Mantineian kaupunki sijaitsi keskisellä Peloponnesoksella Mantineian tasangolla, joka tunnetaan nykyisin Trípolin tasankona. Tasangon pituus on noin 40 kilometriä ja leveys noin 1,5–13 kilometriä, ja se sijaitsee noin 600 metrin korkeudella merenpinnasta. Tasangon länsipuolella ovat Mainalon-vuoret (nyk. Maínalo), ja itäpuolella Artemision-vuoret (nyk. Artemísio), jotka erottavat sen Argoliin alueesta. Kaupunkivaltion alueen pohjoispuolella sijaitsi Orkhomenoksen alue eli Orkhomenia. Sen ja Mantineian välillä oli matalampi kukkulajono. Mantineian eteläpuolella sijaitsi puolestaan Tegean alue eli Tegeatis. Sen ja Mantineian välillä oli Mainalonin ja Artemisionin vuorten välinen sola. Tasangon läpi virtasi Ofis-joki. [2][4][6]
Klassisella kaudella Mantineia oli viiden kylän yhteenliittymänä (synoikismos) syntynyt kaupunki. Se oli Arkadian tärkeimpiä kaupunkeja yhdessä Tegean kanssa, jonka kanssa se usein soti. Mantineian hallinto oli demokraattinen ja sen lakeja pidettiin antiikin aikana yleisesti hyvinä. Kun Kyrenen asukkaat tarvitsivat asiassa apua, he kääntyivät mantineialaisten puoleen, ja nämä lähettivät kaupunkiin Demonaksin lainsäätäjäksi.[3][4]
Seurauksena Mantineia päätyi sotaan Spartaa vastaan, mikä johti Mantineian ensimmäiseen taisteluun vuonna 418 eaa. Se oli peloponnesolaissodan suurin taistelu ja tunnetuin Mantineian taisteluksi kutsutuista viidestä taistelusta historian aikana. Taistelussa toisella puolella olivat Sparta ja sen jäljellä olleet liittolaiset, ja toisella puolella Ateena liittolaisineen, sekä Spartaa vastaan kapinoineet kaupungit Mantineia mukaan lukien. Taistelu käytiin Mantineian eteläpuolella sen ja Tegean välisellä alueella. Sparta voitti taistelun.[2][4][6]
Taistelun jälkeen Mantineia joutui Spartan alaisuuteen 33 vuodeksi. Kaupunkien välille syttyi uusi sota vuonna 385 eaa., kun Mantineia yritti vapautua Spartan vallasta. Kaupunkia piirittäessään spartalaiset ohjasivat Ofis-joen uudelleen niin, että se alkoi murentaa kaupungin muureja. Seurauksena Sparta sai kaupungin vallattua, ja pakotti sen asukkaat hajaantumaan maaseudun kyliin, joista kaupunki oli alun perin muodostettu. Noihin aikoihin Mantineian vapaiden kansalaisten määräksi arvioidaan 13 000. Sotilaita kaupungilla oli tuolloin 3 000.[4]
Mantineia rakennettiin uudelleen vuonna 371 eaa. Vuonna 370 eaa. kaupunki liittyi Arkadian liittoon ja osallistui Megalopoliin rakentamiseen liiton keskukseksi. Tässä oli aktiivisena erityisesti mantineialainen Lykomedes. Kaupunki kuitenkin erosi liitosta vuonna 364 eaa. syistä, joita ei täysin tunneta, ja liittyi jälleen Spartan puolelle. Tämä johti Mantineian toiseen taisteluun, joka käytiin vuonna 362 eaa. Tässä taistelussa Ateena ja Sparta olivat liittolaisia. Theba voitti taistelun, mutta sen suurin kenraali Epameinondas kuoli taistelussa. Lopulta Theban hegemonia murtui.[2][4][6]
Vuonna 222 eaa. kaupunki kapinoi ja liittyi jälleen Spartan puolelle. Makedonialaiset tuhosivat sen Antigonos Dosonin johdolla ja myivät asukkaat orjiksi. Antigonos rakennutti kaupungin uudelleen ja nimesi sen nimelle Antigoneia.[2][4]Mantineian viides taistelu käytiin vuonna 207 eaa. Siinä Akhaian liitto voitti Spartan Filopoimenin johdolla.[6] Kaupunki säilyi olemassa roomalaisella kaudella Antigoneian nimellä 100-luvulle jaa. saakka.[2][5]
Mantineian arkeologiset kaivaukset suoritettiin vuosina 1887–1889. Ne suoritti École française d’Athènes eli Ranskan arkeologinen koulu.[2] 1900-luvun loppupuolelta lähtien kaivauksia ovat jatkaneet kreikkalaiset arkeologit.[5]
Rakennukset ja löydökset
Kaavakuva Mantineian agoran alueesta.
Mantineian vanhin osa oli sen akropoliilla kukkulalla, joka tunnettiin antiikin aikana nimellä Ptolis ja nykyään nimellä Gkortsoúli. Suurin osa kaupungista sijaitsi kuitenkin tasangolla noin kilometrin akropoliista etelään. Klassisella kaudella alakaupunki oli ympäröity muurilla, jonka pituus oli noin 3,9 kilometriä, ja jossa oli arviolta 118–130 tornia ja 9 tai 10 porttia. Muurien sijainti on tunnistettavissa niiden koko matkalta, ja niitä on parhaimmillaan säilynyt noin 1,8 metrin korkeudelta.[2][3][4][5][6]
Mantineiassa oli Heralle omistettu temppeli. Kaupungin agoran eli kokoontumis- ja kauppapaikan koko oli noin 85 x 150 metriä. Se oli varustettu pylväiköin. Agoran länsipuolella oli teatteri, joka oli rakennettu hellenistisellä kaudella 300-luvun lopulla tai 200-luvun alussa eaa. Teatterin halkaisija oli noin 70 metriä. Agoran ympäristössä oli myös muita julkisia rakennuksia, kuten buleuterion. Roomalaiselta kaudelta kaupungista on löydetty muun muassa kylpylä.[2][3][5]
Teatterin länsipuolella oli Afrodite Symmakhian temppeli.[4] Mantineian Poseidon Hippiokselle omistettu pyhäkkö sijaitsi kaupungin kaakkoispuolella lähempänä nykyisiä Milián ja Nestánin kyliä.[8][9]
Lähteet
↑Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”281 Mantineia”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
↑ abcdStillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
↑ abcdefghijklmnSmith, William: ”Mantineia”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
