Tämä on luettelo Suomen jääkäriliikkeeseen kuuluneista jääkäreistä. Kaiken kaikkiaan 1 895 vapaaehtoista aloitti jääkärikoulutuksen 1915–1918 Saksassa. Aluksi 200 suomalaista koulutettiin Lockstedtin leirilläHolsteinissa. Vuoden 1915 syksyllä Saksa päätti nostaa suomalaisosaston vahvuuden 2 000 mieheen. Suomessa aloitettiin koko maata kattava salainen värväys. Seuraavana keväänä joukosta muodostettiin Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27.
(22. marraskuuta1889Raippaluoto – 23. maaliskuuta1939) oli suomalainen jääkäri. Hänen vanhempansa olivat kalastaja Abraham Geust ent. Nabb ja Kristina Sofia Israelintytär. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1921 Louise Maria Margareta Lembrechtin kanssa. Geust kävi kansakoulun ja työskenteli kalastajana ja autonkuljettajana ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavan Jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 13. maaliskuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella ja Riianlahdella, josta hänet siirrettiin 24. marraskuuta 1916 pataljoonan täydennysjoukkoon ja laskettiin hänellä todetun sairauden takia siviilitöihin Saksaan. Hän työskenteli sen jälkeen Saksassa Hampurissa autonkuljettajana vuoden 1919 syksyyn saakka, jolloin palasi takaisin Suomeen 12. elokuuta 1919. Hän vaihtoi sukunimensä Geustista Norrmanniksi vuonna 1919. Suomeen palattuaan hän työskenteli autonkuljettajana ja koneenkäyttäjänä ja 1. maaliskuuta 1928 alkaen automekaanikkona ja työnjohtajana Autoservo Ab Ståhl & Co:n palveluksessa Vaasassa. Kunniamerkit: Jääkärimerkki.
Johan Jacob Mikael Gieschke
(16. elokuuta1894Helsinki – 22. huhtikuuta1919) oli Ruotsin kansalainen ja jääkäri suomalaisessa jääkäripataljoonassa. Hänen vanhempansa olivat kirjakauppias, Ruotsin kansalainen Gustaf Mikael Giescke ja Anna Gustava Andersson. Hän kirjoitti ylioppilaaksi Tampereen ruotsalaisesta yhteiskoulusta vuonna 1913 ja liittyi Uusmaalaiseen osakuntaan. Opintojaan hän jatkoi vuosina 1913–1915 Helsingin yliopiston lainopillisessa tiedekunnassa. Giescke liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan 4. lokakuuta 1915, josta hänet laskettiin maaliskuussa 1916 lomalle Ruotsiin, mutta joutui Ruotsin kansalaisena suorittamaan asevelvollisuuttaan Örebrohon. Hän toimi palvelusajan päätyttyä laskuttajana sähköyhtiö ASEA:n konttorissa Tukholmassa. Giescke osallistui sisällissodan valmisteluihin avustamalla aseiden kuljetuksessa Haaparannalta Suomeen. Hän saapui tammikuussa vuonna 1918 oberzugführer Friedel Jacobssonin komennuskunnan mukana Tornioon ja otti osaa sen valtaukseen, jonka jälkeen hän toimi koulutusaliupseerina Oulun 2. rintamakomennuskunnassa, jonka päällikkönä lähti 8. maaliskuuta 1918 Satakunnan rintamalle ja otti osaa Ikaalisten ja Mannanmäen–Kyröskosken taisteluihin. Hänet siirrettiin 21. maaliskuuta 1918 kenraali Linderin esikuntaan. Hän haavoittui pahasti Epilässä 28. maaliskuuta 1918 punaisten panssarijunan valtauksessa. Hän kuoli Kuopiossaespanjantautia seuranneeseen keuhkokuumeeseen 22. huhtikuuta 1919. Hänet on haudattu Kuopioon. Kunniamerkit: Vapaudenmitali 2. lk; Jääkärimerkki.
Aleksanteri Golchert
(7. kesäkuuta1888Ruovesi – 6. tammikuuta1922) oli suomalainen jääkärivääpeli. Hänen vanhempansa olivat Julius Mäki (ent. Golchert) ja Emilia Leveelahti. Hän oli työmiehenä Muurmannin radan rakennustyömailla ja opasti sieltä joukon saksalaisia ja itävaltalaisia sotavankeja Suomen kautta Ruotsiin syyskuussa 1916. Golchert liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n täydennysjoukkoon 20. syyskuuta 1916, josta hänet siirrettiin pataljoonan 3. komppaniaan 1. maaliskuuta 1917. Hänet komennettiin 28. joulukuuta 1917 erikoistehtäviin Pohjois-Suomeen, jonne hän saapui 6. helmikuuta 1918 (Vaasaan) ja hän astui 8. helmikuuta 1918 Suomen armeijan palvelukseen ja hänet komennettiin koulutusaliupseeriksi Vöyrin sotakouluun, missä hän toimi 9. komppanian joukkueenjohtajana ja otti osaa Messukylän taisteluun, missä hän haavoittui 25. maaliskuuta 1918. Haavoista parannuttuaan hän siirtyi Etelä-Pohjanmaan rykmentin täydennyspataljoonaan, missä oli joukkueenjohtajana B-komppaniassa, ja myöhemmin Lapin ryhmän II pataljoonan 7. komppaniassa. Armeijasta hän erosi 14. tammikuuta 1919 ja työskenteli sen jälkeen mm. Allmänna trävaru ab:n palveluksessa Lapissa. Hän kuoli keuhkotautiin 6. tammikuuta 1922. Ylennykset: aliupseeri 11. helmikuuta 1918, vääpeli 20. huhtikuuta 1918. Kunniamerkit: Vapaudenmitali 1. lk; Jääkärimerkki.
