Tämä on luettelo Valmetin valmistamista tuotteista. Valmet Oyj on nykyään sellu-, paperi- ja energiateollisuuden teknologia-, automaatio- ja palvelutoimittaja ja kehittäjä, mutta sillä on takanaan yli 200 vuoden teollisuushistoria. Tämä luettelo keskittyy lähinnä Valmetin historiallisiin tuotteisiin, nykyiset tuotteet on kuvattu pääartikkelissa.

Valmetin tuotteet olivat aseita ja laivoja lukuun ottamatta Suomen Neuvostoliiton sotakorvausten synnyttämän tietotaidon hedelmiä. Sotakorvausten jälkeen Valmet etsi vientituotteita. Länsimarkkinoille oli hyvin vaikea päästä, joten vientikohteita pyrittiin löytämään Neuvostoliitosta, Etelä-Amerikasta, Afrikasta jne.

• Dieselveturit - Valmet valmisti, aluksi yhteistyössä Lokomon ja Tampellan kanssa ensin sotakorvausvetureita Neuvostoliittoon ja sitten VR:lle lukuisia veturisarjoja (mm. Dv12, Dr12, Dr16).
• Teräskoriset ns. siniset matkustajavaunut (mm. Cmc, Rt, Pot, Nom)
• Dieselmoottorijunat ja kiskobussit (Dm3 ja Dm4, Dm6 ja Dm7, Dm8, Dm9)
• Sähkömoottorijunat - Valmet valmisti yhdessä Strömbergin kanssa VR:lle Sm1- ja Sm2-sähkömoottorijunat sekä Helsingin metron ensimmäisen sukupolven M100-sähkömoottorijunat.
• Raitiovaunut - Valmet valmisti yhdessä Strömbergin kanssa nivelraitiovaunuja HKL:lle vuosina 1973–1975 ja 1983–1987.

Valmetin lentokoneteollisuus kehittyi Valtion lentokonetehtaan perustalta. Valmet suunnitteli Valmet L-70 Vinka- ja Valmet L-90 Redigo -koneet ja valmisti niitä sarjatuotantona. Valmetin suunnittelemia koneita olivat myös Tuuli III ja L-89 Turbovinha. Lisenssillä Valmet valmisti muun muassa Fouga Magister, Saab Draken sekä BAe Hawk -koneita.

Valmetin lentokoneteollisuuden toimintaa jatkoi ensin Patria Finavitec Oy, myöhemmin Patria-konserniin kuuluva Patria Aviation Oy.

Valmet ja Saab perustivat yhtiön Saab-Valmet vuonna 1968, joka rakensi Uuteenkaupunkiin henkilöautotehtaan. Tehtaassa valmistettiin lisenssillä valtaosin Saab-henkilöautoja. Nykyään tehdas on Valmet Automotive.

Paperikoneiden valmistustekniikan kehittivät entisellä Rautpohjan tykkitehtaalla Uolevi Konttinen (myöhemmin Oulun yliopiston konetekniikan professori), lujuuslaskentainsinööri Olavi Miekk-oja ja eräs teknikko. Perustana oli tehtaan kyky työstää metallia. Siirtyminen tykkien porauksesta paperikoneiden osien valmistukseen kävi Valmetilta helpommin kuin tuotantosuunnan muuttaminen monella muulla asetehtaalla. Ensimmäiset kaksi paperikonetta toimitettiin Metalexportille Puolaan vuonna 1953. Vuonna 1969 tehtiin ns. TVW-sopimus Tampellan, Valmetin ja Wärtsilän kesken. Sopimuksen mukaan paperi- ja kartonkikoneiden valmistus jaettiin yritysten kesken koneiden valmistamien lopputuotteiden perusteella. Puhekielessä tehtaiden pitkäaikaista tuotannonjakosopimusta kutsuttiin YYA-sopimukseksi Suomen ja Neuvostoliiton välisen, 1948 solmitun, valtiosopimuksen mukaan.

Valmet keskittyi sopimuksen mukaisesti sanomalehti-, aikakauslehti- ja säkkipaperikoneisiin. Yritykset muodostivat lisäksi yhteisen TVW-markkinointiorganisaation.

Metso Paperilla oli Kiinassa Xi'anin kaupungissa Metso Paper Technology (Xi'an) Co. Ltd. -yhteisyritys kiinalaisen kumppanin kanssa.^[1] Tehtaan nimi on nykyään Valmet Paper Technology (Xi'an) Co. Ltd.^[2]

Valmet-paperikoneita Suomessa:^lähde?

