
|
Seura
|
O
|
(M)
|
| 2008–2012
|
Pescara
|
74
|
(2)
|
| 2012–2023
|
PSG
|
276
|
(7)
|
| 2023–
|
Al-Arabi SC
|
5
|
(0)
|
| Yhteensä
|
355
|
(9)
|
| Maajoukkue
|
| 2010–2011
|
Italia U19
|
4
|
(0)
|
| 2011–2012
|
Italia U20
|
4
|
(0)
|
| 2012–2013
|
Italia U21
|
7
|
(0)
|
| 2012–
|
Italia
|
55
|
(3)
|
|
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 27. marraskuuta 2023 [1][2][3].
Maajoukkueuran tilastot päivitetty 27. marraskuuta 2023 [4][3].
|
Marco Verratti (s. 5. marraskuuta 1992 Pescara) on italialainen jalkapalloilija, pelipaikaltaan keskikenttäpelaaja. Hän edustaa Qatarin pääsarjassa Qatar Star League:ssä pelaavaa Al Arabi Sport Clubissa. Oikeajalkainen Verratti on 165 senttimetriä pitkä ja painaa 60 kilogrammaa. Marco verratti aloitti jalkapallouransa vasta 17 vuotiaana Pescaran u18 joukkueessa.[2]
Seurajoukkueura
Verratti oli jalkapallon aloittettuuan vakavasti ylipainoinen. Hän painoi 17-vuotiaana 84 kg ollessaan 160 cm pitkä. Hän pelasi juniorina ensin ASD Manoppello Arabonassa ja myöhemmin Pescarassa.[3] Hän nousi Pescaran kolmannella sarjatasolla Lega Pro Prima Divisionessa pelanneeseen edustusjoukkueeseen kaudella 2008–2009, jonka aikana pelasi seitsemän sarjaottelua. Seuraavalla kaudella Verratti pelasi kahdeksan sarjaottelua ja teki yhden maalin, kun Pescara nousi Serie B:hen sijoittumalla sarjassaan toiseksi. Kaudella 2010–2011 hän kohosi joukkueen runkopelaajien joukkoon pelaten 28 sarjaottelua ja tehden yhden maalin. Kaudella 2011–2012 Verratti oli saavuttamassa Pescarassa jo toista sarjanousua, kun joukkue voitti Serie B:n. Hän pelasi kauden aikana 31 sarjaottelua.[1]
Verratti ei ehtinyt pelata Italian pääsarjassa Serie A:ssa, vaan siirtyi kesällä 2012 Ranskan pääsarjassa Ligue 1:ssä pelaavaan Paris Saint-Germainiin 12 miljoonan euron siirtosummalla. Hän voitti seurassa Ranskan-mestaruuden heti kaudella 2012–2013 pelaten sen aikana 27 sarjaottelua. PSG voitti mestaruuden myös kaudella 2013–2014, jonka aikana Verratti pelasi 29 ottelua. Seura saavutti samalla kaudella myös Ranskan liigacupin ja Trophée des Championsin voitot. Verratti oli voittamassa Trophée des Championsia myös kauden 2014–2015 aluksi. Hänen peliaikansa kasvoi kauden aikana entisestään – hän pelasi 32 sarjaottelua. Verratti voitti kaudella 2014–2015 kolmannen peräkkäisen Ranskan-mestaruutensa, toisen peräkkäisen Ranskan liigacupin voiton sekä ensimmäisen Ranskan cupin voittonsa PSG:n voittaessa kaikki kansalliset kilpailut.[2]
Verratti kärsi kaudella 2015–2016 lukuisista loukkaantumisista ja pelasi vain 18 liigaottelua PSG:n voittaessa jälleen mestaruuden. Seuraavalla kaudella hän viimeisteli 28 Ligue 1:n ottelussa kolme maalia. Kaudella 2017–2018 Paris Saint-Germain voitti yhden välivuoden jälkeen Ranskan-mestaruuden Verrattin pelatessa 22 ottelua. Seuraavalla kaudella hän pelasi maan mestarijoukkueessa 26 ottelua. Kaudella 2019–2020 hän pelasi 20 ottelua PSG:n voitettua koronaviruspandemian johdosta kesken jääneen kauden