(10. syyskuuta1894Raippaluoto – 18. joulukuuta1955) oli suomalainen jääkärivänrikki. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Johannes Gran ja Lisa West. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1924 Hilma Alma Nåhlsin kanssa. Tämä kansakoulun käynyt kalastaja liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan 7. maaliskuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Hänet siirrettiin 4. kesäkuuta 1917 sairauden takia pataljoonan täydennysjoukkoon ja laskettiin siviilitöihin 8. elokuuta 1917. Hän palasi Suomeen 28. elokuuta 1918 ja palveli vahtimestarina tullilaitoksessa vuosina 1920–1930 ja siitä lähtien alikersanttina Merivartiolaitoksessa. Talvisotaan hän osallistui konealiupseerina vartioalue Kvarkkenilla. Välirauhan aikana hän toimi Pohjanlahden piirin aluksen konealiupseerina ja jatkosotaan hän osallistui Rannikkoprikaati 6:ssa konealiupseerina. Sotien jälkeen hän siirtyi Pohjanlahden merivartiostoon konealiupseeriksi, kunnes erosi vakinaisesta palveluksesta vuonna 1945 ja siirtyi Raippaluotoon, missä toimi mm. kunnallisissa luottamustehtävissä ja holhouslautakunnan puheenjohtajana. Hänet on haudattu Raippaluotoon. Ylennykset: alikersantti 1936, vänrikki 1942. Kunniamerkit: Vapaudenmitali 2. lk; Talvisodan muistomitali, Jääkärimerkki, Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi.
(9. joulukuuta1896Kurikka – 4. huhtikuuta1918) oli suomalainen jääkärivaravääpeli. Hänen vanhempansa olivat työmies Iisakki Granholm ja Maria Benjaminintytär. Tämä kolme luokkaa kansakoulua käynyt työmies liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 27. marraskuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Hän astui Suomen armeijan palvelukseen 11. helmikuuta 1918 aliupseeriksi ylennettynä ja saapui Suomeen (Vaasaan) 25. helmikuuta 1918 jääkärien pääjoukon mukana. Hänet sijoitettiin Suomen valkoiseen armeijaan 4. Jääkärirykmentin 8. jääkäripataljoonan 2. komppaniaan, jonka mukana otti osaa sisällissodassa taisteluihin Raudussa, missä hän kaatui taistelussa 4. huhtikuuta 1918 ja hänet haudattiin Kurikan sankarihautaan. Ylennykset: aliupseeri 11. helmikuuta 1918. Kunniamerkit: Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera, Vapaussodan muistomitali soljen kera, Jääkärimerkki.
(12. huhtikuuta1894Vöyri – 26. huhtikuuta1917) oli suomalainen jääkäri. Hänen vanhempansa olivat työmies Erik Grannas ja Anna Maria Erikintytär. Tämä kansakoulun ja Vöyrin kansalaisopiston ja veistokoulun käynyt puuseppä liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 4. komppaniaan 25. helmikuuta 1916, josta hänet laskettiin sairaalloisuuden vuoksi siviilitöihin 28. maaliskuuta 1916. Hän kuoli lähellä Berliiniä Eberswaldin sairaalassa 26. huhtikuuta 1917 ja hänet haudattiin sikäläiseen hautausmaahan. Kunniamerkit: Jääkärimerkki.
(5. heinäkuuta1885Teerijärvi – 21. maaliskuuta1929) oli suomalainen reservin vänrikki. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Leander Granö (ent. Byskata) ja Matilda Emilia Granö. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1923 Helmi Johanna Granbergin kanssa.
Granö kävi kansakoulun ja Vaasan kauppakoulun. Tämä vaasalainen konttoristi liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 3. komppaniaan 10. joulukuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Hänet siirrettiin 9. heinäkuuta 1917 alkaen pataljoonan 2. konekiväärikomppaniaan. Hän osallistui vuonna 1917 Libaussa järjestetyille moottoriveneenkuljettajakursseille. Granö astui Suomen armeijan palvelukseen 11. helmikuuta 1918 varavääpeliksi ylennettynä ja saapui Suomeen (Vaasaan) 25. helmikuuta 1918 jääkärien pääjoukon mukana. Hänet sijoitettiin Suomen valkoiseen armeijaan aluksi 8. jääkäripataljoonan konekiväärikomppaniaan, josta hänet siirrettiin 6. maaliskuuta 1918 alkaen vääpeliksi 4. Jääkärirykmentin 9. jääkäripataljoonan konekiväärikomppaniaan. Hän osallistui sisällissodassa taisteluihin Viipurissa.