• Metsä Board Simpele, PK1, Ensimmäinen Valmetin Suomeen toimittama paperikone (käyntiaika: 1954–2010)
• Kankaan paperitehdas, PK4 "Kankaan Anna", Käynnistysvuosi: 1974, Suljettu: 2010
• Kirkniemen paperitehdas, PK3 "Galerie Queen", Käynnistysvuosi: 1996
• Stora Enson Anjalankosken tehtaat, PK3, Käynnistysvuosi: 1983
• Oulun paperitehdas, PK6, Käynnistysvuosi: 1991, Suljettu: 2020
• Oulun paperitehdas, PK7, Käynnistysvuosi: 1997, Suljettu: 2020
• Summan paperitehdas, PK3, Toiminnassa vuosina: 1972–2008
• Varkauden paperitehdas, PK 4, Käynnistysvuosi: 1977-2010
• Myllykosken paperitehdas, PK4, Toiminnassa vuosina: 1988-2011
• Myllykosken paperitehdas, PK6, Toiminnassa vuosina: 1993–2011
• Myllykosken paperitehdas, PK7, Toiminnassa vuosina: 1986–2011
• Jämsänkosken paperitehdas, PK5, Käynnistysvuosi: 1981-2015
• Jämsänkosken paperitehdas, PK6, Käynnistysvuosi: 1992
• Kaipolan paperitehdas, PK6, Käynnistysvuosi: 1987-2020
• Kaipolan paperitehdas, PK7, Käynnistysvuosi: 1989-2020
• Kajaanin paperitehdas, PK2, Käynnistysvuosi: 1963, lopetettu: 2009
• Kajaanin paperitehdas, PK3, Käynnistysvuosi: 1971, lopetettu: 2009
• Kajaanin paperitehdas, PK4, Käynnistysvuosi: 1982, lopetettu: 2009
• Kaukaan sellu- ja paperitehdas, PK1, Käynnistysvuosi: 1975
• Kaukaan sellu- ja paperitehdas, PK2, Käynnistysvuosi: 1981-2015
• UPM Kymi, PK 8, Käynnistysvuosi: 1983
• UPM Kymi, PK 9, Käynnistysvuosi: 1988
• Rauman paperitehdas, PK3, Käynnistysvuosi: 1980
• Rauman paperitehdas, PK4, Käynnistysvuosi: 1998
• Tervasaaren paperitehdas, PK 7, Käynnistysvuosi: 1986
• Tervasaaren paperitehdas, PK 8, Käynnistysvuosi: 1996
• Metsä Board Äänekoski, PK 2, Käynnistysvuosi: 1987
• Imatran tehtaat, PK 6, Käynnistysvuosi: 1970

• Traktorit

Pääartikkeli: Valmet (traktori)

Valmet valmisti traktoreita ensin kotimarkkinoille. 1960-luvun alussa Valmet rakensi Suomen valtion vientituella traktoritehtaan Brasiliaan ja myöhemmin kehitysapuna traktoritehtaan Tansaniaan. Valmet otti Volvo BM:n traktorituotannon hallintaansa 1980-luvulla. Traktorien valmistuksen Valmet myi 1994 Oy Sisu Auto Ab:lle, joka siirtyi Partek Oy:n omistukseen 1997. Partek sulautettiin 2002 Kone Oyj:hin, joka myi traktorien valmistuksen monikansalliselle AGCO Corporationille. Tämä yhtiö jatkaa traktorien valmistusta Äänekosken Suolahdessa sijaitsevalla tehtaalla. Tuotemerkiksi tuli vuonna 2001 Valtra, joka oli alun perin Valmetin valmistamien työkoneiden nimi.

• Metsäkoneet - Valmetin metsäkoneet siirtyivät traktoreiden tavoin Sisu Autolle, sitten Partekille ja Kone Oyj:lle, joka myi metsäkoneiden valmistuksen vuonna 2003 japanilaiselle Komatsulle. Sen ruotsalainen tytäryhtiö Komatsu Forest valmistaa metsäkoneita Ruotsissa ja Yhdysvalloissa, mutta vuoden 2011 alussa valmistus Valmet-tuotemerkillä päättyi.

• Saunan lämpömittarit
• Sähkömittarit, yhtiöitettiin myöhemmin Enermet Oy:ksi, nykyisin osa Landis+Gyr-konsernia.
• Valmet-merkkiset seinäkellot 1950- ja 1960-luvuilla. Kelloista oli tuotannossa 10 eri variaatiota, mm. Matti ja Jussi.

• Kiukaat
• Huippuimurit
• Teollisuushissit
• Henkilöhissit. Valmet aloitti hissien valmistuksen vuonna 1953 ja valmisti alussa itsenäisesti noin 150 hissiä. Valmet teki hissejä yhteistyössä sveitsiläisen Schlieren-yhtiön (Schweizerische Wagons- und Aufzügefabrik AG Schlieren-Zürich) kanssa nimellä Valmet-Schlieren vuosina 1959–1980 ja sen jälkeen itsenäisenä valmistajana vuoteen 1986. Yhteistyön aikana Suomeen myytyjen hissien osat valmistettiin Tampereella Valmetin lentokonetehtaalla. Yhdysvaltalainen Otis-hissiyhtiö osti suurimman osan Valmetista vuonna 1987. Otis omisti syntyneestä Valmet Otis-yhtiöstä 70 % ja Valmet 30 %. Vuonna 1992 Valmet luopui osakkeistaan.

• Jalkaväen sotilasaseet, esimerkiksi Valmet Rk 62-, Rk 76-, M82-rynnäkkökiväärit sekä TAK 75 ja 85 -tarkkuuskiväärit.
• Metsästys- ja urheiluaseet, esimerkiksi Suomen Leijona, Valmet Erä ja Valmet Orava -pienoiskiväärit, Valmet Leijona, Valmet 112, Valmet 212, Valmet 312 ja Valmet 412 -haulikot sekä RK 62:een perustuva itselataava kivääri Valmet Petra.

• Valmet valmisti Terhi-perämoottoreita Jyskän tehtaalla vuosina 1959–1979 tehoalueella 3–50 hevosvoimaa.
• Vire-venemoottoreita valmistettiin 1950-luvun alusta aina vuoteen 2002 saakka Linnavuoressa, Jyskässä ja Tanskassa.
• Moottorikelkat - Valmet valmisti 1970- ja 1980-luvuilla Lynx-, Terhi- ja Winha-moottorikelkkoja
• Eräkeitin - Valmet valmisti bensiinikäyttösiä retkikeittimiä 1950-luvulla.

• Arttu Käyhkö: Valmet - traktorista metsäkoneeksi. Kustantaja Myllymäki, 2019. ISBN 978-952-69085-7-1.