mestaruuden. Saman kauden Mestarien liigassa hän pelasi yhdeksän ottelua, ja tuli tappiollisessa loppuottelussa vaihdosta kentälle. Kaudella 2020–2021 Verratti pelasi 21 Ligue 1 -ottelua oltuaan useita jaksoja sivussa peleistä loukkaantumisten ja koronatartuntojen vuoksi. Mestarien liigassa hän pelasi seitsemän ottelua. Hän pelasi PSG:n mestaruuksiin päättyneillä kausilla 24 Ligue 1:n ottelua, joissa teki kaksi maalia, kaaudella 2021–2022 ja 29 ottelua kaudella 2022–2023.[3]
Verratti voitti sekä Ranskan cupin että liigacupin aiempien jatkoksi vuosina 2016, 2017, 2018 ja 2020, ja lisäksi Ranskan cupin vuonna 2021. Trophée des Championsin hän voitti jälleen vuosina 2016–2020 ja 2022.[3]
Verratti siirtyi Qatar Stars Leaguessa pelaavaan Al-Arabiin 45 miljoonalla eurolla syyskuussa 2023.[3]
Maajoukkueura
Verratti pelasi ensimmäisen maaottelunsa 1. joulukuuta 2010, kun Italian alle 19-vuotiaiden joukkue voitti kotonaan Romanian 3–1. A-maajoukkueessa hän teki ensiesiintymisensä 15. elokuuta 2012 Italian hävitessä Englannille kotonaan 1–2. Ensimmäisen maaottelumaalinsa kaikki maajoukkueet huomoiden Verratti teki A-maajoukkueelle 6. helmikuuta 2013, kun Italia pelasi 1–1-vierastasapelin Alankomaita vastaan.[4] Verratti pelasi viisi ottelua alle 21-vuotiaiden EM-kilpailuissa 2013, joissa Italia tuli toiseksi. Hänen ensimmäiset aikuisten arvokisansa olivat MM-kilpailut 2014, joissa hän pelasi kaksi ottelua, vaikkei vielä kilpailujen karsintavaiheessa päässyt kentälle kertaakaan.[2] Hänet valittiin Italian joukkueeseen kesälle 2021 siirrettyihin EM-kilpailuihin. Hän oli aiemmin saamansa polvivamman vuoksi sivussa kahdesta ensimmäisestä EM-turnausottelusta mutta pelasi täyden peliajan Italian kolmannessa alkulohko-ottelussa Walesia vastaan ja antoi vapaapotkusta syötön ottelun ainoaan maaliin. Hän pelasi avauskokoonpanossa myös neljännesvälierässä Itävaltaa, puolivälierässä Belgiaa, välierässä Espanjaa ja Italian voittamassa loppottelussa Englantia vastaan ja syötti Belgia-ottelussa Italian ensimmäisen maalin.[3]
Pelityyli
Verrattin vahvuuksia ovat syöttötaito, kuten kyky antaa läpisyöttöjä, harhautukset sekä syöttöjen ja laukausten peittäminen. Hänen heikkouksiaan ovat keskittymiskyvyn puute, kurittomuus ja kaksinkamppailut ilmassa. Verratti tunnetaan pelaajana, joka taklaa paljon ja joka sekä aiheuttaa rikkeitä että tulee rikotuksi usein.[5] Hän sai ensimmäisellä Ligue 1 -kaudellaan 11 varoitusta sekä yhden ulosajon ja toisella kaudellaan kymmenen varoitusta.[2]
Saavutukset
- Päivitetty 27.11.2023.[2]
Pescara:
Paris Saint-Germain:
- Ligue 1: 2012–2013, 2013–2014, 2014–2015, 2015–2016, 2017–2018, 2018–2019, 2019–2020, 2021–2022, 2022–2023
- Ranskan cup: 2014–2015, 2015–2016, 2016–2017, 2017–2018, 2019–2020, 2020–2021
- Ranskan liigacup: 2013–2014, 2014–2015, 2015–2016, 2016–2017, 2017–2018, 2019–2020
- Trophée des Champions: 2013, 2014, 2015, 2016, 2017, 2018, 2019, 2020, 2022
Italian maajoukkue:
Lähteet
Aiheesta muualla
.jpg)