Sisällissodan jälkeen hän palveli edelleen 4. Jääkärirykmentissä, josta muodostettiin Jääkäripataljoona n:o 4, josta hänet siirrettiin 6. heinäkuuta 1918 joukkueenjohtajaksi Kaartin jääkäripataljoonan konekiväärikomppaniaan. Armeijasta hän erosi 15. helmikuuta 1919 ja astui suojeluskuntajärjestön palvelukseen ja sijoitettiin Vaasan suojeluskuntapiirissä keväällä 1919 toimeenpantujen alipäällystökurssien opettajaksi 15. toukokuuta – 30. elokuuta 1919 väliseksi ajaksi, josta hänet siirrettiin Ilomantsin suojeluskunnan paikallispäälliköksi. Hän astui 17. maaliskuuta 1929 uudelleen armeijan palvelukseen ja määrättiin nuoremmaksi upseeriksi Porin rykmentin 2. konekiväärikomppaniaan. Toistamiseen hän erosi armeijasta 21. tammikuuta 1921 ja siirtyi Pietarsaaren konepaja oy:n kirjeenvaihtajaksi ja kirjanpitäjäksi ja hoiti samalla Pietarsaaren suojeluskunnan konekivääriosaston johtajan tehtäviä. Myöhemmin hän toimi kirjeenvaihtajana Gustav Paulig ja Kumppanin liikkeessä Helsingissä vuosina 1924–1929. Ylennykset: varavääpeli 11. helmikuuta 1918, vääpeli 26. maaliskuuta 1918, reservin vänrikki 17. maaliskuuta 1920. Kunniamerkit: Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera, Vapaussodan muistomitali soljen kera, Jääkärimerkki.
Johan Alfred Groop
(22. marraskuuta1889Ylimarkku – 29. kesäkuuta1972 Ylimarkku) oli suomalainen jääkäri. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Johannes Groop ja Edla Maria Nisula. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1920 Anna Maria Baddarin kanssa. Hän liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan 17. joulukuuta 1915, josta hänet siirrettiin 31. toukokuuta 1916 pataljoonan täydennysjoukkoon, josta hän poistui saman vuoden kesäkuussa ja palasi Suomeen 27. elokuuta 1918 ja siirtyi maanviljelijäksi ja majatalonpitäjäksi Ylimarkkuun.[1][2][3]
(25. toukokuuta1895Joensuu – 16. kesäkuuta1919) oli suomalainen jääkärivääpeli. Hänen vanhempansa olivat rakennusmestari Bror Gustaf Adolf Grönberg ja Ida Sofia Skutnabb. Grönberg kävi kolme luokkaa Joensuun klassista lyseota ja suoritti yksityisesti Joensuun kauppakoulun. Ennen jääkärikoulutukseen hakeutumistaan hän toimi ylimääräisenä tullivirkailijana Joensuussa ja Pietarissa sekä sen jälkeen Tie- ja vesirakennusten ylihallituksen palveluksessa, kunnes liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 5. marraskuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Riianlahdella ja Aa-joella, josta hänet siirrettiin sairauden vuoksi pataljoonan täydennysjoukkoon 16. huhtikuuta 1917. Grönberg astui Suomen armeijan palvelukseen 11. helmikuuta 1918 varavääpeliksi ylennettynä ja saapui Suomeen (Vaasaan) 25. helmikuuta 1918 jääkärien pääjoukon mukana. Hänet sijoitettiin Suomen valkoiseen armeijaan joukkueenjohtajaksi 4. Jääkärirykmentin 8. jääkäripataljoonan 2. komppaniaan. Hän osallistui sisällissodassa taisteluihin Raudussa, missä hän haavoittui 4. huhtikuuta 1918. Hän erosi armeijasta sairauden vuoksi 21. kesäkuuta 1918. Hän kuoli jo seuraavana vuonna keuhkotautiin ja haudattiin Joensuun sankarihautaan Ylennykset: varavääpeli 11. helmikuuta 1918, vääpeli 7. toukokuuta 1918. Kunniamerkit: Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera, Vapaussodan muistomitali, Jääkärimerkki.
(26. maaliskuuta1896Porin maalaiskunta – 9. tammikuuta1939) oli suomalainen jääkärialiupseeri. Hänen vanhempansa olivat mäkitupalainen Juho Nikolai Grönman ja Rosa Matilda Rosenberg. Tämä kansakoulun käynyt merimies liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan 9. lokakuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Hän astui Suomen armeijan palvelukseen 11. helmikuuta 1918 aliupseeriksi ylennettynä ja saapui Suomeen (Vaasaan) 25. helmikuuta 1918 jääkärien pääjoukon mukana. Hänet sijoitettiin Suomen valkoiseen armeijaan 2. Krenatöörirykmentin 3. Seinäjoen pataljoonaan. Hän osallistui sisällissodassa taisteluihin Länkipohjassa, mutta sairastui 18. maaliskuuta 1918 ja oli sen jälkeen hoidettavana marraskuusta 1921 Harjavallan piirimielisairaalassa. Ylennykset: aliupseeri 11. helmikuuta 1918. Kunniamerkit: Jääkärimerkki.
(31. joulukuuta1893Luvia – 9. tammikuuta1939) oli suomalainen jääkäri. Hänen vanhempansa olivat kirvesmies Kalle Fredrik Grönroos ja Sofia Maria Rosengren. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1918 Alma Sofia Seppälän kanssa. Tämä kansakoulun käynyt merimies liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 28. lokakuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, josta hänet siirrettiin Altonan työosastoon 24. heinäkuuta 1916 ja laskettiin siviilitöihin 12. helmikuuta 1917. Suomeen hän palasi 22. marraskuuta 1918 ja toimi sen jälkeen rakennusurakoitsijana Luvialla. Hän kuului Reposaaren suojeluskuntaan ja haudattiin Luvialle.Kunniamerkit: Jääkärimerkki.
(7. marraskuuta1899Jepua – 28. maaliskuuta1918) oli suomalainen jääkärivääpeli. Hänen vanhempansa olivat maanviljelijä Anders Gustaf Gunnar ja Maria Sofia Pensar. Gunnar kävi kansakoulun. Tämä kotitilaansa viljellyt maanviljelijä liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 18. tammikuuta 1916, josta hänet siirrettiin pataljoonan 1. konekiväärikomppaniaan 9. heinäkuuta 1917. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Gunnar astui Suomen armeijan palvelukseen 11. helmikuuta 1918 aliupseeriksi ylennettynä ja saapui Suomeen (Vaasaan) 25. helmikuuta 1918 jääkärien pääjoukon mukana. Hänet sijoitettiin Suomen valkoiseen armeijaan joukkueenjohtajaksi 2. Jääkärirykmentin konekiväärikomppaniaan. Hän osallistui sisällissodassa taisteluihin Kalevankankaalla, missä hän kaatui taistelussa 28. maaliskuuta 1918 ja haudattiin Jepuan sankarihautaan. Ylennykset: aliupseeri 11. helmikuuta 1918, varavääpeli maaliskuussa 1918. Kunniamerkit: Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera, Vapaussodan muistomitali, Jääkärimerkki.
(29. maaliskuuta1897Porvoo – 4. tammikuuta1950) oli suomalainen jääkärikersantti. Hänen vanhempansa olivat perämies Gustaf Herman Gustafsson ja Sofia Lovisa Johansson. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1924 Rosa Sulima Hytösen kanssa. Gustafsson kävi kansakoulun ja ammattikoulun Porvoossa. Tämä porvoolainen mekaanikko liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 1. konekiväärikomppaniaan 12. tammikuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Hän sairastui kaularauhastulehdukseen ja joutui olemaan sairaalahoidossa maaliskuusta 1917 elokuun loppuun 1918 eikä sen vuoksi kerinnyt osallistua Suomen sisällissotaan. Gustafsson palasi Suomeen 2. lokakuuta 1918 ja astui 3. joulukuuta 1918 kersanttina Suomen armeijan palvelukseen. Hänet sijoitettiin Valkoisen kaartin 1. konekiväärikomppaniaan, missä hän toimi rehumestarina 16. helmikuuta 1919 saakka, jolloin hän erosi vakinaisesta palveluksesta. Hän toimi sen jälkeen konepiirtäjänä, hienomekaanikkona ja työnjohtajana koneliikkeissä ja vuodesta 1932 alkaen työnjohtajana E. M. Nordqvist oy:n konetehtaassa Helsingissä ja palveli yritystä kuolemaansa saakka. Hänet haudattiin Helsinkiin Hietaniemen hautausmaahan.
Ylennykset: Kersantti 3. joulukuuta 1918. Kunniamerkit: Jääkärimerkki.
Johan Arthur Gustafsson
(24. joulukuuta1886Porvoo – 20. elokuuta1931) oli suomalainen jääkärivääpeli. Hänen vanhempansa olivat perämies Gustaf Herman Gustafsson ja Sofia Lovisa Johansson. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1919 Olga Maria Lehtosen kanssa. Gustafsson kävi kansakoulun. Tämä porvoolainen merimies liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 2. komppaniaan 16. lokakuuta 1915. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Hän osallistui vuonna 1917 Libaussa järjestetyille rautatienrakennuskursseille. Gustafsson astui Suomen armeijan palvelukseen 11. helmikuuta 1918 aliupseeriksi ylennettynä ja saapui Suomeen (Vaasaan) 25. helmikuuta 1918 jääkärien pääjoukon mukana. Hänet sijoitettiin Suomen valkoiseen armeijaan ensin joukkueenjohtajaksi 9. jääkäripataljoonan 4. komppaniaan, josta hänet siirrettiin 4. huhtikuuta 1918 alkaen 2. komppaniaan ja 8. huhtikuuta 1918 komppanian mukana 6. Jääkärirykmentin 18. jääkäripataljoonan 2. komppaniaan. Hän otti osaa sisällissodassa taisteluihin Ilveksessä ja Hotakassa ja Muolaassa etenemiseen Viipuri–Pietari-radalle. Hän palveli sisällissodan jälkeen 4. komppanian vääpelinä 6. Jääkärirykmentistä muodostetussa Jääkäripataljoona n:o 6:ssa, jonka nimi muutettiin myöhemmin Kajaanin sissipataljoonaksi. Hänet siirrettiin 16. tammikuuta 1919 Kuopion jalkaväkirykmentti n:o 4:ään, jonka nimi muutettiin myöhemmin Tampereen rykmentiksi, jossa hän toimi 4. komppanian vääpelinä. Suomen valkoisen kaartin 1. konekiväärikomppaniaan hänet siirrettiin vääpeliksi 21. heinäkuuta 1919. Ylennykset: aliupseeri 11. helmikuuta 1918, vääpeli 6. toukokuuta 1918. Kunniamerkit: Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera, Vapaussodan muistomitali soljen kera, Suomen Valkoisen Ruusun 2. lk. mitali, Jääkärimerkki.
Johan Oskar Gustafsson
(31. heinäkuuta1889Helsinki – 21. elokuuta1943) oli suomalainen jääkärivääpeli. Hänen vanhempansa olivat kirvesmies Oskar Gustafsson ja Serafia Simola. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1910 Olga Rinkewitschin kanssa. Gustafsson kävi kansakoulun ja Helsingin teollisuuskoulun. Tämä helsinkiläinen rakennusmestari liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 4. komppaniaan 5. maaliskuuta 1916. Hän otti osaa taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella, Riianlahdella ja Aa-joella. Hän osallistui vuonna 1917 Libaussa järjestetyille rautatienrakennuskursseille. Hän astui Suomen armeijan palvelukseen 11. helmikuuta 1918 aliupseeriksi ylennettynä ja saapui Suomeen (Vaasaan) 25. helmikuuta 1918 jääkärien pääjoukon mukana. Hänet sijoitettiin Suomen valkoiseen armeijaan joukkueenjohtajaksi 3. Jääkärirykmentin 5. jääkäripataljoonan 3. komppaniaan. Hän otti osaa sisällissodassa taisteluihin Tampereella ja Viipurissa.
Gustafsson palveli sisällissodan jälkeen komppanianvääpelinä edelleen 3. Jääkärirykmentissä, josta hänet siirrettiin 24. syyskuuta 1918 Suomen valkoiseen kaartiin, missä toimi 3. ja 1. komppanian vääpelinä. Hän oli komennettuna 3. kesäkuuta – 4. heinäkuuta 1919 välisen ajan Autopataljoonan 1. komppanian vääpeliksi. Armeijasta hän erosi 22. syyskuuta 1919, mutta astui uudelleen palvelukseen jo 17. lokakuuta 1919 ja hänet sijoitettiin Rannikkotykistörykmentti n:o 3:een ja hänet määrättiin varikkokomppanian vääpeliksi. Hän toimi myöhemmin patterinvääpelinä 3. patteristossa. Toisen kerran hän erosi armeijasta 31. lokakuuta 1922 ja oli sen jälkeen hoidettavana useissa eri sairaaloissa sekä Jääkärikodissa. Ylennykset: aliupseeri 11. helmikuuta 1918, varavääpeli 3. toukokuuta 1918, vääpeli 31. tammikuuta 1919. Kunniamerkit: Vapaudenristi 4. lk. miekkojen kera, Vapaussodan muistomitali soljen kera, Jääkärimerkki.
(30. syyskuuta1892Tammisaari – 1. heinäkuuta1949Tukholma) oli suomalainen jääkäri. Hänen vanhempansa olivat metsäkasööri Erik Johan Gutke ja Matilda Sofia Paimander. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1919 Karin Dagmar Långströmin kanssa, joka kuoli vuonna 1926 ja toisen kerran Gutke avioitui vuonna 1929 Helmi Paulina Långströmin kanssa. Gutke kävi neljä luokkaa Helsingin uutta ruotsalaista yhteiskoulua ja suoritti yksityisesti osittain kuudennen luokan vuonna 1913. Tämä tammisaarelainen konttoristi liittyi yhtenä vapaaehtoisten joukkoon, joiden päämääränä oli Saksassa sotilaskoulutusta antava Pfadfinder-kurssi, joka järjestettiin Pohjois-Saksassa sijaitsevalla Lockstedter Lagerin harjoitusalueella. Leirille hän ilmoittautui 12. heinäkuuta 1915. Hänet sijoitettiin joukon 1. komppaniaan. Hän erosi kurssilta 5. elokuuta 1915 ja oleskeli sen jälkeen vielä Saksassa, kunnes saapui takaisin Suomeen 15. syyskuuta 1918 ja toimi sen jälkeen aluksi konttoristina ja myöhemmin autonkuljettajana. Hän matkusti syksyllä vuonna 1921 Yhdysvaltoihin ja toimi autonkuljettajana Chicagossa. Suomeen hän palasi takaisin keväällä vuonna 1923 ja toimi sen jälkeen autonkuljettajana sekä autonmyyjänä Helsingissä.
Einar Henrik Gädda
(8. elokuuta1891Pietarsaari – 11. lokakuuta1972) oli suomalainen jääkärivääpeli. Hänen vanhempansa olivat ajuri Henrik Gustaf Gädda ja Greta Björklund. Hänet vihittiin avioliittoon vuonna 1920 Aina Amanda Sandströmin kanssa. Gädda kävi viisi luokkaa Pietarsaaren reaaliopistoa. Tämä pietarsaarelainen konttoristi liittyi vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 8. joulukuuta 1915, josta hänet laskettiin siviilitöihin 18. toukokuuta 1916 josta hän siirtyi Norjaan joulukuussa vuonna 1916. Gädda saapui Suomeen 28. maaliskuuta 1917 ja toimi vuosien 1917–1918 vaihteessa sisällissodan valmistelutöissä mm. kouluttajana Pietarsaaren suojeluskunnasta ja Vimpelin kursseilla. Sisällissodan alkaessa hän kuului Pietarsaaren suojeluskuntaan ja otti osaa kaupungin valtaukseen ja oli sen jälkeen mainitusta suojeluskunnasta muodostetussa Hämeen ryhmän 7. komppaniassa komppanianvääpelinä ja otti osaa mm. Vilppulan, Suinulan ja Messukylän taisteluihin sekä Tampereen valloitukseen. Hän haavoittui lievästi Vilppulassa. Sisällissodan jälkeen hän toimi Pietarsaaren suojeluskunnassa paikallispäällikkönä 1. kesäkuuta – 1. elokuuta 1918 välisen ajan, jonka jälkeen hän siirtyi Pietarsaaren konepajan palvelukseen, missä toimi vuoteen 1924 saakka, jonka jälkeen siirtyi R. M. Labbartin puutavaraliikkeen palvelukseen Pietarsaareen. Hänet on haudattu Pietarsaareen. Ylennykset: vääpeli 1918. Kunniamerkit: Vapaudenmitali 2. lk; Vapaussodan muistomitali soljen kera, Jääkärimerkki, Saksan maailmansotaan osallistuneiden kunniaristi.
A. Wegelius, Suomen leijona ja Saksan kotka, WSOY Porvoo 1938.
Jernström, E. (toim.): Jääkärit maailmansodassa. Helsinki: Sotateos Oy, 1933. Teoksella ei ole ISBN:a.
Onttonen, Markku (toim.): Jääkärikirja. Helsinki : Gummerus : Ajatus, 2002. ISBN 951-20-6232-1
Lackman, Matti: Jääkärimuistelmia. Helsinki: Otava, 1994. ISBN 951-1-13498-1
Lackman, Matti: Suomen vai Saksan puolesta? : jääkäreiden tuntematon historia. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-16158-X
Lauerma, Matti, toim. Markku Onttonen ja Hilkka Vitikka: Jääkärien tie. Porvoo, Helsinki, Juva: WSOY, 1984. ISBN 951-0-12588-1
Lauerma, Matti: Kuninkaallinen Preussin Jääkäripataljoona 27 : vaiheet ja vaikutus. Porvoo, Helsinki: WSOY, 1966. Teoksella ei ole ISBN:a.
Jaakko Suomalainen, Johannes Sundvall, Emerik Olsoni, Arno Jaatinen toim. Suomen Jääkärit, elämä ja toiminta sanoin ja kuvin osa 1 ja 2, Osakeyhtiö sotakuvia Kuopio 1933
Aarne Sihvo, Kolmasti komennettuna, Gummerus Jyväskylä 1918
A. Wegelius, Aseveljet 1 ja 2, WSOY Porvoo 1924
Heikki Nurmio ja Leonard Grandell toim. Viipurin valloitus kenraalimajuri Wilkmanin armeijaryhmän toiminta. Kustannusosakeyhtiö Ahjo Helsinki 1919
Suomen Sukututkimusseuran aikakauskirja Genos 54(1983), s. 18–22 Koonnut ulkoasiainneuvos Åke Backström.
Toim. Kai Donner, Th. Svedlin ja Heikki Nurmio, Suomen vapaussota I–VIII, Gummerus Jyväskylä 1927.
Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV, Suomen jääkärien elämäkerrasto, WSOY Porvoo 1938.
N. V. Hersalo, Suojeluskuntain historia I–III, Hata Oy Vaasa 1966.
Toim. L. Harvila, M. Alajoki, M. O. Rintanen ja M. Vanonen, Tykkimies 1960, Suomen kenttätykistön säätiön vuosikirja n:o 3, Kirjapaino Vaasa Oy, Vaasa 1960.
Saint-Gaudens double eagle ($20)Amerika SerikatNilai20 Dolar AmerikaMassa33.431 gDiameter34.1 mm (1.342 in)TepiTulisan E PLURIBUS UNUMKomposisi90% emas, 10% tembagaEmas.96750 ons troyTahun pencetakan1907–1933Tanda cetakD, S, Tanda mint terletak di bagian belakang, tepat di bawah tanggal. Philadelphia Mint, koin spesimen tanpa tanda mint.Depan DesainDewi Liberty membawa obor di tangan kanannya, dan ranting zaitun di tangan kirinya dengan latar belakang matahari terbi...
2019 European Athletics Indoor ChampionshipsTrack events60 mmenwomen400 mmenwomen800 mmenwomen1500 mmenwomen3000 mmenwomen60 m hurdlesmenwomen4×400 m relaymenwomenField eventsHigh jumpmenwomenPole vaultmenwomenLong jumpmenwomenTriple jumpmenwomenShot putmenwomenCombined eventsPentathlonwomenHeptathlonmenvte The men's long jump event at the 2019 European Athletics Indoor Championships was held on 1 March at 10:03 (qualification) and 3 March at 11:35 (final) local time. Medalists Gold Sil...
Hatch ParkSite of Special Scientific InterestLocationKentGrid referenceTR 062 408[1]InterestBiologicalArea71.8 hectares (177 acres)[1]Notification1986[1]Location mapMagic Map Hatch Park is a 71.8-hectare (177-acre) biological Site of Special Scientific Interest east of Ashford in Kent.[1][2] It is listed by Historic England on the Register of Historic Parks and Gardens of Special Historic Interest in England.[3] This site has species-rich acidi...
Overview of education in Portugal Education in PortugalMinistry of EducationMinisterJoão Marques da Costa (2022–present)National education budget (2006)Budget€ 6.1 billionGeneral detailsPrimary languagesPortugueseSystem typeNationalOriginsUniversity SchoolsPolytechnic SchoolsIndustrial InstitutesPolytechnical InstitutesMajor reorganizationsBologna process12th century2 (established)12903 (established)1837 to 191141852 to 197451970s - 1980s6 (established)1990s and 2000s720078 (established)...
Italian neo-fascist party Italian Social Movement Movimento Sociale ItalianoAbbreviationMSILeadersGiorgio Almirante (first)Gianfranco Fini (last)Founded26 December 1946Dissolved27 January 1995Merger ofItalian Movement of Social UnityFront of the Italian[1]Preceded byRepublican Fascist Party (de facto)Succeeded byNational Alliance (legal successor)Tricolour Flame (split)HeadquartersVia della Scrofa 43, RomeNewspaperSecolo d'ItaliaYouth wingYoung Italy (1954–1971)Youth...
ХристианствоБиблия Ветхий Завет Новый Завет Евангелие Десять заповедей Нагорная проповедь Апокрифы Бог, Троица Бог Отец Иисус Христос Святой Дух История христианства Апостолы Хронология христианства Раннее христианство Гностическое христианство Вселенские соборы Н...
Questa voce sull'argomento stagioni delle società calcistiche italiane è solo un abbozzo. Contribuisci a migliorarla secondo le convenzioni di Wikipedia. Segui i suggerimenti del progetto di riferimento. Voce principale: Gruppo Sportivo R.S.T. Littorio. Gruppo Sportivo R.S.T. LittorioStagione 1942-1943Sport calcio Squadra RST Littorio Allenatore Géza Kertész (1ª-9ª) Presidente Giuseppe Rimer Serie C4º posto nel girone L. 1941-1942 1943-1944 Si invita a seguire il modello di ...
Un homme reniflant des sous-vêtements de sport, une forme d'olfactophilie. L’Olfactophilie ou osmolagnie est une paraphilie pour, ou excitation sexuelle pour les odeurs émanant du corps, et spécialement des zones sexuelles[1]. Étymologies : olfactophilie (latin : olfacto, sentir, et philia, amour) ; osmolagnia (grec : osme, odeur, et lagneia, luxure). Sigmund Freud a utilisé le terme osphresiolagnie en référence aux plaisirs causés par les odeurs[2]. Notes et ré...
Elections to the Massachusetts Senate 1908 Massachusetts Senate elections ← 1907 November 4, 1908 1909 → All 40 seats in the Massachusetts Senate21 seats needed for a majority Majority party Minority party Party Republican Democratic Seats won 34 6 Seat change 3 3 Popular vote 294,676 175,085 Percentage 60.6% 36.0% Elections in Massachusetts General 1942 1944 1946 1948 1950 1952 1954 1956 1958 1960 1962 1964 1966 1970 1974 1978 1982 1986 1990...
Japanese manga series Hi Score GirlCover of the first tankōbon volume of Hi Score Girl, featuring Haruo Yaguchi (left) and Akira Ono (right)ハイスコアガール(Hai Sukoa Gāru)GenreRomantic comedy MangaWritten byRensuke OshikiriPublished bySquare EnixEnglish publisherNA: Square Enix Manga & Books (via Penguin Random House Publisher Services)[1]MagazineMonthly Big GanganDemographicSeinenOriginal runOctober 25, 2010 – September 25, 2018Volumes10 Anime television se...
Etymology of the term jazz This article needs additional citations for verification. Please help improve this article by adding citations to reliable sources. Unsourced material may be challenged and removed.Find sources: Jazz word – news · newspapers · books · scholar · JSTOR (November 2018) (Learn how and when to remove this message) Sheet music cover from 1916; spellings such as jas, jass and jasz were seen until 1918. The origin of the word ja...
Artikel ini perlu diwikifikasi agar memenuhi standar kualitas Wikipedia. Anda dapat memberikan bantuan berupa penambahan pranala dalam, atau dengan merapikan tata letak dari artikel ini. Untuk keterangan lebih lanjut, klik [tampil] di bagian kanan. Mengganti markah HTML dengan markah wiki bila dimungkinkan. Tambahkan pranala wiki. Bila dirasa perlu, buatlah pautan ke artikel wiki lainnya dengan cara menambahkan [[ dan ]] pada kata yang bersangkutan (lihat WP:LINK untuk keterangan lebih lanjut...
Lambert HillyerLambert Hillyer pada 1922LahirLambert Harwood Hillyer(1893-07-08)8 Juli 1893Tyner, IndianaMeninggal5 Juli 1969(1969-07-05) (umur 75)Los Angeles, CaliforniaPekerjaanSutradara, penulis naskahTahun aktif1917–1949 Lambert Harwood Hillyer (8 Juli 1893 – 5 Juli 1969) adalah seorang sutradara dan penulis naskah Amerika Serikat. Ia adalah putra dari pemeran Lydia Knott.[1] Referensi ^ Year: 1920; Census Place: Los Angeles Assembly District 63, Los A...
Zambian footballer This article has multiple issues. Please help improve it or discuss these issues on the talk page. (Learn how and when to remove these template messages) This article needs additional citations for verification. Please help improve this article by adding citations to reliable sources. Unsourced material may be challenged and removed.Find sources: Emment Kapengwe – news · newspapers · books · scholar · JSTOR (September 2012) (Learn ho...
Disambiguazione – Se stai cercando la competizione automobilistica disputata tra il 2003 e il 2012, vedi F3 Euro Series. F3 europea Categoriaautomobilismo Nazioneeuropeo Prima edizione2012 Ultima edizione2018 Piloti24 (2018) Squadre7 (2018) MotoriMercedes, Volkswagen, ThreeBond Nissan PneumaticiH Pilota campione (2018) Mick Schumacher Squadra campione (2018) Prema Powerteam Sito web ufficialewww.fiaf3europe.com/ Il Campionato Europeo FIA di Formula 3 è stato un campionato motoristico...
South Korean actress In this Korean name, the family name is Kim. Kim Hye-sooKim in 2018Born (1970-09-05) September 5, 1970 (age 53)Busan, South KoreaAlma materDongguk UniversityOccupation(s)Actress, singer, artistYears active1986–presentAgentHodu&U Entertainment [ko][1]Korean nameHangul김혜수Hanja金憓秀Revised RomanizationGim Hye-suMcCune–ReischauerKim Hyesu Kim Hye-soo (Korean: 김혜수; Korean pronunciation: [kim.he.su]; born Sept...
Planned science mission to Mars featuring semi-hard landing strategy This article is about the atmospheric science mission to Mars. For the MnSCU network website, see Metnet (website). Mars MetNetMars MetNet impactor conceptMission typeTechnologyAtmospheric scienceOperatorFinnish Meteorological InstituteWebsitehttp://fmispace.fmi.fi/index.php?id=metnet Spacecraft propertiesLanding massentry mass: 22.2 kg per unit[1]Payload mass4 kg allocationDimensionsImpactor: 1.8 m diameter[2 ...
Este artículo o sección tiene referencias, pero necesita más para complementar su verificabilidad. Busca fuentes: «Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania» – noticias · libros · académico · imágenesEste aviso fue puesto el 28 de octubre de 2018. Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania Tipo editorial, organización sin fines de lucro, inmobiliaria y organizaciónFundación Pittsburgh, Pensilvania, U.S. (15 de diciembre de 1884)Fundador Ch...
Photographic film which develops in minutes Photographs made using Instax film. Upper left: Completely unexposed developed photo. Upper right: Completely exposed developed photo. Lower left: A photo as the opacifiers clear - the photo is already fully developed beneath. Lower right: An undeveloped photo, with chemicals still in the pouch at the bottom. Instant film is a type of photographic film that was introduced by Polaroid Corporation to produce a visible image within minutes or seconds o...
